Avaa päävalikko

Sastamala

kaupunki Pirkanmaan maakunnassa
Tämä artikkeli kertoo Suomen kunnasta. Sastamala oli myös kirkkopitäjä 1200-luvulla.

Sastamala on Suomen kaupunki Pirkanmaan maakunnassa, Satakunnan maakuntarajan tuntumassa. Kaupungin väkiluku on 24 635 asukasta (30.4.2015)[3] ja pinta-ala 1 531,75 km², josta 1 429,04 km² on maata ja 102,71 km² sisävesiä (1.1.2015)[2]. Sastamala on pinta-alaltaan Pirkanmaan suurin kunta ja sen naapureita ovat Huittinen, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kankaanpää, Kokemäki, Nokia, Pori, Punkalaidun, Ulvila, Urjala ja Vesilahti.

Sastamala
Karkku.vaakuna.svg Sastamala.sijainti.suomi.2013.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°20′25″N, 022°54′35″E
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta
Kuntanumero 790
Hallinnollinen keskus Vammalan keskustaajama
Perustettu 2009
Kuntaliitokset Vammala (2009)
Mouhijärvi (2009)
Äetsä (2009)
Kiikoinen (2013)[1]
Kokonaispinta-ala 1 531,75 km²
69:nneksi suurin 2019 [2]
– maa 1 429,04 km²
– sisävesi 102,71 km²
Väkiluku 24 635
42:nneksi suurin 31.12.2018 [3]
väestötiheys 17,24 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma 2016 [4]
– 0–14-v. 15,3 %
– 15–64-v. 57,9 %
– yli 64-v. 26,7 %
Äidinkieli 2016 [5]
suomenkielisiä 97,4 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 2,5 %
Kunnallisvero 20,75 %
181:nneksi suurin 2019 [6]
Kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
 2017–2021[7]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • KD
 • Ps.
 • Vas.
 • Vihr.

12
11
8
4
3
3
2
www.sastamala.fi

Sisällysluettelo

MaantiedeMuokkaa

Sastamala sijaitsee Kokemäenjoen vesistön molemmin puolin Pirkanmaan lounaiskulmassa. Kuntaa jakavat Kokemäenjoki, Liekovesi, Rautavesi ja Kulovesi. Muita merkittäviä vakavesiä kunnan alueella ovat Houhajärvi, Ylistenjärvi, Kiikoisjärvi ja Mouhijärvi.[8]

Sastamalassa on 11 Natura-kohdetta: Kuorsumaanjärvi, Lavijärven-Palojärven kalliot, Puurijärvi-Isosuo, Kiikoisten metsä, Kilpijoen ranta, Kiimajärvi, Kilpikoski, Vehmaanniemi, Pirunvuori, Hanhijärvi-Keskinen-Tapiolanjärvi ja Ekojärvi.[9]

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Sastamalassa oli 24 820 asukasta, joista 16 754 asui taajamissa, 7 816 haja-asutusalueilla ja 250 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Sastamalan taajama-aste on 68,2 %.[10] Sastamalan taajamaväestö jakautuu yhdeksän eri taajaman kesken:[11]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Vammalan keskustaajama 10 243
2 Äetsän kirkonkylä (Pehula) 2 156
3 Kiikka 1 177
4 Uotsola 1 103
5 Karkku 544
6 Kiikoisten kirkonkylä 518
7 Pohjakylä 401
8 Häijää 389
9 Stormi 223

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

KylätMuokkaa

Sastamalassa on yhteensä 161 kylää, ja kunnan väestöstä kaksi kolmasosaa asuu maaseudulla ja kylissä. Kylät ovat järjestäytyneet yli 40:een kyläyhdistykseen.[12] Kyläjako on luotu isojaon myötä 1700-luvulla, eikä se siten täysin vastaa nykytilannetta.[13] Esimerkiksi Illo ja Putaja sijaitsevat muiden kylien mailla, eikä niitä löydy luettelosta.

Keskusta-alueen kaupunginosatlähde?

Hoppu, Iisa, Kalliala, Kaukola, Ketola, Lousaja, Marttila, Myllymaa, Nokkakylä, Nuupala, Näntölä, Ojansuu, Parviala, Pitkämäki, Raivio, Roismala, Ruoksamo, Sastamala, Sileekallio, Sylvää, Tyrväänkylä, Varila, Vinkinmäki, Vinkki, Vinkkilä

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Sastamalassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[14]

  • Sastamalan seurakunta (ent. Vammalan seurakunta)
    • Karkun kappeliseurakunta
    • Keikyän kappeliseurakunta
    • Kiikan kappeliseurakunta
    • Kiikoisten kappeliseurakunta
    • Mouhijärven kappeliseurakunta
    • Suodenniemen kappeliseurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Sastamalan alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[15]

Entiset seurakunnatMuokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Sastamalan kaupungin nykyisellä alueella.[14]

HistoriaMuokkaa

Vammalan Ristimäen 300-luvulle ajoitettu röykkiöhauta miekanosineen muistuttaa rannikkoseutujen vauraita nuoremman roomalaisajan asehautauksia. Se on myös sisämaan ainoa hauta joka vastaa rannikon hautausperinnettä kyseisenä aikana.[16] Merovingiajalla kalmistot yleistyvät Sastamalan alueella, mikä osaltaan kertoo väestönkasvusta ja asutuksen tihentymisestä.[17] Sastamalan pitäjä oli suuri Satakunnan historialliseen maakuntaan kuulunut pitäjä.

Sastamala-nimi esiintyi ensimmäisen kerran muodossa Sastamall eräässä kuningas Birger Maununpojan kirjeessä vuodelta 1300 tai 1303.

Uusi Sastamalan kaupunki syntyi vuoden 2009 alussa, kun Vammala, Mouhijärvi ja Äetsä yhdistyivät. Aiemmin vuonna 1973 Vammalaan oli liitetty Tyrvää ja Karkku. Äetsän kunta oli taas muodostunut Kiikan ja Keikyän yhdistyessä vuonna 1981. Suodenniemi liittyi Vammalaan vuonna 2007 ja Kiikoinen uuteen Sastamalaan vuonna 2013.

Sastamalan vaakuna on entisen Karkun kunnan vaakuna, jonka on suunnitellut Lauri Ahlgrén.

HallintoMuokkaa

Sastamalan kaupunginjohtaja vuodesta 2013 on Jarkko Malmberg.[18]

Sastamalan kaupunginvaltuustossa on 43 jäsentä, ja niiden paikkajako menee puolueittain seuraavasti:[19]

TalousMuokkaa

Vuonna 2015 kunnassa oli 8426 työpaikkaa. Niistä 8,5 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 63 % palveluissa ja 27 % jalostuksessa. Työttömien osuus työvoimasta oli 12,3%.[20]

Eniten yhteisöveroa maksavat rakennussuunnittelualan yritys Partnos, kumi- ja muovituotteita valmistava Teknikum ja kaukolämmityksen läppäventtiileitä valmistava Vexve.[21]

LiikenneMuokkaa

Sastamalan läpi kulkevat Tampereen ja Porin välinen valtatie 11 ja Tampereen ja Rauman välinen valtatie 12. Kiikasta alkaa Kankaanpään kautta Kauhajoelle kulkeva kantatie 44. Kaupungista kulkee myös lukuisia seututeitä Hämeenkyröön, Punkalaitumelle, Vesilahdelle, Nokialle ja Laviaan.

Sastamalan läpi kulkee myös Tampere–Pori-rautatie. Junat pysähtyvät kaupungissa Vammalan ja Karkun rautatieasemilla.

Sastamalan lähimmät lentoasemat ovat Tampere-Pirkkalan lentoasema ja Porin lentoasema.

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Sastamalan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
27 591
1985
  
27 345
1990
  
27 085
1995
  
26 785
2000
  
26 195
2005
  
25 847
2010
  
25 764
2015
  
25 220
Lähde: Tilastokeskus.[22]

KulttuuriMuokkaa

Suomen kirjapääkaupunkiMuokkaa

Sastamalassa on pitkät perinteet kirjallisuuden parissa. Yksi suurimmista teematapahtumista on kaupungin keskustassa kesäisin järjestettävä Vanhan kirjallisuuden päivät. Heinäkuussa 2011 Sastamalaan avattiin lisäksi suomalaisen kirjan museo Pukstaavi, joka edistää suomalaista kirjakulttuuria ja lukemista. Pukstaavi on valtakunnallinen museo, joka kertoo yleistajuisesti suomalaisen kirjan kulttuurihistoriasta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Vuoden 2013 alussa Sastamalan kaupunki julistautui Suomen kirjapääkaupungiksi. Tästä lähtien kaupunki on valinnut vuosittain vuoden Kirjapään. Ensimmäiset vuoden Kirjapäät ovat kirjailijat Mauri Kunnas 2013 ja Marko Vesterbacka 2014, hallintojohtaja Hannu Nikkilä 2015 ja kirjakauppias Sirkka-Liisa "Samu" Leino 2016.

Nähtävyydet ja tapahtumatMuokkaa

 
Näkymä Rautavedelle Ellivuoren laskettelurinteeltä.
 
Tyrvään seudun museo.

YstävyyskaupungitMuokkaa

Sastamalan ystävyyskaupungit ovat (tilanne joulukuu 2015):[23]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Kiikoinen liittyy Sastamalaan ja Pirkanmaahan 18.4.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.4.2012.
  2. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  3. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  6. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  7. Kuntavaalit 2017, Sastamala Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. Kokemäenjoki – Yleistä Kokemäenjoen käyttötieto -palvelu. Viitattu 8.9.2015.
  9. Tutustu Natura 2000 -kohteisiin kunnittain Natura 2000 / Ympäristö. Viitattu 19.5.2018.
  10. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.12.2018.
  11. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.12.2018.
  12. Sastamalan maaseutuohjelma 2014–2017 (pdf) (s. 5) Sastamalan kaupunki. Viitattu 8.9.2015.
  13. Suodenniemen kyläkartta Suodenniemi-Seura. Viitattu 8.9.2015.
  14. a b Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  15. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta
  16. Georg Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet, s. 246. Gaudeamus, 2015.
  17. Georg Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet, s. 265. Gaudeamus, 2015.
  18. Jarkko Malmberg on Sastamalan uusi kaupunginjohtaja Alueviesti. 2013. Viitattu 19.5.2018.
  19. Sastamalan kaupunki: Poliittiset voimasuhteet 2017-2021 https://www.sastamala.fi/sivu.tmpl?sivu_id=3220
  20. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 19.5.2018.
  21. Alueen Sastamala yhteisöverotiedot yle.fi. Viitattu 19.5.2018.
  22. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2017 1.1.2018. Tilastokeskus. Viitattu 6.3.2019.
  23. Ystävyyskaupungit Sastamalan kaupunki. Viitattu 23.12.2015.

Aiheesta muuallaMuokkaa