Avaa päävalikko

Vammalan rautatieasema (lyh. Vma) on rautatieasema Suomen rataverkkoon kuuluvalla rataosalla Tampere–Pori. Siellä pysähtyvät reitillä Tampere–Pori liikennöivät InterCity-junat. Lipun voi ostaa automaatista. Junat pysähtyvät pääasiassa raiteella 2, jonka vieressä on asemarakennus. Raiteelta yksi lähtee neljä Tampereen junaa, yksi Porin juna sekä IC 186 Helsinkiin. Raide 3 ei ole käytössä.

Vammala
Vammalan rautatieasema.jpg
Perustiedot
Lyhenne Vma
Rataosa Tampere–Pori
Sijainti 61°20′57″N, 022°53′15″E
Osoite Asemakatu 25 B, 38210 Sastamala
Kunta Sastamala (vuoteen 1955 Tyrvää, vuosina 1955–2009 Vammala)
Etäisyydet Pori 76,4 km
Kokemäki 38,6 km
Karkku 15,2 km
Tampere 58,5 km
Avattu 4.11.1895
Liikenne
Käyttäjiä 70 000 (v. 2008) [1]
Liikennöitsijä(t) VR-Yhtymä
Kaukoliikenne Pori-Tampere
Vaihtoyhteydet taksi
Muut tiedot junakohtauspaikka
Matkustajalaituri(t)
Korkeus 55 cm [2]
Lyhin ja pisin pituus 251 m [2]
Pinnoite Asfaltti
Laiturikatokset Metalliset, 2 + 1 kpl
Asemarakennus
Materiaali puu
Rakennettu viimeistään 1895
Lipunmyynti Lippuautomaatti
Ratapiha
Raiteisto 3 laituriraidetta

Vammalan rautatieasema on yksi Tampere–Pori-radan alkuperäisistä asemarakennuksista; se valmistui Oulun radan asemarakennusten tyyppipiirustusten mukaan viimeistään vuonna 1895, jolloin junaliikenne Tampereen ja Porin välillä alkoi. Samanlaisia ovat alun perin olleet muiden muassa Kovjoen ja Pännäisten rautatieasemat Oulun radalla sekä Pieksämäen ja Suonenjoen asemat Savon radalla. Rakennuksen takapuolelle lisättiin siipiosa vuonna 1925, sen sijaan rakennuksen julkisivu on säilynyt miltei alkuperäisenä. Asemalle rakennettiin vuonna 1898 myös tiilinen kaksipaikkainen veturitalli, joka purettiin 2000-luvun alussa. Alkuperäisen puisen vesitornin tilalle rakennettiin vuonna 1930 tiilinen vesitorni, joka on edelleen pystyssä.[3]

Rautatieasema oli aluksi etäällä asutuksesta, koska Tyrvään kirkonkylä sijaitsi yli kilometrin päässä Vammaskosken eteläpuolella. Kokemäenjoen vesistön ylittävä Vammaskosken silta oli jo kauan ollut tärkeä etappipaikka Tampereen ja Turun välisellä maantiellä. Tyrvään kirkonkylästä muodostettiin vuonna 1912 Vammalan kauppala, joka kuitenkin tuhoutui pahoin kansalaissodan loppuvaiheissa huhtikuussa 1918. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen rautatieaseman ympäristöön alkoi muodostua tiheään asuttu yhdyskunta ja pienimuotoista teollisuutta. Maailmansotien välisenä aikana taaja-asutus levisi kauppalasta kohti rautatieasemaa. Aseman toimintaa vilkastutti aikoinaan Asevarikko 3:n siirtyminen Helsingistä Tyrväälle lähelle rautatietä talvisodan alla.[3]

Asema oli alun perin nimeltään Tyrvään rautatieasema (lyhenne Tvä), mutta vuoden 1955 alussa asema siirtyi silloisen Vammalan kauppalan (vuoden 1965 alusta kaupungin) alueelle, jolloin myös aseman nimi vaihtui Vammalan rautatieasemaksi. Ratapihan itä- ja länsipäässä olleet Varikonkadun ja Asemakadun tasoristeykset korvattiin yli- ja alikulkusilloilla 1980-luvuilla. Asemarakennus ja tavarasuojat siirtyivät eräiden muiden rakennusten ohella Senaatti-kiinteistöille vuonna 2007. Museovirasto on luokitellut Vammalan rautatieaseman lähiympäristöineen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi. [3]

LähteetMuokkaa

  1. Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma, s. 25. Helsinki: Liikennevirasto, 2010. Väliraportti. ISBN 978-952-255-511-3 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 25.6.2012).
  2. a b Rautateiden verkkoselostus 2013, s. LIITE 2 / 31 (37). Helsinki: Liikennevirasto, 2011. Liikenneviraston väylätietoja 2/2011. ISBN 978-952-255-735-3 (pdf) ISSN 1798-8284 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 25.6.2012).
  3. a b c Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 122–123. Helsinki: Karttakeskus, 2010.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.