Pihlavan saha

saha Porissa
Pihlavan saha taustalla Kokemäenjoen suistosta kuvattuna.

Pihlavan saha on Porin Pihlavassa toimiva saha, joka on perustettu vuonna 1875. Sen omistaja on Werstas Group, ja saha tunnetaan nykyään nimellä Werstas Pihlava Oy. Pihlavan saha oli Ahlströmin omistuksessa yli 120 vuoden ajan, kunnes se myytiin Werstars Groupille vuonna 2013.

Pihalvan saha sijaitsee Yyterinniemellä Pihlavanlahden lounaisrannalla. Saha ja ympäröivät asuinalueet mudostavat vanhan teollisuusyhteisön, joka kuuluu Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[1]

HistoriaMuokkaa

Pihlavan sahan perusti vuonna 1875 ruotsalainen Fredriksfors Aktiebolag, joka omisti myös Leineperin ruukin. Vuonna 1880 saha siirtyi toisen ruotsalaisyrityksen Wil. Röhss & Co:n omistukseen, ja päätyi lopulta A. Ahlström Osakeyhtiölle 1889. Vuonna 1894 sahan yhteyteen rakennettiin konepaja. Saha tuhoutui lähes kokonaan vuonna 1900 raivonneessa tulipalossa, jonka jälkeen uusi sahalaitos rakennettiin välittömästi. Sahaa laajennettiin vielä vuonna 1916 ruotsalaisen Bolinder AB:n suunnitelmien mukaan, jolloin viereen valmistui toinen saharakennus.[2] Vuonna 2013 Pihlavan saha siirtyi Werstas Groupin omistukseen.[3]

Teollisuusalueen rakennuksista merkittäviä ovat muun muassa Olav Hammarströmin piirustusten mukaan 1948 rakennettu kuitulevytehdas sekä Aarne Ervin suunnittelema funktionalistinen ruokala vuodelta 1949.[1] Lisäksi alueella on muun muassa 1950 valmistunut varastorakennus, jonka ovat suunnitelleet Olav Hammarström ja Magnus Malmberg. 115 metriä pitkää, 30 metriä leveää ja 22 metriä korkeaa Isosuuliksi kutsuttua rakennusta kuvailtiin valmistuessaan Pohjoismaiden suurimmaksi varastorakennukseksi.[3]

Sahan ympäristössä ovat Kaunismäen virkailijatalot sekä useita työväenasuinalueita. Virkailijatalot on rakennettu 1920-luvulla arkkitehti Karl Lindahlin suunnitelmien mukaan. Lisäksi alueella on Olav Hammarströmin 1940-luvulla suunnittelema ketjutalo sekä Kristian Gullichsenin suunnittelema atriumtalojen rivi. Kaunismäen luoteispuolella on Pihlavan huvila-alue, jonka rakennuksista kaksi on Pihlavan sahan omistaneen Ahlströmin suvun huviloita. Kappalemaan, Holman, Viinahaminan ja Sahamäen työläisasuntoalueet ovat rakentuneet vapaamuotoisesti 1800-luvun jälkipuoliskolta lähtien. Halssin 1920-luvulla rakennetut mansardikattoiset työväenasunnot on suunnitellut arkkitehti Karl Lindahl.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Pihlavan saha ja asuinalueet Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 9.5.2020.
  2. Pihlavan saha (1875–) Teollisuustyön jäljillä -verkkonäyttely. 2010. Satakunnan Museo. Viitattu 9.5.2020.
  3. a b Varjonen, Jukkapekka: Alvar Aalto tai ei, Pihlavan jättiläinen ihastuttaa 13.8.2017. Satakunnan Kansa. Viitattu 9.5.2020.