Nokian rautatieasema

Nokian rautatieasema (lyh. Noa, ratakm 204+004) on rautatieasema Nokian kaupungissa Suomen rataverkkoon kuuluvalla rataosalla Tampere–Pori.

Nokia
Nokian rautatieasema 2014-09-20.jpg
Perustiedot
Lyhenne Noa
Rataosa Tampere–Pori
Ratakilometri 204+004[1]
Sijainti 61°28′54″N, 023°30′04″E
Osoite Rautatienkatu 3, 37100 Nokia
Kunta Nokia (vuoteen 1921 Pirkkala, vuosina 1922–1938 Pohjois-Pirkkala)
Etäisyydet Tampere 17 km
Pori 117 km
Kokemäki 80 km
Avattu 4.11.1895
Lakkautettu henkilöliikenne lopetettuna 1992–2003
Liikenne
Käyttäjiä 60 000 (v. 2008) [2]
Liikennöitsijä(t) VR-Yhtymä
Kaukoliikenne Pori-Tampere
Lähijunat M
Tavaraliikenne kyllä
Vaihtoyhteydet Tampereen joukkoliikenteen bussit 70/Y, 71/K/S, 73, 74, 77, 78/X, 79/Li
Muut tiedot junakohtauspaikka
Matkustajalaituri(t)
Korkeus 55 cm[3]
Lyhin ja pisin pituus 250 m[3]
Pinnoite asfaltti
Laiturikatokset 2 kpl
Asemarakennus
Materiaali puu
Rakennettu 1895
Lipunmyynti lippuautomaatti
Ratapiha
Raiteisto 1 laituriraide
5 sivuraidetta
pistoraiteita
Asema ennen laiturin korotusta.
Asema ennen laiturin korotusta.

Nokian rautatieasemalta liikennöivät Tampereen ja Porin väliset kaukojunat sekä Tampereen seudun lähijunaliikenteen M-junat Tampereen suuntaan. Rautatieaseman vieressä on linja-autoasema, jossa Matkahuollon asiamiespiste, taksiasema ja kahvila-kioski sekä liikekeskus, jossa sijaitsevat muun muassa poliisiasema ja vohvelikahvila. Lipunmyynti tapahtuu lippuautomaatista.

HistoriaMuokkaa

Nokian rautatieasema kuuluu Porin radan alkuperäisiin liikennepaikkoihin. Asemarakennus on valmistunut Oulun radan pysäkin tyyppipiirustusten mukaan viimeistään vuonna 1895 – samoin piirustuksin kuin esimerkiksi Siuron, Karkun, Kiikan ja Kauvatsan asemarakennukset – ja sitä on laajennettu vuosina 1900 ja 1906 arkkitehti Bruno Granholmin suunnitelmien mukaan. Myöhempinä vuosikymmeninä aseman sisätiloja ja ulkonäköä on muutettu useaan kertaan. Rataosa Tampereelta Nokialle avattiin Nokian tehtaan kuljetuksille jo vuonna 1893 ja asema-alueelta rakennettiin tehdasalueelle kapearaiteinen rata. Asema-alueelle rakennettiin tehtaan varastomakasiinit. Nokian tehtaan radalla oli tehdasalueelta rautatieasemalle alun perin hyvin jyrkkä nousu, jota loivennettiin myöhemmin voimalaitoksen kanavatöiden yhteydessä. Vuonna 1952 rakennettiin leveäraiteinen pistoraide tehdasalueelta Porin radan alitse ratapihalle. Kapearaiteinen rata asemalta tehdasalueelle purettiin vuonna 1961 ja tehdasalueen sisäinen kapearaideliikenne lopetettiin vuonna 1972. Asemalta rakennettiin pistoraiteet myös kumitehtaalle vuonna 1925 ja SOK:n suurmyllylle vuonna 1940 sekä öljyraide valtion varmuusvarastolle vuonna 1971.[4]

Rautatiellä oli suuri merkitys Nokian kehitykselle Pirkkalan kunnan keskustaajamaksi. Vanha Pirkkalan kunta jaettiin vuoden 1922 alussa Pohjois- ja Etelä-Pirkkalaksi, jolloin Nokia jäi edellisen kaupalliseksi ja hallinnolliseksi keskukseksi. Pohjois-Pirkkala muuttui kauppalaksi vuoden 1937 alussa ja vuotta myöhemmin se otti uudeksi nimekseen Nokian. Kunnallislain muutoksen nojalla Nokiasta tuli kaupunki vuoden 1977 alussa. Vilkastuva linja-autoliikenne vähensi kuitenkin junamatkustusta Tampereen ja Nokian välillä ja henkilöliikenne Nokian asemalla lopetettiin vuonna 1992.[4]

Henkilöliikenne Nokian asemalla aloitettiin uudelleen vuonna 2003, jolloin siellä alkoivat pysähtyä kaikki rataosalla kulkevat matkustajajunat. Rautatieaseman rakennukset siirtyivät Senaatti-kiinteistöille vuonna 2007. Pari kilometriä asemalta Porin suuntaan sijaitsi vuosina 1903–1984 Haaviston seisake. Ennen ratalinjan 1960-luvulla tehtyä oikaisua rautatie kulki Nokian aseman ja Haaviston välillä etelämpänä, lähempänä Nokianvirtaa.[4]

Nokian rautatieasemalla pysähtyvät kaikki Tampereen ja Porin väliset IC-junat (kuusi vuoroparia). Näiden lisäksi Nokialle liikennöivät Pendolinot ja M-lähijunat, joiden liikennöinti alkoi vuonna 2019. Lähijunavuoroja on kymmenen vuoroparia. Lähijunavuorojen määrä lisääntyi merkittävästi Pirkanmaalle saadun liikenne- ja viestintäministeriön lähijunapilotin ansiosta. Pilotti alkoi 15.12.2019 ja se päättyy 31.12.2020. Mikäli pilotin optio tulee voimaan, jatkuu lähijunakokeilua 19.6.2022 asti.

LähteetMuokkaa

  1. Rautateiden verkkoselostus 2017, s. 76. Liikennevirasto, 2015. Verkkojulkaisu (PDF) (viitattu 19.9.2016).
  2. Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma, s. 25. Helsinki: Liikennevirasto, 2010. Väliraportti. ISBN 978-952-255-511-3 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 25.6.2012).
  3. a b Rautateiden verkkoselostus 2015 (Liite 2/24) 2013. Liikennevirasto. Viitattu 21.9.2014.
  4. a b c Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 118–119. Helsinki: Karttakeskus, 2010.

Aiheesta muuallaMuokkaa