Wikipedia

Martinlaakson rautatieasema

Martinlaakson rautatieasema (lyh. Mrl, ruots. Mårtensdals järnvägsstation, ratakm 14+010) on pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteen asema Vantaankosken radalla Vantaan Martinlaaksossa. Se sijaitsee Louhelan ja Vantaankosken asemien välissä, noin 14 kilometriä Helsingin päärautatieasemasta pohjoiseen.

Martinlaakso
Mårtensdal
Perustiedot
Lyhenne Mrl
Rataosa Huopalahti–Vantaankoski
Ratakilometri 14+010
Sijainti 60°16′40″N, 024°51′09″E
Osoite Kivivuorentie 4, 01620 Vantaa[1]
Vyöhyke B
Etäisyydet Louhela 0,8 km
Vantaankoski 0,9 km
Avattu 1. kesäkuuta 1975
Liikenne
Käyttäjiä 6 626 (ark., 2019)[2]
Lähijunat I P
Linja-autot 335(B), 400, 413, 415N, 433, 436N, 520, 566, 571, 572, 574, 583, 584[4]
Pysäköinti 150 liityntäpysäköintipaikkaa[3]
Matkustajalaituri(t)
Korkeus 55 cm (RHK:n standardi)
Lyhin ja pisin pituus 236 m[5]
Pinnoite laatoitus
Laiturinäytöt 4 kpl, 2 kpl/laituri
Asemarakennus
Tyyppi keskilaituri
Lipunmyynti HSL:n lippuautomaatti
Hissejä 1
Ratapiha
Raiteisto 2 laituriraidetta
Km   Lyh. Liikennepaikat
 Tikkurilaan
8,6 Vks Vantaankoski
8,2 Lav Laajavuori
7,7 Mrl Martinlaakso
6,8 Loh Louhela
5,8 Myr Myyrmäki
4,4 Mlo Malminkartano
Mätäjoki (silta)
2,9 Kan Kannelmäki
Kehä I:n ylitys
1,7 Poh Pohjois-Haaga
 Leppävaaraan
0,0 Hpl Huopalahti
 Helsinkiin
Merkkien selitykset

Vuonna 1975 valmistunut asema oli samaan aikaan avatun Martinlaakson radan pääteasema vuoteen 1991 asti, jolloin rataa jatkettiin uudelle Vantaankosken asemalle. Rata nimettiin tuolloin Vantaankosken radaksi, mutta liikennöinti jatkui vanhan pääteaseman mukaan nimetyillä M-junilla aina Kehäradan valmistumiseen 2015 asti. Kehäradan avauduttua Helsingin suuntaan liikennöidään I-junilla ja Lentoaseman suuntaan P-junilla.

Yleistä muokkaa

 
Asemahalli syyskuussa 2021.

Hieman ympäristöään korkeammalle penkereelle rakennettu asema sijaitsee aivan Martinlaakson kaupunginosan keskuksessa. Asemalla on keskilaituri ja sen alla sijaitseva asemahalli, joka on avoinna joka päivä klo 5.15–1.40[6] ja josta on hissin avulla esteetön pääsy laituritasolle. Aukioloaikojen ulkopuolella laiturille on käynti erillisiä portaita pitkin sekä esteettömästi laiturin pohjoisosassa sijaitsevan rampin kautta.[4]

Asemahallin yhteydessä on kaksi pientä liiketilaa, joissa toimivat pizzeria sekä lähetysjärjestö One Way Mission. Eteläisessä alikulussa asemahallin sisäänkäynnin ulkopuolella on HSL:n lippuautomaatti.[4]

Martinlaakson asema on Myyrmäen aseman ohella yksi alueen merkittävimmistä joukkoliikenteen solmukohdista. Rautatieaseman välittömässä läheisyydessä sijaitsee Martinlaakson bussiterminaali, jossa pysähtyy Vantaankosken rautatieaseman ja Elielinaukion välisen runkolinja 400:n lisäksi suuri osa Pohjois-Espoota ja Länsi-Vantaata palvelevista linjoista. Aseman yhteydessä on myös taksiasema, kaupunkipyöräasema[4] sekä 150 liityntäpysäköintipaikkaa läheisen Martinlaakson ostarin pysäköintialueella.[3]

Lentoaseman suuntaan liikennöidään nykyään P-junilla raiteelta 1 ja Helsinkiin I-junilla raiteelta 2.[4] Asemien välimatkat Martinlaakson asemalta viereisille asemille ovat Suomen lyhyimmät, kun tarkastellaan matkustajaliikenteen liikennepaikkoja: Louhelan asemalle on ratakilometrijärjestelmän mukaan vain 820 metriä ja Vantaankosken asemalle 897 metriä.[5] Laitureiden päistä mitattuina etäisyydet ovat vielä noin 200 metriä lyhyempiä, etenkin Louhelan ja Martinlaakson välillä. Suoraa näköyhteyttä naapuriasemille ei radan mutkittelevuuden takia silti ole.lähde?

Historia muokkaa

 
Martinlaakson rautatieasema rakenteilla 1974–1975. Taustalla Laajaniityntien kerrostaloja.

Martinlaakson radan rakentaminen muokkaa

Valtionrautatiet, Helsingin kaupunki ja Helsingin maalaiskunta (nyk. Vantaa) allekirjoittivat kesäkuussa 1971 sopimuksen Martinlaakson radan rakentamisesta välille Huopalahti–Martinlaakso palvelemaan radan ympärille rakentuvia Haaga-Vantaan esikaupunkialueita.[7][8] Radan pääteasema sijoitettiin Martinlaakson kaupunginosaan, ja liikennöinnin oli alustavan suunnitelman mukaan määrä alkaa loppuvuodesta 1974. Jo aseman rakennusvaiheessa varauduttiin radan jatkamiseen pohjoiseen myöhemmin.[9]

Suunnitteluprosessin alkuvaiheessa rata suunniteltiin osaksi Helsingin metroa ja linjattiin maan alle Myyrmäestä pohjoiseen.[10] Tällöin myös Martinlaakson asema olisi sijoittunut tunneliin suurin piirtein Laajavuoren alle, noin 400 metriä nykyisestä sijainnista länteen.[11] Maanpäällinen rata todettiin kuitenkin nopeasti edullisemmaksi vaihtoehdoksi, jolloin asema päätettiin sijoittaa nykyiselle paikalleen.

Rataan jäi kuitenkin useita metromaisia piirteitä, kuten lähijunille poikkeuksellisen lyhyet asemavälit. Tämän vuoksi asemat, mukaan lukien Martinlaakso, rakennettiin hieman asemien välisiä rataosuuksia korkeammalle, jotta asemalta lähtevät junat kiihtyisivät nopeammin loivassa alamäessä ja vastaavasti saapuessaan jarruttaisivat ylämäessä. Radalla haluttiin säilyttää mahdollisuus muuttaa se metroradaksi myöhemmässä vaiheessa, joten raiteet sijoitettiin myös tavanomaista kauemmas laitureista, jotta niille olisi mahdollista liikennöidä myös hieman junakalustoa leveämmällä metrokalustolla. Junan ja laiturin välistä rakoa on sittemmin kavennettu lisäämällä laiturien reunoihin puupalkit.[10]

 
Martinlaakson radan avajaistilaisuus Martinlaakson aseman laitureilla 29.5.1975.

Aseman on suunnitellut arkkitehtitoimisto Into Pyykkö, joka suunnitteli myös aseman viereen 1970-luvulla rakennetun liikekeskuksen. Alkuperäisistä suunnitelmista poiketen liikekeskus toteutettiin erillisenä rakennuksena eikä se ollut suorassa yhteydessä asemahalliin.[12] Avautuessaan asemalla toimi kioski, yleisö-WC ja Valtionrautateiden lipunmyynti. Suunnitteluvaiheessa Valtionrautatiet toivoi asemalle myös suljettua laiturialuetta porttirahastuksella, mutta suunnitelma ei toteutunut.[12]

Rakennustöiden viivästymisen vuoksi asema valmistui lopulta keväällä 1975. Radan avajaisia vietettiin torstaina 29. toukokuuta Martinlaakson asemalla, missä juhlayleisöä olivat vastaanottamassa VR:n pääjohtaja Paul Paavela, Helsingin kaupunginjohtaja ylipormestari Teuvo Aura ja Vantaan kaupunginjohtaja Lauri Lairala. Liikennöinti alkoi sunnuntaina 1. kesäkuuta, jolloin kaikki halukkaat pääsivät matkustamaan uudella radalla ilmaiseksi. Normaali reittiliikenne alkoi heti seuraavana maanantaina 2. kesäkuuta.[13]

Vaikka Martinlaakso oli radan valmistuessa sen viimeinen asema, jatkuivat raiteet kuitenkin noin 600 metriä asemasta pohjoiseen aina Martinkyläntielle asti.lähde?

Rappeutuva lähiöasema muokkaa

 
Martinlaakson rautatieasema 1990-luvulla. Vasemmalla bussiterminaali, oikealla entinen liikekeskus.

Useimmista muista Suomen rautatieliikennepaikoista poiketen Martinlaakson radan asemat jäivät VR:n sijaan Helsingin ja Vantaan kaupunkien omistukseen, mikä etenkin Vantaalla johti ajoittain puutteelliseen kunnossapitoon kaupungin heikon taloustilanteen vuoksi. Aseman ensimmäisinä vuosikymmeninä sen yleisilme heikkeni nopeasti. Asemahallissa oleskeltiin asiattomasti yöaikaan ja tehtiin ilkivaltaa. Vantaan kaupunki harkitsi 1990-luvulla asemahallin sulkemista koko yöajaksi ja jopa sen muuttamista ns. kylmäksi asemaksi, jottei se olisi yhtä houkutteleva oleskelupaikka.[14] Välittömästi voimaan astuvia päätöksiä ei kuitenkaan tehty.

Vuonna 1991 Martinlaakso lakkasi olemasta pääteasema, kun sittemmin Vantaankosken radaksi kutsuttua rataa jatkettiin noin kilometri pohjoiseen, uudelle Vantaankosken asemalle. Alun perin Martinlaakson mukaan nimetty M-juna jatkoi kuitenkin liikennöintiä samalla kirjaintunnuksella linjan uudesta pääteasemasta huolimatta aina vuoteen 2015 asti.[15]

Vuonna 1999 Vantaan kaupunki lyhensi radan asemien aukioloaikoja ja sulki Myyrmäen, Louhelan ja Martinlaakson asemahallit noin klo 22:sta klo 5:een.[16] 2000-luvulla VR ohjasi lipunmyyntiä yhä enemmän itsepalvelukanaviin ja kioskeille, minkä johdosta aseman lipunmyyntitiski suljettiin kesäkuussa 2003.[17] Vuonna 2009 Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV (nyk. HSL) totesi kuitenkin lipunmyyntipisteiden lakkauttamisen heikentäneen Vantaankosken radan asemien turvallisuustilannetta. YTV piti ongelmallisena myös ilkivallan jälkien siivoamisen hitautta, joka johtui ylläpidon määrärahojen pienenemisestä.[18]

 
Asemahallin sisäänkäynti peruskorjausta edeltäneessä asussaan toukokuussa 2006.

Myyrmäen, Louhelan ja Martinlaakson rautatieasemat oli määrä peruskorjata vuosina 2010–2012, mutta remontti viivästyi, jotta itse radan peruskorjaus ehdittäisiin toteuttaa ensin.[19] Etenkin laiturialue oli kuitenkin hälyttävän huonossa kunnossa, ja laituriin yksinkertaisella maaliviivalla merkityt turvareunat olivat kuluneet lähes kokonaan pois.[20] Laiturialue kunnostettiin syksyllä 2010, jolloin katetun osuuden asfaltti korvattiin uudella laatoituksella. Lisäksi laituriin laatoitettiin uusi turvareuna koko pituudelta.lähde?

Asema peruskorjattiin talvella 2014–2015. Suuria muutoksia ei tiukan budjetin vuoksi ollut mahdollista tehdä, mutta asemahallin seinät ja katto sekä laiturinäytöt uusittiin ja aseman raskaat peltiovet vaihdettiin lasisiin liukuoviin. Tarkoituksena oli esteettömän reitin luomisen ohella parantaa aseman viihtyvyyttä ja turvallisuutta, joita peltiovien aiheuttaman heikon näkyvyyden katsottiin heikentävän.[21] Aseman peruskorjausta pidettiin erityisen tärkeänä, sillä rakenteilla olevan Kehäradan myötä aseman kautta alkaisi kulkea paikallisten asukkaiden lisäksi myös Helsinki-Vantaan lentoasemalta keskustaan matkaavia turisteja.[22]

Uudistunut Kehäradan asema muokkaa

 
Graffititaiteen maalausta Martinlaakson asemalla heinäkuussa 2017.

Martinlaakson aseman peruskorjaus valmistui keväällä 2015, ja liikenne Kehäradalla alkoi 1. heinäkuuta samana vuonna. Kehäradan avaamisen myötä M-junien kirjaintunnus jäi historiaan[15] ja radan liikenne muutettiin oikeanpuoleisesta vasemmanpuoleiseksi.lähde?

Kesällä 2017 Street Art Vantaa toteutti betonirakenteiselle asemalle yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa Urbaani sinfonia -graffititaidekokonaisuuden. Teoksen eri osat peittävät suurimman osan aseman pinnoista niin alikulussa, asemahallissa kuin laituritasolla.[23]

 
Martinlaakson aseman laiturialuetta syyskuussa 2021.

Järjestyshäiriöiden takia jo lähes 20 vuoden ajan poikkeuksellisen aikaisin suljettujen asemien tilanteen katsottiin vuonna 2018 rauhoittuneen niin, että Vantaan kaupunki päätti kokeilla asemien aukiolojen pidentämistä klo 1.40:een eli viimeisen junan lähtöön asti.[24] Pidennetyt aukioloajat ovat edelleen voimassa vuonna 2022.[6]

Galleria muokkaa

  •  
    Pohjoinen alikulku ja näkymä kohti Vantaankosken asemaa
  •  
    Aseman nimikyltti
  •  
    Martinlaakson bussiterminaali rautatieaseman vieressä


Lähteet muokkaa

  1. ↑ Martinlaakson rautatieasema VR. Viitattu 18.3.2022.
  2. ↑ HSL: HSL lähiliikenne - liikennepaikkojen matkustajamäärät (XLSX) Väylävirasto. Viitattu 14.6.2022.
  3. ↑ a b Liityntäpysäköinti Helsingin seudun liikenne. Viitattu 18.3.2022.
  4. ↑ a b c d e Martinlaakson asemakartta 15.8.2022. Helsingin seudun liikenne. Viitattu 29.9.2022.
  5. ↑ a b Rautateiden verkkoselostus 2023, s. 82-100. Helsinki: Väylävirasto, 2021 (päivitetty 23.6.2022). 60/2021. ISBN 978-952-317-907-3 (pdf). ISSN 2490-0745 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 29.9.2022).
  6. ↑ a b Palvelupaikkakuvaus – Martinlaakson asema Väylävirasto. Viitattu 18.3.2022.
  7. ↑ Martinlaakson radan sopimus allekirjoitettiin. Uusi Suomi, 21.1.1971, nro 19, s. 14. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.4.2022.
  8. ↑ Viidennes asunnoista Haaga-Vantaan alueelle. Uusi Suomi, 6.3.1971, nro 63, s. 13. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.4.2022.
  9. ↑ Martinlaakson radan rahat ensi vuoden talousarvioihin. Helsingin Sanomat, 2.6.1970, s. 16. HS Näköislehti.
  10. ↑ a b Hovi-Horkan, Jonna: Näky kuin suoraan New Yorkista – Miksi Myyrmäkeen rakennettiin Suomen oloihin täysin vieras ”korkoasema”? Helsingin Sanomat. 15.4.2021. Viitattu 7.4.2022.
  11. ↑ Martinlaakson radan suunnittelu-, rakentamis- ja valmistumisvaiheet 1970. Vantaan kaupunginmuseo. Viitattu 8.4.2022.
  12. ↑ a b Asemalaiturille tunnelin kautta. Uusi Suomi, 14.9.1972, nro 240, s. 15. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.4.2022.
  13. ↑ Martinlaakson radan liikenne alkaa. Uusi Suomi, 30.05.1975, nro 142, s. 16. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.4.2022.
  14. ↑ Välkevirta, Leila: Martinlaakson radan asemat ovat rähjäisessä kunnossa Vantaalla Helsingin Sanomat. 8.2.1995. Viitattu 7.4.2022.
  15. ↑ a b Rautio, Samppa: Kehärata aukesi tänään – nämä 8 hetkeä tulevat matkustajille tutuiksi YleX. 1.7.2015. Viitattu 7.4.2022.
  16. ↑ Vantaalla suljetaan asemia yöksi Yle Uutiset. 21.9.1999. Viitattu 7.4.2022.
  17. ↑ Havukainen, Antti: Vantaa, Martinlaakso Vaunut.org. 1.10.2019. Viitattu 7.4.2022.
  18. ↑ Kunnas, Jouko & Gruzdaitis, Leena & Bäckström, Juhani: Raideliikenneasemien turvallisuus pääkaupunkiseudulla, s. 25. YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, 16.12.2009. Teoksen verkkoversio.
  19. ↑ Vantaa lykkää juna-asemaremonttejaan Yle Uutiset. 21.11.2011. Viitattu 7.4.2022.
  20. ↑ Mäkinen, Reijo ym.: Vantaan lähijuna-asemien kehittämisselvitys, s. 51. YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, 2008.
  21. ↑ Kunnas, Jouko & Gruzdaitis, Leena & Bäckström, Juhani: Raideliikenneasemien turvallisuus pääkaupunkiseudulla, s. 72–73. YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, 16.12.2009. Teoksen verkkoversio.
  22. ↑ Lehti: Länsi-Vantaan rähjäisten asemien remontti viivästyy Iltalehti. 14.4.2009. Viitattu 7.4.2022.
  23. ↑ Huttunen, Jere: Martinlaakson asemalla on nyt uusi ilme – teokset saivat inspiraationsa klassisesta musiikista Kirkko ja kaupunki. 4.8.2017. Viitattu 7.4.2022.
  24. ↑ Siironen, Susanna: Vantaa pidentää kolmen juna-aseman aukioloa pikkutunneille Yle Uutiset. 18.10.2018. Viitattu 7.4.2022.

Aiheesta muualla muokkaa

 n • k • m 
Runkolinja 400
Pysäkki   Reittikatu Vaihtoyhteydet
Vantaankosken asema   Vantaankosken asema I P
Laajavuorenkuja   Laajavuorentie
Laajavuorentie   Kivivuorentie
Martinlaakson asema   Martinlaakson terminaali I P 520
Martinkeskus   Martinlaaksontie
Laajametsänkuja   Martinlaaksontie
Uomatie   Uomatie (etelään)/Raappavuorentie (pohjoiseen) 300
Kuohukuja   Uomatie 300
Louhelan asema   Myyrmäentie I P 300 520
Ojapolku   Myyrmäentie 300 520
Ojahaantie   Vaskivuorentie 30 560
Vaskivuori   Vaskivuorentie 30 560
Kappatie   Hämeenlinnanväylä
Kalannintie   Hämeenlinnanväylä
Kaarelantie   Hämeenlinnanväylä
Kaarelankulku   Hämeenlinnanväylä
Pirkkolantie   Hämeenlinnanväylä 15
Metsäläntie   Hämeenlinnanväylä
Ruskeasuon varikko   Mannerheimintie (etelään)/
Hämeenlinnanväylä (pohjoiseen) 		40 200 300
Ruskeasuo   Mannerheimintie 40 200 300
Tilkka   Mannerheimintie 40 200 300
Kuusitie   Mannerheimintie 40 200 300
Töölön tulli   Mannerheimintie 40 200 300 500 510
Kansaneläkelaitos   Mannerheimintie 40 200 300
Töölön kisahalli   Mannerheimintie 40 200 300
Hesperian puisto   Mannerheimintie 40 200 300
Elielinaukio   Elielinaukio Y X U L E A I P K T D R Z M1 M2 40 200 300 600
 n • k • m 
Runkolinja 520
Pysäkki   Reittikatu Vaihtoyhteydet
Martinlaakson asema   Martinlaakson terminaali I P 400
Vihertie   Louhelantie
Louhelan asema   Myyrmäentie I P 300 400
Ojapolku   Myyrmäentie 300 400
Myyrmäen asema   Jönsaksentie I P 30 300 530 560
Iskostie   Rajatorpantie 30 530 560
Raappavuorentie   Rajatorpantie 530
Lastutie   Rajatorpantie 530
Vapaalanpolku   Rajatorpantie 530
Alokastie   Vanha Hämeenkyläntie
Uusmäki   Vanha Hämeenkyläntie
Kanttiinitie   Painiityntie
Lotankatu   Painiityntie
Mäkkylänmetsä   Kutsuntatie
Aseveljentie (vain etelään)   Lintulaaksontie
Mäkkyläntie (vain pohjoiseen)   Mäkkylän puistotie
Leppävaaran asema   Kehä I Y X U L E A 15 200
Säteri   Kehä I
Turvesolmu   Turunväylä
Nihtisilta   Turunväylä
Henttaanaukio   Henttaan puistotie
Lukutori   Suurpellon puistokatu
Suurpellonaukio (vain pohjoiseen)   Suurpellon puistokatu
Klaris (vain etelään)   Suurpellontie
Ylismäenristi   Uuskartanontie
Itäportti   Ruomelantie
Auringonkatu   Olarinkatu
Meteorinsilta   Olarinkatu
Piispanaukio   Piispansilta 510
Matinkylä (M)   Piispansilta M1
Akselinpolku   Matinkyläntie
Sepetlahdentie   Matinkyläntie
Matinlahti   Matinkyläntie
Nokkala   Nuottaniementie
Nuottaniemi   Nuottaniementie
Nuottalahti   Nuottaniementie
Kalastajankuja   Kalastajantie
Kalaonni   Kalastajantie (etelään)/Suomenlahdentie (pohjoiseen) 530
Matinkylä (M)   Matinkylän bussiterminaali M1 530
Etelä-Suomen lähijunaliikenteen linjakartta
O
 Kotkan satama   
 Kotka   
 Paimenportti   
 Kyminlinna   
 Kymi   
 Tavastila   
 Inkeroinen   
 Myllykoski    Z
     Kouvola 
M R      Koria
     Nokia       Kausala
     Tesoma       Uusikylä
     Tampere      Nastola
     Lempäälä G      Villähde
     Viiala  
     Lahti
     Toijala    Herrala O  
M    Iittala    Järvelä  
D    Parola    Lappila    Henna
     Hämeenlinna     Mommila  
     Turenki    Oitti  
T      Ryttylä    Hikiä    Mäntsälä
Y X      
   Riihimäki  
Siuntio      U L        Hyvinkää G  
Kirkkonummi                           Jokela    Haarajoki
Tolsa                           Saunakallio   
Jorvas          Martinlaakso           Vantaankoski        Järvenpää  
Masala          E Louhela           Vehkala K        Ainola  
Kauklahti            Myyrmäki           Kivistö        
   Kerava
Espoo            Malminkartano           Aviapolis        
   Savio
Tuomarila            Kannelmäki           Lentoasema        
   Korso
Koivuhovi            Pohjois-Haaga           Leinelä        
   Rekola
Kauniainen                           
   Koivukylä
Kera                   
       
   Hiekkaharju
Kilo            A        
       
   Tikkurila
Leppävaara                                     
       
   Puistola
Mäkkylä                     
       
   Tapanila
Pitäjänmäki                     
       
   Malmi
Valimo                     
       
   Pukinmäki
Huopalahti             
       
       
   Oulunkylä
Ilmala             
       
       
   Käpylä
Pasila             
   
   
       
   Pasila
Helsinki             
   
   
       
   Helsinki
  Y X U L E A P I I P K T D R Z
  = juna pysähtyy kyseisellä asemalla
  = juna sivuuttaa kyseisen aseman pysähtymättä
  = juna ajaa toista reittiä
  = juna pysähtyy asemalla ilmaistussa menosuunnassa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Martinlaakson_rautatieasema&oldid=21736023”