Avaa päävalikko

Viialan rautatieasema on seisake Suomen rataverkolla Viialan taajamassa Akaassa rataosalla Riihimäki–Tampere. Liikennepaikalla on matkustajien suojaksi tarkoitetut katokset molemmilla laitureilla. Laitureilla on myös liikenneinformaationäytöt.

Viiala
Viialan rautatieasema 2012-07-10.JPG
Perustiedot
Lyhenne Via
Rataosa Riihimäki–Tampere
Sijainti 61°12′45″N, 023°46′12″E
Osoite Rautatienkatu, 37830 Akaa
Kunta Akaa (vuoteen 2006 Viiala)
Etäisyydet Riihimäki 82,8 km
Toijala 6,9 km
Tampere 33,1 km
Lempäälä 11,6 km
Avattu 1875
Liikenne
Käyttäjiä 39 000 (v. 2008) [1]
Liikennöitsijä(t) VR-yhtymä
Lähijunat R
Tavaraliikenne kyllä
Matkustajalaituri(t)
Korkeus 55 cm [2]
Lyhin ja pisin pituus 170 m [2]
Pinnoite Asfaltti
Laiturikatokset Metalliset, 1 kpl / laituri
Infonäytöt 2 kpl [2], 1 kpl / laituri
Asemarakennus
Tyyppi seisake
Materiaali puu
Rakennettu 1875
Purettu 1999
Lipunmyynti Lippuautomaatti
Ratapiha
Raiteisto 2 laituriraidetta

Liikennepaikalla oli myös kaksi raidetta käsittävä sähköistämätön ratapiha, josta oli raideyhteys toimintansa jo lopettaneelle Viialan vaneritehtaalle. Nykyisin tehtaan yhteys päärataan on katkaistu.

Asemalla pysähtyvät pääkaupunkiseudun lähiliikenteen R-junat. Päivittäisiä junavuoroja on arkisin yhdeksän vuoroparin verran, viikonloppuisin 6-7 vuoroparia. Helsinkiin liikennöidään raiteelta 1 ja Tampereelle raiteelta 2.[3]

HistoriaaMuokkaa

Hämeenlinnan ja Tampereen välistä rautatietä rakennettaessa Viialasta kaavailtiin alun perin Turun radan risteysasemaa, koska Viialan sijainti oli Vanajaveden läheisyyden ansiosta hyvä. Suunnitelmien muututtua risteysasema sijoitettiin kuitenkin Toijalaan ja Viialasta tuli IV luokan rautatieasema Parolan, Kuurilan ja Lempäälän tavoin. Asemarakennus valmistui lähelle Viialan kartanoa IV luokan asemarakennusten tyyppipiirustusten mukaan vuonna 1876 ja sitä laajennettiin arkkitehti Bruno Granholmin suunnitelmien mukaan vuonna 1908. Lipunmyynti Viialan asemalla päättyi vuonna 1998 ja samana vuonna sinne rakennettiin uudet matkustajalaiturit aiempaa pohjoisemmaksi. Asemarakennus ja tavarasuoja purettiin alueen muutostöiden vuoksi seuraavana vuonna. Tavaraliikenne lopetettiin ja pistoraide lakkautetulle vaneritehtaalle katkaistiin vuonna 2004.[4]

TulevaisuusMuokkaa

Lempäälästä Toijalaan tulevaisuudessa mahdollisesti rakennettavan kolmannen raiteen pitäisi lisätä lähijunaliikennettä Etelä-Pirkanmaan alueella.

LähteetMuokkaa

  1. Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma, s. 28. Helsinki: Liikennevirasto, 2010. Väliraportti. ISBN 978-952-255-511-3 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 24.6.2012).
  2. a b c Rautateiden verkkoselostus 2013, s. LIITE 2 / 32 (37) & LIITE 12 / 5 (6). Helsinki: Liikennevirasto, 2011. Liikenneviraston väylätietoja 2/2011. ISBN 978-952-255-735-3 (pdf) ISSN 1798-8284 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 24.6.2012).
  3. https://www.vr.fi/cs/vr/doc/Viiala.pdf
  4. Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 76–77. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-952-593-214-3.
Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.