Akaa
Akaa (ruots. Ackas)[8] on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kaupungissa asuu noin 16 500 ihmistä, ja asukasluku on kasvusuunnassa. Akaan pinta-ala on 314,38 km2, josta 21,12 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 56,4 asukasta/km2. Akaan naapurikunnat ovat Hämeenlinna, Lempäälä, Urjala, Valkeakoski ja Vesilahti.
Akaa Ackas |
|
---|---|
![]() |
![]() |
sijainti |
|
Sijainti | |
Maakunta | Pirkanmaan maakunta |
Seutukunta | Etelä-Pirkanmaan seutukunta |
Kuntanumero | 020 |
Hallinnollinen keskus | Toijalan keskustaajama |
Perustettu | 2007 |
Kuntaliitokset |
Toijala (2007) Viiala (2007) Kylmäkoski (2011) |
Kokonaispinta-ala |
314,38 km² 258:nneksi suurin 2019 [1] |
– maa | 293,26 km² |
– sisävesi | 21,12 km² |
Väkiluku |
16 534 68:nneksi suurin 31.8.2019 [2] |
– väestötiheys | 56,38 as./km² (31.8.2019) |
Ikäjakauma | 2016 [3] |
– 0–14-v. | 18,3 % |
– 15–64-v. | 60,2 % |
– yli 64-v. | 21,5 % |
Äidinkieli | 2016 [4] |
– suomenkielisiä | 97,8 % |
– ruotsinkielisiä | 0,2 % |
– muut | 2,0 % |
Kunnallisvero |
22,25 % 6:nneksi suurin 2019 [5] |
Kaupunginjohtaja | Antti Peltola[6] |
Kaupunginvaltuusto | 35 paikkaa |
2017–2021[7] • SDP • Kok. • Kesk. • Vihr. • Vas. • Ps. • KD |
12 8 4 4 3 3 1 |
www.akaa.fi |
Akaan kaupunki syntyi, kun Toijalan kaupunki ja Viialan kunta yhdistyivät 1. tammikuuta 2007, ja vuoden 2011 alusta Akaaseen liittyi myös Kylmäkoski. Tätä ennen Akaa-niminen kunta oli ollut olemassa vuoteen 1946 asti, jolloin sen kirkonkylästä lähialueineen muodostettiin itsenäinen Toijalan kauppala ja muu osa kunnasta liitettiin Kylmäkoskeen, Viialaan ja Sääksmäkeen.
Kaupungin hallinnollinen keskus ja kaupungintalo ovat Toijalan keskustaajamassa, ja kunnanviraston palveluja on myös Viialan kirkonkylässä. Rautatieasemia on kaksi: Toijalan rautatieasema ja Viialan rautatieasema. Toijalan ja Viialan välimatka on noin kahdeksan kilometriä. Akaan pääliikenne sijoittuu Hämeentielle, joka johtaa Toijalan keskustasta Viialan Matomäkeen.
Akaassa on hyvät liikenneyhteydet ja myös teollisuutta. Toijalassa yhtyvät Riihimäen ja Tampereen sekä Turun ja Toijalan väliset rautatiet, ja rautatieasema on myös Viialassa. Valtatien 3 nykyinen linjaus kulkee Akaan kautta, ja sen rakentamisen jälkeen tien varteen on perustettu muun muassa ostoskeskus.
Akaassa on suuri mämmitehdas, ja kaupungissa on järjestetty vuosina 2005 ja 2007 mämminsyönnin maailmanmestaruuskilpailut.[9] Kaupungissa on evankelisluterilainen Akaan seurakunta[10], jonka lisäksi siellä toimii kaksi helluntaiseurakuntaa, Toijalan Saalem -helluntaiseurakunta[11] ja Viialan helluntaiseurakunta[12], Suomen Adventtikirkkoon kuuluva Toijalan adventtiseurakunta[13] sekä Viialan ja Toijalan Jehovan todistajien seurakunnat[14].
Aakkosissa Akaa sijoittuu Suomen kunnista ensimmäiseksi. Akaan nimi, toisin kuin monet muut pitkään vokaaliin päättyvät Suomen kuntien nimet, taipuu paikallisuutta ilmaistaessa sisäpaikallissijoissa niin, että jokin on Akaassa ja tulee Akaasta.[15]
HistoriaMuokkaa
Entinen Akaan kunta (ruots. Ackas) käsitti aikoinaan pääosan nykyisen Akaan kaupungin alueesta. Kuntana se sai alkunsa vuoden 1870 Akaan pitäjänkokouksesta. Kirkkopitäjänä Akaa itsenäistyi Sääksmäestä vuonna 1483, ja siitä erotettiin myöhemmin Urjala ja Kylmäkoski. Vuonna 1932 osia Akaasta liitettiin uuteen Viialan kuntaan, johon samalla tuli kuulumaan myös osia Lempäälästä ja Vesilahdesta.
Akaan kunta lakkautettiin vuonna 1946, jolloin sen kirkonkylästä muodostettiin itsenäinen Toijalan kauppala. Muu osa kunnasta liitettiin Kylmäkoskeen, Viialaan ja Sääksmäkeen.
Viiala oli vanha teollisuuspitäjä. Viiala Osakeyhtiö perusti 1956 Viialaan Suomen ensimmäisen lastulevytehtaan. Tehtaan tuotanto päättyi 1978, jolloin sen omistajana oli Oy Wilh. Schauman Ab. Viialassa toimi aina 1990-luvun lamaan asti kolme suurta tehdastyönantajaa: viilatehdas, vaneritehdas ja nahkatehdas. Näistä Viialan viilatehdas siirsi toimintonsa 1996 yrityskauppojen myötä ulkomaille. Nahkatehdas kaatui konkurssiin 1995, ja vuoden 2004 lopussa UPM-Kymmene sulki Viialan vaneritehtaan.
Vuoden 2007 alussa Toijala ja Viiala yhdistyivät uudeksi Akaan kaupungiksi. Myös Kylmäkoski oli jo tuolloin kuntaliitosneuvotteluissa mukana, mutta sen liittyminen toteutui vasta vuoden 2011 alussa. Akaan vaakunan suunnitteli heraldikko Kari J. Tähtinen vuonna 2006.
VäestönkehitysMuokkaa
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
TaajamatMuokkaa
Vuoden 2017 lopussa Akaassa oli 16 769 asukasta, joista 14 529 asui taajamissa, 2 092 haja-asutusalueilla ja 148 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Akaan taajama-aste on 87,4 %.[17] Akaan taajamaväestö jakaantuu neljän eri taajaman kesken:[18]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
---|---|---|
1 | Toijalan keskustaajama | 8 379 |
2 | Viialan kirkonkylä | 5 272 |
3 | Kylmäkosken kirkonseutu | 662 |
4 | Sotkia | 216 |
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Vuonna 2016 määritellyistä taajamista Tipuri lakkasi olemasta taajama vuoden 2017 taajamarajauksessa.
SeurakunnatMuokkaa
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Akaassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[19]
- Akaan seurakunta
- Kylmäkosken kappeliseurakunta
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Akaan alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[20]
Entiset seurakunnatMuokkaa
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Akaan kaupungin nykyisellä alueella.[19]
- Kylmäkosken seurakunta (liitetty Akaan seurakuntaan 2007)
- Viialan seurakunta (liitetty Akaan seurakuntaan 2007)
Vuosina 1946–2006 Akaan seurakunnan alueena oli Toijalan kaupunki sekä kunnallisesti Kylmäkoskeen kuulunut ns. "jäännös-Akaa".
PolitiikkaMuokkaa
KaupunginvaltuustoMuokkaa
Akaassa suurimmat puolueet ovat Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Kansallinen Kokoomus. Myös Vasemmistoliitolla ja Vihreällä Liitolla on verraten korkea kannatus.
Paikkajako kaudella 2017-2021;
- SDP 12
- Kokoomus 8
- Keskusta 4
- Vihreät 4
- Vasemmistoliitto 3
- Perussuomalaiset 3
- Kristillisdemokraatit 1
Yhteensä 35 paikkaa. Kaupunginjohtajana on toiminut Aki Viitasaari, mutta valtuusto päätti 31. toukokuuta 2017 irtisanoa hänet luottamuspulan vuoksi[21]. Valtuuston johtava puolue on SDP. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja on kokoomuslainen Jaakko Leinonen. Ensimmäinen varapuheenjohtaja on SDP:n Timo Saarinen, toinen keskustan Jouni Vaittinen.
KaupunginhallitusMuokkaa
Kaupunginhallitusta johtaa Harri Rämö (SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimii Heli Piirainen (Vihreät) ja toisena varapuheenjohtajana Jukka Salminen (Kokoomus). Kaupunginhallituksen muut jäsenet ovat Sami Rajala (Kokoomus), Janita Puomila (Kokoomus), Hannu Järvinen (SDP), Salla Bister (SDP), Inka Loppi (SDP), Jukka Saari (Vasemmistoliitto), Sauli Turja (Perussuomalaiset) ja Tiina Räsänen (Keskusta). Kaupunginhallituksen toimikausi on kaksivuotinen. [22]
KaupunginjohtajaMuokkaa
Akaan nykyinen kaupunginjohtaja on Antti Peltola. Peltola valittiin tehtävään lähes yksimielisesti tammikuussa 2019 ja hän aloitti tehtävässään huhtikuun 2019 alussa.[23][24]
Eduskuntavaalit 2011Muokkaa
Akaan suurin puolue oli vaaleissa SDP 26,8 % äänimäärällä, toisena yllättäen Perussuomalaiset 23,6 %:lla ja Kokoomus kolmantena 21,1 %:lla. Vasemmistoliitto sai 9 % äänistä, Keskusta 8,8 %, Vihreät 4,6 % ja Kristillisdemokraatit 4,2 %. Lukemat käyvät ilmi Helsingin Sanomien tulospalvelusta. Ohessa tulokset äänestysalueittain.
Suurin puolue SDP sai kaikista Pirkanmaan kunnista suhteellisesti kolmanneksi eniten ääniä juuri Akaasta Valkeakosken ja Mänttä-Vilppulan jälkeen.
Toijalan läntinenMuokkaa
- SDP 27 %
- Kokoomus 25,5 %
- Perussuomalaiset 21,2 %
- Vasemmistoliitto 7,9 %
- Keskusta 6,8 %
- Vihreät 5,2 %
- Kristillisdemokraatit 4,6 %
Toijalan itäinenMuokkaa
- SDP 28,4 %
- Kokoomus 24,3 %
- Perussuomalaiset 21,2 %
- Vasemmistoliitto 9,5 %
- Keskusta 6,7 %
- Kristillisdemokraatit 4,2 %
- Vihreät 3,7 %
ViialaMuokkaa
- SDP 29,3 %
- Perussuomalaiset 26,2 %
- Kokoomus 15,2 %
- Vasemmistoliitto 10,8 %
- Keskusta 6,6 %
- Vihreät 5,2 %
- Kristillisdemokraatit 4,7 %
KylmäkoskiMuokkaa
- Perussuomalaiset 25,6 %
- Kokoomus 21,2 %
- Keskusta 19,5 %
- SDP 18,9 %
- Vasemmistoliitto 6,6 %
- Vihreät 3,5 %
- Kristillisdemokraatit 2,4 %
TutustumiskohteitaMuokkaa
- Akaan kirkko, rakennettu 1816-1817
- Akaan sakaristo, Toijala (1400-luku)
- Viialan kirkko
- Viialan teatteri
- Toijalan Kellariteatteri
- Toijalan tapettimuseo (valittu Conan O'Brienin ohjelmassa maailman 20 kamalimman kesäkohteen listan sijalle 17 13)
- Toijalan veturimuseo
- Viialan kotiseutumuseo
- Haihunkoski, Viiala
MuutaMuokkaa
- Hopealinjan laivaliikenne
- Toijalan risteysasema, yhteydet:
- Riihimäelle
- Tampereelle
- Turkuun
- Valkeakoskelle (vakituisesti vain tavaraliikennettä, mutta esimerkiksi Haapamäen museoveturiyhdistys järjestää rataosuudella yleisökuljetuksia museojunilla)
Taajamat ja kaupunginosatMuokkaa
ToijalaMuokkaa
Toijalan keskustaajama on Akaan kaupunkitaajamista suurin. Toijalan ohi kulkee Valtatie 3 ja siellä sijaitsee rautateiden risteysasema, lisäksi Valkeakoskelle on ratayhteys. Toijalasta on Tampereelle noin 41 kilometriä. Toijalassa sijaitsee myös pieni sisävesisatama. Toijalan teollisuudesta mainittakoon Fläkt Woods Oy sekä mämmitehdas Kymppi-Maukkaat Oy, joka sijaitsee Kurvolan kaupunginosassa. Toijalassa asutus on Viialaa väljempää ja alueeltaan isompi. Toijala on alueena luonnonläheinen ja vehreä kuten Viialakin, Nahkialanlampi puistoineen on suosittu virkistysalue. Toijalan pääkatu on Valtatie. Toijalan itäpuolella ennen keskustaa, osana Seututietä 303 on pitkä suora, jota kutsutaan T-linjaksi. Lisäksi Toijalan keskustassa on rautatien ylittävä Miljoonasilta. Toijala on nimennyt katuja myös tunnettujen asukkaidensa kunniaksi, Holkerintie ja Ylpöntie. Toijalan keskustan liikennejärjestelyjä on uusittu 2000-luvulla, viimeiseksi torin seutu.
KaupunginosatMuokkaa
Lentilä, Ketunpesät, Junkkari, Pätsiniemi, Savikko, Rautala, Torkko, Nahkiala, Kilsa, Palkinpää, Kurvola, Kirkkokangas, Kurkela, Heinäkangas, Luhtaniitty, Siniänmäki, Pappila
ViialaMuokkaa
Viialan kirkonkylä on Akaan kaupunkitaajamista tiheämminselvennä asuttulähde? ja se on rakentunut Tarpianjoen varteen. Se sijaitsee Akaan pohjoisosassa, Valtatie 9:n pohjoispuolella. Myös Viialassa sijaitsee rautatieasema. Sen historiaa sävyttää alueen teollinen kehittyminen 1900-luvulla, jolloin huomattava osa väestöstä oli työläisiä. Viiala onkin vahvasti vasemmistolainen paikkakuntalähde?. Siitä on viime aikoina tullut muuttovoittoinen alue. Haihunkoski, joka sijaitsee keskustassa, on Viialan huomattavin luonnonnähtävyys. Pääkatu on Keskuskatu. Viialan kirkko on valmistunut v. 1950 ja edustaa tyylillisesti aikansa selkeää funktionalismia. Vielä itsenäisen Viialan aikana tehty uusin julkinen rakennus on vuonna 2006 valmistunut kirjasto, joka sijaitsee kirkon vieressä toisella puolella Keskuskatua.
KaupunginosatMuokkaa
Varrasniemi, Oopakka, Sallinkulma, Lallinmäki, Koivisto, Hukari, Haihunkoski, Tillihaka, Vakkinen, Matomäki, Alkkula, Riitiälä, Kolikkoinmäki, Heinäsuo, Mortti
KylmäkoskiMuokkaa
Kun Kylmäkosken kunta liittyi vuoden 2011 alusta Akaaseen, Akaan kaupunkikuva täydentyi myös maaseudulla ja pienillä kylillä. Kylmäkosken alue käsittää Akaan lounaisosan Toijalan ja Viialan taajamien eteläpuolella. Kylmäkosken seutu on vanhastaan maatalousaluetta ja melko väljästi asutettua seutua. Kylmäkosken kirkonkylä sijaitsee Valtatie 9:n varrella. Kylmäkoski ei ole erityisen teollistunutta seutua ja elinkeinoina on pääasiassa maatalous sekä kauppa. Kylmäkosken suurin teollisuus- ja yritysalue on Tipuri, jossa sijaitsee myös vankila.
KylätMuokkaa
Akkala, Alpila, Haanoja, Hautaa, Jokihaavisto, Järvihaavisto, Järviö, Kaulo, Kuhavuori, Kurisjärvi, Kuusjoki, Kylmäkosken kirkonkylä, Kylmäkosken asema, Käyrälä, Lontila, Maunula, Mellola, Mustue, Nauli, Onnia, Pappila, Poutala, Raidisto, Riisikkala, Savikoski, Saviniemi, Sontula, Sotkia, Taipale, Tyrisevä, Vuoltee
KuviaMuokkaa
Akaan kirkko eli Toijalan puukirkko
Akaan sakaristo Toijalan keskustassa
Toijalan vesitorni Pätsiniemessä
Toijalan yhteiskoulu ja Akaan lukio peruskorjauksen jälkeen.
Toijalan kirkko ja tori
Etäisyydet ja välimatkatMuokkaa
Akaa on lähellä maakuntakeskuksia, Hämeenlinnaa ja Tamperetta. Rautatieliikenteen ansiosta kumpaankin kaupunkiin pääsee tavallisesti junalla parissakymmenessä minuutissa.
Sisäiset välimatkatMuokkaa
- Toijalasta Viialaan 8 km
- Toijalasta Kylmäkoskelle 10 km
- Viialasta Kylmäkoskelle 6 km
Muut etäisyydetMuokkaa
Etäisyydet on mitattu keskustaajamasta, Toijalan keskustasta
Kasvukeskukset ja lähikaupungitMuokkaa
- Tampereelle 42 km
- Hämeenlinnaan 42 km
- Riihimäelle 76 km
- Hyvinkäälle 89 km
- Helsinkiin 142 km
- Turkuun 130 km
- Valkeakoskelle 22 km
- Forssaan 55 km
- Huittisiin 77 km
- Poriin 141 km
- Raumalle 146 km
- Lahteen 115 km
LähipaikkakunnatMuokkaa
- Sääksmäelle 11 km
- Iittalaan 17 km
- Lempäälään 18 km
UrheiluMuokkaa
Akaan Kylmäkoskella toimii urheiluseura Kylmäkosken Veikot. Futsalissa seuran edustusjoukkue, pelaa miesten pääsarjatasolla Futsal-Liigassa nimellä Akaa Futsal. Akaan Viialassa toimii lentopalloseura Akaa-Volley. Seuran edustusjoukkue nousi keväällä 2017 mestaruusliigaan.
Kuuluisia akaalaisiaMuokkaa
- Jarkko Ahola, muusikko (Toijala)
- Aki Ajo, Ajo Motorsportin perustaja ja johtaja (Toijala)
- Harri Holkeri, pääministeri (Toijala)
- Henri Johansson, salibandyn MM-kultamitalisti (Toijala)
- Esa Kalervo, kuvataiteilija (Akaa)
- Eeles Landström, olympiapronssia seiväshypyssä Rooma 1960 (Viiala)
- Ville Lehtinen, jalkapalloilija (Toijala)
- Pentti Lumikangas, taidegraafikko (Kylmäkoski)
- Juhani Merimaa, rock-klubi Tavastian toimitusjohtaja (Toijala)
- Joni Mikkonen, lentopalloilija (Viiala)
- Mimi ja Kuku, lastenmusiikkiduo (Viiala)
- Arto Nyberg, toimittaja (Viiala)
- Timo Peltomaa, jääkiekkoilija (Toijala)
- Kimmo Pohjonen, muusikko (Viiala)
- Raul Reiman, sanoittaja/säveltäjä
- Tenho Saurén, näyttelijä (Viiala)
- Aki Sirkesalo, laulaja, lauluntekijä (Toijala)
- Harri Säteri, jääkiekkomaalivahti (Toijala)
- Lauri Tihinen, lentopalloilija (Viiala)
- Tuomas Tihinen, lentopalloilija (Viiala)
- Alpo Tuomisto, taiteilija (Viiala)
- Satu Tuomisto, Miss Suomi 2008 (Viiala)
- Arvo Ylppö, arkkiatri (Akaa)
YstävyyskunnatMuokkaa
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
ViitteetMuokkaa
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
- ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2019M01*-2019M08* 31.8.2019. Tilastokeskus. Viitattu 8.10.2019.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
- ↑ Akaa. Hallintotoimi. (Viitattu 20.6.2019)
- ↑ Kuntavaalit 2017, Akaa Oikeusministeriö. Viitattu 7.6.2017.
- ↑ Ackas (Svenska ortnamn i Finland) Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 13.4.2015.
- ↑ http://www.kymppi-maukkaat.fi/mammikisa/mammikisa.html
- ↑ Akaan seurakunta akaanseurakunta.fi. Viitattu 28.12.2009.
- ↑ Toijalan Saalem -seurakunta toijalansaalem.palvelee.fi. Viitattu 28.12.2009.
- ↑ Viialan helluntaiseurakunta viiala.helluntaisrk.net.. Viitattu 28.12.2009.
- ↑ Toijalan adventtiseurakunta adventtikirkko.fi. Viitattu 28.12.2009.
- ↑ Jehovan todistajat uskonnot.fi. Viitattu 28.12.2009.
- ↑ Asutusnimihakemisto
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 – 2017 1.1.2018. Tilastokeskus. Viitattu 6.3.2019.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
- ↑ a b Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Akaan valtuusto erotti kaupunginjohtaja Aki Viitasaaren, Yle.fi/uutiset 1.6.2017
- ↑ Jaakko Leinonen johtaa valtuustoa ja Harri Rämö kaupunginhallitusta – Akaan Seutu akaanseutu.fi. Viitattu 15.6.2017.
- ↑ Antti Peltola Akaan kaupunginjohtajaksi
- ↑ Antti Peltola aloitti kaupunginjohtajana