Arkkiatri

arvonimi

Arkkiatri (m.kreik. ἀρχή, arkhē ’yli-, pää-’ ja ἰατρός iatros ’lääkäri’) on korkein Suomessa lääkärille myönnettävä arvonimi. Sen myöntää Tasavallan presidentti, ja Suomessa voi olla vain yksi arkkiatri kerrallaan.[1] Itsenäisyyden ajan Suomessa arkkiatri on mielletty lääkärikunnan vanhimmaksi.

Muutoin arkkiatreilla on pitkä ja monivaiheinen historia. Arkkiatri oli alun perin hallitsijan henkilääkäri, esimerkiksi Rooman valtakunnassa keisarin henkilääkäri (archiatri palatini). Neron lääkäri Andromakhos vanhempi olikin ensimmäinen, jota kutsuttiin arkkiatriksi.

Ruotsin kuninkaan hovilääkäreitä alettiin kutsua arkkiatreiksi ensin Kaarle IX:n aikana. Hänen arkkiatrinsa oli Kasper Fidler eli Casparus Fidlerus (1570–1613). Myöhemmin arkkiatriksi nimettiin hovilääkärien lisäksi muitakin ansioituneita lääkäreitä. Arvonimeä myönnettiin Ruotsissa aina vuoteen 1856, ja se otettiin uudelleen käyttöön vuonna 1995.

Arkkiatrin arvon Suomessa on saanut kaikkiaan 12 lääkäriä, joista itsenäisyyden aikana vuoden 1928 jälkeen kuusi. Nykyiselle arkkiatrille, professori Risto Pelkoselle, arvonimi myönnettiin vuonna 1995.

Suomalaiset arkkiatritMuokkaa

Nimi Vuodet[2]
Gabriel von Bonsdorff 1817–1831
Johan Agapetus Törngren 1833–1859
Lars Henrik Törnroth 1844–1864
Evert Julius Bonsdorff 1859–1898
Otto Edvard August Hjelt 1885–1913
Johan Isak Björkstén 1896–1912
Klas Richard Sievers 1928–1931
Juho Jaakko Karvonen 1933–1943
Werner Oswald Renkonen 1943–1951
Arvo Henrik Ylppö 1952–1992
Nils Christian Edgar Oker-Blom 1992–1995
Risto Lauri Agathon Pelkonen 1995–

ViitteetMuokkaa

  1. Arkiater hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  2. Forsius, Arno: Arkkiatrin arvonimi ja Suomen arkkiatrit 2010. A. Forsius. Viitattu 18.7.2020.