Seinäjoen tangomarkkinat

vuosittain Seinäjoella järjestettävä tangoon keskittyvä musiikkifestivaali
(Ohjattu sivulta Seinäjoen Tangomarkkinat)

Seinäjoen tangomarkkinat[2] on vuosittain heinäkuun puolivälissä Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaalla järjestettävä tangoon keskittyvä musiikkifestivaali. Se on yksi Suomen suurimmista kesätapahtumista. Vuonna 2019 tapahtumaan osallistui yli 111 000 kävijää.[1]

Seinäjoen Tangomarkkinat
Tyyppi musiikkifestivaali
Päivämäärä Heinäkuun alkupuoli
Tapahtumapaikka Seinäjoki-areena
Seinäjoen keskusta
Paikkakunta Seinäjoki
Ensimmäisen kerran 1985
Osallistujia 250-400
Kävijöitä 111 000[1]
Johtaja Kimmo Heinonen (puheenjohtaja)
Pasi Ojala (toimitusjohtaja)
Järjestäjä Seinäjoen Tangomarkkinat Oy
Kotisivut

Keskeinen osa Seinäjoen tangomarkkinoita on tangokuningas- ja tangokuningatarkilpailu. Kahtena ensimmäisenä vuonna ainoastaan Tangokuningas valittiin Tangolaulukilpailun voittajaksi, mutta 1987 alkaen myös Tangokuningatar. Poikkeuksellisesti vuosina 2009–2012 miesten ja naisten keskuudesta valittiin ainoastaan yksi henkilö Tangokuninkaalliseksi. Vuosi 2011 on ainoa, jolloin ei valittu uutta tangokuningasta lainkaan.[3]

Osa tapahtumaa on tangon sävellys- ja sanoituskilpailu. Kilpailussa etsitään uusia tangokappaleita ja kahden parhaimman tangon tekijät saavat rahapalkinnon. Kilpailu on järjestetty markkinoiden alusta lähtien vuosittain, poikkeuksina vuodet 1987 ja 1988. Tangosävellys- ja -sanoituskilpailu ei ole saavuttanut samanlaista suosiota ja näkyvyyttä kuin tangokuninkaallisten valinta.[3]

Historia

muokkaa

Tangomarkkinoiden syntyyn johtaneen tapahtumaketjun sysäsi 1980-luvun alkuvuosina liikkeelle huoli Ilmajoen musiikkijuhlien tulevaisuudesta. Kymmenkunta vuotta klassiseen musiikkiin ja oopperaan keskittynyt kunnianhimoinen festivaali oli menettänyt vetovoimaansa, yleisökato oli pahentunut ja tappiokierre syventynyt lähes kipurajalle saakka. Jotakin oli pakko tehdä, ja niinpä juhlien taiteelliseksi johtajaksi hieman aiemmin valittu Lasse Lintala otti asian puheeksi monivuotisen yhteistyökumppanin MTV:n ohjelmajohtajan Tauno Äijälän kanssa. Ratkaisua etsittiin kevyen musiikin saralta, ja kun idea oli todettu toteuttamiskelpoiseksi, toimintamalli lainattiin vuodesta 1977 alkaen järjestetyiltä Lappeenrannan humppafestivaaleilta.[4]

Keväällä 1985 Ilmajoen Musiikkijuhlat ry, Seinäjoen Maila-Jussit ry ja Viihdekuoro Marit ja Mikot ry perustivat Tangomusiikin edistämisyhdistyksen, ja Seinäjoen kaupungin tultua mukaan järjestettiin ensimmäinen Tangomarkkinat-tapahtuma saman vuoden heinäkuun toisena viikonloppuna. Paikan päälle kokoontui noin 18 000 tangon ystävää, mikä ylitti järjestäjien rohkeimmatkin odotukset, ja television välityksellä tapahtumaa seurasi noin 1,6 miljoonaa katsojaa. Ensimmäiseksi tangokuninkaaksi kruunattiin Kauko Simonen, ja hänen perintöprinsseikseen valittiin Jaska Mäkynen ja Mertsi Meri. Mäkynen kirkasti kruununsa myöhemmin, kun taas Meri katosi muutaman vuoden jälkeen iskelmäkuvioista.[5] Tapahtuman johtoon ja 1997 perustetun Seinäjoen Tangomarkkinat Oy:n toimitusjohtajaksi tuli Reijo Pitkäkoski vuoteen 2004 saakka. Martti Haapamäki nimitettiin Seinäjoen Tangomarkkinat Oy:n taiteelliseksi johtajaksi vuonna 2012.[6]. Vuonna 1988 Tangomarkkinoilla rikottiin 25 000 kävijän raja, ja 50 000 vieraan raja ylittyi vuonna 1991. Alun perin yhden viikonlopun kestänyt tapahtuma pidennettiin kolmipäiväiseksi vuonna 1990. 1990-luvun lama-aikaa kuvasi, että vuoden 1993 tangokuninkaalliset Merja Raski ja Sebastian Ahlgren olivat kumpikin voittohetkellään työttömyyskortistossa. Vuonna 1994, jolloin tapahtuma järjestettiin kymmenennen kerran, tapahtuma venähti jo viikon mittaiseksi. Samana vuonna rikkoutui myös sadantuhannen festivaalikävijän raja. Vuonna 1999, viidensillätoista Tangomarkkinoilla juhlan aiheena oli myös miljoonas festivaalivieras tapahtuman historiassa. Vuoden 2001 tangokuninkaalliset Mira Sunnari ja Erkki Räsänen kruunattiin juuri käyttöön otetulla Seinäjoki-areenalla.[7]

Ensimmäiset Tangomarkkinat juonsi Heikki Hietamies yksinään. Myöhemmin hänen juontajapareinaan olivat muiden muassa Sirpa Viljamaa, Johanna Raunio, Tamara Lund, Lola Odusoga, Anu Hälvä, Anu Palevaara ja Satu Silvo sekä tangokuningatar Arja Koriseva. Vuosituhannen vaihteessa Hietamies joutui väistymään nuorempien tieltä, ja vuosina 2000 ja 2001 juontajina olivat Pertti Salovaara ja Satu Silvo sekä vuosina 2002 ja 2003 Janne Porkka pareinaan Karita Tuomola (2002) ja Taru Valkeapää (2003).[7]

Kilpailun televisioi vuosina 1985–2008 MTV3, vuosina 2009–2011 Yle TV2, vuosina 2012–2016 Yle TV1, vuosina 2017–2019 AlfaTV ja vuodesta 2023 Eveo. Mervi Pohjanheimo ohjasi Tangomarkkinoiden finaalin suorat tv-lähetykset MTV3:lle yhdeksänä vuonna, 1996–2004. Vuosina 2017–2022 festivaalin radioinnista on vastasi Järviradio[3] ja vuodesta 2023 lähtien Radio Pooki.

Monet Tangomarkkinoiden alkuvuosien kuninkaallisista olivat kiertäneet tanssilavoja jo pitkään ennen kruunaamistaan ja tunsivat siten tanssikansan maun. Sittemmin mediajulkisuus houkutteli kisaan muitakin iskelmätähden urasta haaveilevia. Tangomarkkinoiden vetovoimasta kertoo vahvasti se, että kun ensimmäisenä vuonna tangokuninkuudesta kilpaili noin sata osallistujaa, kymmenen vuotta myöhemmin kuninkuuden tavoittelijoita oli jo yli 1 700. Osallistujamäärän huiman kasvun myötä joukossa oli myös yhä nuorempia kilpailijoita; nuorin oli juuri rippikoulun käynyt, vuoden 1993 tangomarkkinoille osallistunut ja tangoprinsessaksi valittu kemiläinen 15-vuotias Heidi Kyrö. Kisan koventuessa kilpailijoiden musiikillinen osaaminen ei enää riittänyt, vaan ehdokkaiden piti myös näyttää hyviltä. Pitkäaikainen tuomariston jäsen Lasse Lintala kuvaili tilannetta sanomalehti Ilkan haastattelussa vuonna 1995: "Totta on, että moni tyttö on kaatunut finaalissa sukulaisensa tekemään iltapukuun, ja parikymmentä kiloa ylipainoisella täytyy olla todella upea ääni, jotta kuninkaalliseksi yltäisi."[8]

Tangomarkkinoiden suosiosta huolimatta tango ei ole enää festivaalin historian aikana noussut Suomessa läheskään samanlaiseen suosioon kuin kiihkeimpinä vuosina 1960-luvun puolivälissä. Populaarikulttuurin historian tutkija ja Suomen Jazz & Pop Arkiston johtaja Janne Mäkelä kommentoi asiaa vuonna 2005:

»Omituista tässä tangokulttuurin kansallisessa pyhittämisessä on, ettei tango ole enää vuosikymmeniin nauttinut kovinkaan suurta kaupallista menestystä Suomessa, ja etteivät suurella kohulla vuosittain valitut tangokuninkaalliset kruunun päähänsä saatuaan juurikaan levytä tangolauluja vaan modernia iskelmää – joka sekään ei pärjää myyntilistoilla entiseen tapaan. Uusia tangoklassikoitakaan ei ole syntynyt 1970-luvun jälkeen. [Kalervo Kärjen huomautus: "Tämä ei pidä täysin paikkaansa, kyllä niitä on."] Toki tangoa edelleen kuunnellaan ja toki se on säilynyt lavatanssien kestosuosikkina, mutta musiikinlajina se kuitenkin on suomalaisessa musiikkikulttuurissa kaukana siitä valta-asemasta, jota "tango-puhe" pyrkii ylläpitämään.»

[9]

Tangolaulukilpailu

muokkaa
vuosi tangokuningas tangokuningatar
1985 Simonen, KaukoKauko Simonen
1986 Oinas, TeuvoTeuvo Oinas
1987 Lahti, HarriHarri Lahti Sipola, ArjaArja Sipola
1988 Piironen, KariKari Piironen Rissanen, KirsiKirsi Rissanen
1989 Nevala, RistoRisto Nevala Koriseva, ArjaArja Koriseva
1990 Raitio, JouniJouni Raitio Lammi, JaanaJaana Lammi
1991 Mäkynen, JaskaJaska Mäkynen Pohjola, KaijaKaija Pohjola
1992 Pohjonen, MikaMika Pohjonen Kantola, EijaEija Kantola
1993 Ahlgren, SebastianSebastian Ahlgren Raski, MerjaMerja Raski
1994 Lehtonen, SauliSauli Lehtonen Räsänen, TiinaTiina Räsänen
1995 Sillanpää, JariJari Sillanpää Taavitsainen, MaritaMarita Taavitsainen
1996 Markkola, TomiTomi Markkola Varjus, SaijaSaija Varjus
1997 Korkiala, MattiMatti Korkiala Päivänurmi, NiinaNiina Päivänurmi
1998 Keronen, JouniJouni Keronen Ranto, KirsiKirsi Ranto
1999 Hervanto, PetriPetri Hervanto Kokkonen, TainaTaina Kokkonen
2000 Raiski, AnttiAntti Raiski Kunnasluoto, MiraMira Kunnasluoto
2001 Räsänen, ErkkiErkki Räsänen Sunnari, MiraMira Sunnari
2002 Kilkkinen, MikkoMikko Kilkkinen Pakonen, JohannaJohanna Pakonen
2003 Hirvonen, KariKari Hirvonen Tuupanen, SaijaSaija Tuupanen
2004 Soidinmäki, TommiTommi Soidinmäki Debreczeni, JohannaJohanna Debreczeni
2005 Helmikallio, SaskaSaska Helmikallio Fors, KatiKati Fors
2006 Lämsä, MarkoMarko Lämsä Vettenranta, ElinaElina Vettenranta
2007 Stenroth, HenriHenri Stenroth Bågeberg, JennaJenna Bågeberg
2008 Hallikainen, JukkaJukka Hallikainen Talikainen, HannaHanna Talikainen
2009 Lundberg, AmadeusAmadeus Lundberg
2010 Maunuksela, MarkoMarko Maunuksela
2011 Koponen, MerviMervi Koponen
2012 Mikkola, PekkaPekka Mikkola
2013 Mäkimattila, KyöstiKyösti Mäkimattila Pakarinen, HeidiHeidi Pakarinen
2014 Roivainen, TeemuTeemu Roivainen Tyyster, MariaMaria Tyyster
2015 Samuli, AkiAki Samuli Heikki, SusannaSusanna Heikki
2016 Lundberg, MarcoMarco Lundberg Vikman, ErikaErika Vikman
2017 Lindström, TeijoTeijo Lindström Niemi, AinoAino Niemi
2018 Kokko, JarnoJarno Kokko Sassali, SaanaSaana Sassali
2019 Vatjus, JohannesJohannes Vatjus Niemenmaa, PiritaPirita Niemenmaa
Ei järjestetty COVID19-pandemian johdosta 2020
Ei järjestetty[10] 2021
2022 Hietikko, KeijoKeijo Hietikko Halonen, HetaHeta Halonen
2023 Flodström, PasiPasi Flodström Saari, CharlottaCharlotta Saari

Tangon sävellys- ja sanoituskilpailu

muokkaa
1. sija 2. sija 3. sija vuosi
La Perla Negra
instrumentaali, säv. Veikko Huuskonen
1985
Joka ainoa ilta
säv. Jorma Laurila, san. Ville Laurila
1986
Nyt kun aikaa on
säv. Raimo Roiha, san. Juha Vainio
Rannalla
säv. Vesa Tuomi, san. Tuula Heikkilä
Lapsuusmuistoja
säv. Seppo Äijö, san. Kimmo Petrell
1989
Maailmantango
säv. ja san. Seppo Tammilehto
1990
Kesän huumaa
säv. Pentti Salomaa, san. Tuulikki Lahti
Yöllinen hetki
säv. Pepe Willberg, san. Kirsti Willberg
Uskollisuus
säv. Paavo Sjöberg, san. Juha Vainio
1991
Sadun tango
säv. Markku Anttila, san. Turkka Mali
Tunteiden tango
säv. Markku Kopisto, san. Turkka Mali
Tanssiin kutsu
säv. Pepe Willberg, san. Kirsti Willberg
1992
Yön kuningatar
säv. Mika Toivanen, san. Jorma Toiviainen
Jos minut vielä kohtaat
säv. Erkki Rajamäki, san. Pirkko Arola
Rakastin sinua
säv. Veikko Juntunen, san. Pekka Luusua
1993
Lauantai-illan tango
säv. Hannu Laine, Jorma Laurila; san. Unto Laine, Jorma Laurila
Yön tähti
säv. Matti Piri, san. Iina Tarina
Haaveiden tango
säv. Juha Leinonen, san. Pekka Santala
1994
Mun aika mennä on
säv. Mika Toivanen, san. Jorma Toiviainen
Pohjolan valkeat yöt
säv. Jukka Koivisto, san. Jorma Toiviainen
Polttava katse
säv. Risto Penttinen, san. Jussi Alanko
1995
Ruusunoksa ja kyyhkynen
säv. ja san. Veikko Juntunen
Rakastan, rakastan, rakastan
säv. ja san. Veikko Niittynen
Elämä alkaa siitä
säv. ja san. Jukka Kuoppamäki
1996
Olet maailmain
säv. ja san. Katja Lampela
Taivas salamoi
säv. ja san. Kimi Markkola
Kun haaveilla uskallat
säv. ja san. Vesa Alare
1997
Suudelmia ja shampanjaa
säv. Jarmo Tinkala, san. Kalevi Puonti
Syttyi rakkaus
säv. Jukka Koivisto, san. Jorma Toiviainen
Kultaisin siivin
säv. Jukka Keskitalo, san. Vesa Alare
1998
Tule luoksein iltarusko
säv. Rauli Nordberg, Ari Mannelin, Kimmo Parviainen; san. Rauli Nordberg
Tango nuoruudesta
säv. ja san. Tapio Mäki
Tunteeni on sammumaton
säv. Jan-Eric Malms, san. Jorma Toiviainen
1999
Oot tässä, oot poissa
säv. Hauge Piispanen, san. Jorma Toiviainen
Rakkauden yö
säv. ja san. Kalevi Puonti
Keskiyön auringon maa
säv. ja san. Raimo Hast
2000
Kuu, kylmä kuningatar
säv. Timo Forsström, san. Jorma Toiviainen
Ensi yönä
säv. Jari Niemelä, san. Chrisse Johansson
Kohti kalleinta
säv. Reijo Huurros, san. Pauli Hanhiniemi
2001
Soittakaa lujempaa
säv. Timo Forsström, san. Jorma Toiviainen
Naisen sydän
säv. Toni Nygård, san. Helena Hatunen
Kukkiva roudan maa
säv. Tuomas Perheentupa, Nicklas Grönholm san. Kalevi Puonti
2002
Ei lähtevää saa viivyttää
säv. Timo Forsström, san. Jorma Toiviainen
Kuun hopeaiseen viittaan
säv. Pertti Haverinen, san. Jorma Toiviainen
Viimeiseen suudelmaan
säv. Veikko Juntunen, san. Reijo Päkkilä
2003
Seuraan sinua
säv. Katja Lampela, san. Natalia Vladimirov
Jos palaisi luokseni hän
säv. Esa Nieminen, san. Sinikka Svärd
Lävistetty sydän
säv. san. Jiri Nikkinen
2004
Tulit varjojen takaa
säv. Kikka Laitinen, Janne Halmela; san. Jorma Toiviainen
Niin kauas et pääse
säv. Pertti Haverinen, san. Jorma Toiviainen
Toivoisin
säv. san. Jouni Keronen
2005
Anna olla
säv. Pertti Haverinen, san. Jorma Toiviainen
Mustien ruusujen maa
säv. Teemu Harjukari, san. Sinikka Svärd
Lady like
säv. Mika Toivanen, san. Kikka Laitinen
2006
Raju rakastaja
säv. san. Sirkka Tammio
Onko rikos rakastaa?
säv. Teemu Harjukari, san. Sinikka Svärd
Älä mene!
säv. Pertti Haverinen, san. Jorma Toiviainen
2007
En kasvojas muista
säv. Aarne Hartelin, san. Jorma Toiviainen
Nuoruus, hulluus ja ihanuus
säv. Juha Mäki, san. Kaje Komulainen
2008
Häätango
säv. Jussi Rasinkangas, san. Pekka Eronen
Yhdestoista hetki
säv. Risto Pahlama, san. Jukka Saarinen
2009
Sua kaipaan
säv. Illusion Rake, Mariska; san. Mariska
Taas lasken tiilten päät
säv. Mika Jämsä, san. Kaje Komulainen
2010
Tango Maria
säv. ja san. Veeti Kallio
Kesän kaunein päivä
säv. ja san. Anna Suominen
2011
Rakkaus riepottaa
säv. Pertti Jalonen, san. Piia Koriseva
Salaisuus
säv. ja san. Anna Suominen
2012
Suurempaa
säv. Jonnaemilia, Mikko Tamminen, san. Eija Hinkkala
2013
Kiivas ja kaunis
säv. san. Lauri Tähkä
2014
Kaipuun syleilyyn
säv. san. Sansa ja Terhi Pippuri
2015
Sinua rakastetaan
säv. san. Katja Esle
2016
Elämälle
säv. san. Taru Piira
2017
Kel onni on

Säv. Matti Paatelma, san. Mirkka Paajanen

2018
Sain rakastaa

Säv. ja san. Minna Miettinen

2019
Mitä todella?

säv. Pertti Jalonen, san. Eija Hinkkala

2021
Etten kuollut turhaan

säv. Pertti Jalonen, san. Eija Hinkkala ja Arja Koriseva

2022
Syntinen nainen

säv. ja san. Maiju Oja

2023

Tango Finlandia -palkinto

muokkaa

Seinäjoen tangomarkkinoilla on vuodesta 2004 lähtien jaettu Tango Finlandia -tunnustuspalkintoa ansiokkaasta toiminnasta suomalaisen tangon hyväksi. Palkinnon arvo on 10 000 euroa ja sen saajan on oltava Suomen kansalainen. Vuosina 2014, 2015 ja 2016 palkintoa ei jaettu ja vuonna 2017 myönnetty palkinto on toistaiseksi viimeisin.[3]

Palkinnon saajat

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b Seinäjoen Tangomarkkinoilla kävi yhteensä 111 000 vierasta Ilkka.fi. Viitattu 29.11.2020.
  2. Seinäjoen Tangomarkkinat Oy Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä, Patentti- ja rekisterihallitus
  3. a b c d e f g Timo Kalevi Forss: Tähdet meren yllä: suomalaisen tangon tarina, s. 119–131. Helsinki: Into Kustannus, 2019. ISBN 978-952-35-1100-2.
  4. Telle Virtanen: Tangon tarina, s. 90. Helsinki: Johnny Kniga Kustannus, 2019. ISBN 978-951-0-44538-9.
  5. Tony Latva ja Petri Tuunainen: Iskelmän tähtitaivas, s. 528. Porvoo-Helsinki: WSOY, 2004.
  6. Leiwo, Hanne: Uusi taiteellinen johtaja lupaa perinteitä ja yllätyksiä tangolaulukilpailuun Yle Uutiset. 16.7.2012. Viitattu 14.7.2019.
  7. a b Latva & Tuunainen 2004, s. 528–533.
  8. Virtanen 2019, s. 91.
  9. Kalervo Kärki: Sydämeni sävel: Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 826–827. Helsinki: Mediapinta Oy, 2015. ISBN 978-952-235-888-2.
  10. Tangomarkkinat peruttu jo toistamiseen www.iltalehti.fi. Viitattu 27.4.2021.
  11. a b c d Tango Finlandia Blomqvisteille 6.7.2007. Yle Uutiset.
  12. a b c Tango Finlandia -palkinto jaettu Seppo Kulmalalle 6.7.2017. Seinäjoen Tangomarkkinat. [vanhentunut linkki]
  13. Tango Finlandia -palkinto Finlandersille 9.7.2009. Turun Sanomat. Arkistoitu 28.9.2021. Viitattu 4.11.2020.

Aiheesta muualla

muokkaa