Wikipedia

Aki Sirkesalo

suomalainen laulaja

Aki Pekka Antero Sirkesalo (25. heinäkuuta 1962 Toijala – 26. joulukuuta 2004 Khao Lak, Thaimaa)[1][2] oli suomalainen muusikko ja musiikkitoimittaja. Hän julkaisi uransa aikana viisi studioalbumia sekä yhden kokoelman, ja hänen levyjään on myyty yli 100 000 kappaletta. Elämänsä viimeiset vuodet Sirkesalo asui perheensä kanssa Nurmijärven Klaukkalassa.

Aki Sirkesalo
Henkilötiedot
Syntynyt25. heinäkuuta 1962[1][2]
Kuollut26. joulukuuta 2004 (42 vuotta)
Ammatti muusikko
säveltäjä
sanoittaja
sovittaja
toimittaja
Muusikko
Laulukielet suomi
Aktiivisena 1992–2004
Tyylilajit rock, iskelmä
Soittimet laulu, kitara
Levy-yhtiöt Epic Records
Sony Music Entertainment

Elämäkerta muokkaa

Aki Sirkesalo aloitti musiikkiharrastuksen seurakunnan puhallinorkesterissa ja kuorossa 10-vuotiaana ja jatkoi VPK:n torvisoittokunnassa. Sittemmin trumpetinsoitto vaihtui kitaraan ja musiikki rockiin.

Ensimmäinen varsinainen saavutus oli U-Puu-yhtyeen demo, joka soi Rockradiossa. Vuonna 1984 Aki Sirkesalo pääsi yhtyeensä Naamiot kanssa Rockin Suomen mestaruus -kisojen finaaliin. Yhtye hajosi pian kisojen jälkeen. Samana vuonna alkoi myös hänen juontajauransa Rockradiossa. Sirkesalon vuonna 1986 Raine Salon kanssa perustettu Giddyups teki kaksi levyä ja kiertueen Neuvostoliittoon vuonna 1989. Veeti Kallion, Sami Saaren ja Sasu Moilasen kanssa Sirkesalo jatkoi vuosikymmenen vaihteessa a cappella -yhtyeessä Veeti & The Velvets.

Sirkesalo sanoitti lähes kaikki kappaleet Mamin vuonna 1996 julkaistulle albumille Ympyrää,[3] ja he esiintyivät keikoilla saman taustabändin säestyksellä.[4]

Sooloura muokkaa

Soolouransa Aki Sirkesalo aloitti vuosien 1992 ja 1993 vaihteessa. Ensimmäinen menestys oli single "Hikinen iltapäivä" huhtikuussa 1994 ja syksyllä julkaistu "Mustankipee". Seuraavan vuoden alussa julkaistu "Naispaholainen" soi myös radioasemilla ja tammikuussa julkaistu esikoisalbumi Mielenrauhaa nousi kärkikymmenikköön ylittäen syksyllä kultalevyrajan ja myi lopulta yli 40 000 kappaletta.

Vuonna 1996 Aki Sirkesalo sai Emma-palkinnot vuoden miestulokkaana ja vuoden levystä. Syksyllä ilmestyi toinen levy Aika. Levyn hittejä olivat "Missä betoni kasvaa", "Seksuaalista häirintää" ja "Kiire". Vuosina 1996–1997 hän veti myös Yle:n TV1:ssä musiikkiohjelmaa Groovymeisseli yhdessä Sami Saaren kanssa.

Kolmas albumi Kissanelämää ilmestyi syyskuussa 1998. Hittejä olivat "Punatukkainen", versio Van Morrisonin "Brown Eyed Girl" -kappaleesta ja "Kissanainen". Myös Kissanelämää myi kultaa. Ennen kolmatta albumia Sirkesalo oli mennyt naimisiin ja saanut lapsen.

Vuoden 2000 hitti oli "Helena". Ennen uuden albumin, Enkeleitä onko heitä, julkaisua helmikuussa 2001 julkaistiin samanniminen single. Enkeleitä onko heitä saavutti viidennen sijan suomen virallisella listalla. Levyltä otettuja singlejä olivat "Senat sakaisin", "Tule mun luo", "Talismaani" ja "Kitara".

Aki Sirkesalon kokoelmajulkaisu Halutuimmat julkaistiin lokakuussa 2002. Hittisinglejen lisäksi levyllä olivat kappaleet "Melkein onnellinen" ja "Toijalan takana".

Vuoden 2003 alussa Aki Sirkesalo julkaisi Lisa Nilssonin kanssa singlen "Mysteriet".

Kesällä 2004 Aki Sirkesalo juonsi Yle TV1:ssä perjantai-iltojen ohjelmaa Poppia kyydissä[5].

Keikoilla Sirkesalon yhtyeenä oli Lemmen jättiläiset, jonka viimeinen kokoonpano oli:

Muita Lemmen jättiläisten livekokoonpanossa soittaneita muusikoita: Samuli Kosminen (lyömäsoittimet), Jukka "Tonttu" Tuovinen (saksofoni), Jukka Hakoköngäs (kosketinsoittimet), J-P Virtanen (kosketinsoittimet), Karl Sinkkonen (kosketinsoittimet), Jukka Tiirikainen (trumpetti), Kalle Torniainen (rummut), Abdissa "Mamba" Assefa (lyömäsoittimet), Timo Kämäräinen (kitara), Anssi Växby (bassokitara), Juha Verona (bassokitara), Sami Saari (kitara, taustalaulu) Antti Matikainen (taustalaulu), Marika Tuhkala (taustalaulu)

Vuonna 2004 Sirkesalo siirtyi Sonylta EMIlle ja julkaisi syyskuussa uuden singlensä "Mullonikäväsua". Omaisten suostumuksella levy-yhtiö julkaisi viimeiseksi jääneen levyn Sanasta miestä alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti 23. helmikuuta 2005. Sirkesalo oli ehtinyt muokata levyn valmiiksi ennen lähtöään viimeiseksi jääneelle lomamatkalleen. Levy nousi välittömästi listaykköseksi ja myi nopeasti platinaa. Levyn tuoton levy-yhtiö lahjoitti Plan Suomi -säätiölle.

Tapaninpäivänä 2005 julkaistiin "Aki Sirkesalon Musiikkia: Mielenrauhaa" -levy, joka taltioitiin Helsingin Kulttuuritalolla 15. syyskuuta 2005 pidetyssä konsertissa. Lemmen jättiläiset -yhtye esitti Aki Sirkesalon musiikkia uran varrelta solisteinaan Esa Kaartamo, Jussu Pöyhönen, Maarit Hurmerinta, Sami Saari, Antti Matikainen, Petra Gargano, Niko Ahvonen, Maija Vilkkumaa, Jiri Nikkinen ja Tuomari Nurmio.

Sirkesalon kuolema muokkaa

42-vuotias Sirkesalo ilmoitettiin vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa kadonneeksi Thaimaassa tapahtuneen vuoden 2004 tapaninpäivän Intian valtameren maanjäristyksen aiheuttamassa tsunamissa. Perhe oli Khao Lakissa lomamatkalla. Sirkesalon, hänen vaimonsa ja heidän lastensa ruumiit löydettiin ja tunnistettiin, minkä jälkeen heidät kuljetettiin Suomeen haudattaviksi. Sirkesalo perheineen on haudattu Akaan Toijalan hautausmaalle.

Muuta muokkaa

Kesällä 2016 Akaan kaupunki nimesi neljä tietä Sirkesalon uraa kunnioittaakseen: Sirkesalontie, Akinkuja, Levytie ja Musakuja.[6]

Laulaja Jari Karjalainen on levyttänyt Sirkesalon julkaisemattomia kappaleita, syksyllä 2017 julkaistiin single "Tuhlattuja päiviä" ja keväällä 2018 "Minä ja ex".[7]

Diskografia muokkaa

Pääartikkeli: Aki Sirkesalon diskografia

Studioalbumit muokkaa

Kokoelma-albumit muokkaa

Filmografia muokkaa

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b Otsamo, Kirsikka: Aki Sirkesalon kuoleman jälkeen löytyneet ennenkuulumattomat kappaleet julkaistaan syksyn ja talven aikana – tulkitsijana yllätysnimi Hausmyllystä ja BB-talosta Aamulehti. 4.9.2017. Alma Media Kustannus Oy. Arkistoitu 18.10.2018. Viitattu 19.10.2018.
  2. ↑ a b Luoto, Santtu & Saari, Sami: Aki Sirkesalo – Kun musiikki soi Valitut Palat. Valitut Palat. Viitattu 19.10.2018.
  3. ↑ Suomen äänitearkisto[vanhentunut linkki]
  4. ↑ Kesäiskelmät paistattelevat levylistoilla Helsingin Sanomat. 31.7.1995.
  5. ↑ Poppia kyydissä Yle Vintti. Viitattu 30.3.2024.
  6. ↑ Aki Sirkesalolle nimikkotie Akaaseen iltalehti.fi. Viitattu 30.6.2016. fi-FI
  7. ↑ JK jatkaa Aki Sirkesalon laulujen julkaisua magnumlive.fi. 4.5.2018. Viitattu 23.3.2019.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Laura Haarala & Antti Luukkanen: Aki Sirkesalo – Musiikki soi. Into Kustannus, 2022. ISBN 9789523519718

Aiheesta muualla muokkaa

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Aki_Sirkesalo&oldid=22293764”