Huittinen

Huittinen (ruots. Vittis) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Kaupunki kuuluu Porin seutukuntaan. Kaupungissa asuu 9 876 ihmistä, ja sen pinta-ala on 539,55 km², josta 6,94 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 18,54 asukasta/km². Huittisten naapurikunnat ovat Kokemäki, Loimaa, Punkalaidun, Sastamala ja Säkylä.

Huittinen Vittis
vaakuna	sijainti
Huittisten keskustaa kesäkuussa 2020.
Sijainti	61°10′35″N, 22°41′55″E
Maakunta	Satakunnan maakunta
Seutukunta	Porin seutukunta
Kuntanumero	102
Hallinnollinen keskus	Lauttakylä
Perustettu	1865
– kauppalaksi	1972
– kaupungiksi	1977
Kuntaliitokset	Vampula (2009)
Kokonaispinta-ala	539,55 km² 207:nneksi suurin 2022
– maa	532,61 km²
– sisävesi	6,94 km²
Väkiluku	9 876 99:nneksi suurin 31.12.2021
– väestötiheys	18,54 as./km² (31.12.2021)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	14,3 %
– 15–64-v.	56,3 %
– yli 64-v.	29,4 %
Äidinkieli	2020
– suomenkielisiä	95,8 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	4,0 %
Kunnallisvero	21,00 % 160:nneksi suurin 2022
Työttömyysaste	6,3 % (2018)
Kaupunginjohtaja	Jyrki Peltomaa
Kaupunginvaltuusto	27 paikkaa
2021–2025  • Kesk.  • Kok.  • PS  • SDP  • Vas.  • HuiP.1  • KD 1Huittisten parhaaksi	9 8 7 5 3 2 1
www.huittinen.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Lauttakylänkatu Huittisten keskustassa.

Ripovuori kesäkuussa 2018.

Loimijokea Huittisissa.

Huittisista erotettiin vuonna 1892 omaksi kunnakseen Kauvatsa, joka liitettiin osaksi naapurikunta Kokemäkeä vuonna 1969, sekä vuonna 1919 Keikyä, joka yhdistettiin Kiikan kanssa Äetsän kunnaksi vuonna 1981. Myös Vampula on ennen ollut osa Huittista, johon se liitettiin uudelleen vuoden 2009 alusta. Näiden lisäksi Huittisten entisiä naapurikuntia ovat Loimaaseen vuonna 2009 liitetty Alastaro ja Säkylään vuonna 2016 liitetty Köyliö. Huittisista tuli kauppala vuoden 1972 alussa, ja kauppaloiden lakkauttamisen yhteydessä kaupunki vuonna 1977. Huittisten vaakunan on suunnitellut Erkki Honkanen, ja se on vahvistettu vuonna 1953.

Maantiede

Huittisten suurin vesistö on Kokemäenjoki, joka virtaa aluksi lounaaseen, mutta kääntyy kunnan alueella luoteeseen kohti Poria. Siihen yhtyvät tärkein sivujoki Loimijoki sekä pienemmät Punkalaitumenjoki ja Sammunjoki. Järviä ei Huittisten alueella enää ole, mutta sen sijaan luoteisosassa on laajoja soita. Puurijärven ja Isosuon kansallispuiston eteläpää ulottuu Huittisten puolelle ja puiston opastuskeskus on entisellä Karhiniemen koululla.

Pinnanmuodoiltaan Huittinen on enimmäkseen tasaista ja alavimmat alueet sijaitsevat jokien varsilla kaupungin keskiosassa. Kallioperä, joka on Huittisissa enimmäkseen granodioriittia, ei ole näkyvissä kaupungin alueella juuri missään. Korkeimmat, yli 100 metrin korkeudelle merenpinnasta ulottuvat mäet sijaitsevat etelässä Vampulan suunnalla. Tunnettuja näköalapaikkoja ovat Ripovuori, Kännönvuori ja Korkeakallio. Huittisten halki kulkee harjujakso, joka tulee luoteesta Kokemäen puolelta ja jatkuu Huhtamon kautta Punkalaitumen puolelle.

Historiaa

Huittisten Palojoelta löydettiin vuonna 1904 yksi Suomen kuuluisimmista muinaisesineistä, kivikaudelta peräisin oleva Huittisten hirvenpää. Se on nykyään Kansallismuseossa. Esinelöytöjen lisäksi on kampakeraaminen asuinpaikka Korkeakoskella ja nuorempi hautapaikka Sammun kylässä sekä joitakin kalmistoja. Tutkijat ovat päätelleet Huittisten saaneen ensimmäiset asukkaansa pääosin luoteesta, Kokemäenjoen alajuoksun suunnalta.

Huittinen mainitaan kirkkopitäjänä vuonna 1414. Huittisten harmaakivikirkko on rakennettu 1400-luvun lopulla. Kirkko paloi vuonna 1783 ja korjauksen yhteydessä siihen lisättiin korkea torni. Tasaisessa maastossa torni näkyy kauas ympäristöön. Ennen kivikirkkoa Huittisissa on ollut puukirkko, mahdollisesti kaksikin.

Suur-Huittisten alueella oli 1500-luvun alussa 300 maataloa, mutta saman vuosisadan lopulla autioituneita taloja oli toistasataa. Suurina nälkävuosina 1696–1697 kerrotaan yli 800 pitäjän asukkaan menehtyneen. Tilastotieteilijä Ulrik Rudenschöld antoi matkakuvauksessaan vuosilta 1738–1741 varsin myönteisen kuvan Huittisten maataloudesta ja ehdotti Kokemäenjoen kanavoimista sekä kaupungin perustamista Karhiniemen kylään. Kokemäenjokea perattiin 1700-luvun lopulla tulvavahinkojen estämiseksi.

Juuselan tilaa Nanhian kylässä on pidetty Juslenius-suvun kotipaikkana. Suvun tunnetuin jäsen oli piispa Daniel Juslenius. Samasta talosta oli kotoisin myös taloudellisista ja tieteellisistä harrastuksistaan tunnettu kirkkoherra Nils Idman vanhempi. Arkkipiispa Erkki Kailan isä Jonatan Johansson toimi Huittisten pitäjänapulaisena 1860-luvulla.

Huittisten keskustaajama Lauttakylä muodostui Lounais-Suomen tärkeimmäksi maaliikenteen solmukohdaksi jo kauan ennen autojen aikakautta. Rautatiet olivat kaukana eivätkä vesireitit olleet kulkukelpoisia pitkillä matkoilla. Tosin Lauttakylästä liikennöi matkustajalaiva Kokemäenjokea myöten Tampere–Pori-radan Kyttälän rautatieasemalle heti radan valmistumisesta alkaen 1930-luvulle saakka. Lauttakylä syntyi vanhojen Helsinki–Pori- ja Turku–Tampere-maanteiden risteykseen, jossa Loimijoki ylitettiin lautalla. Linja-autoliikenne Lauttakylästä kaikkiin suuntiin alkoi jo 1920-luvun alkuvuosina.

Huittisiin asutettiin viime sotien jälkeen Pyhäjärven (Vpl) ja Sakkolan siirtoväkeä.

Talous

Työllistävin toimiala on elintarvikkeiden jatkojalostus. Kaupungissa toimii myös merkittäviä kone-, rakennus- ja laukkualan yrityksiä ja lukuisa joukko muuta pienteollisuutta. Huittislainen maataloustuotanto on painottunut kasvintuotannon osalta voimakkaasti erikoiskasvien tuotantoon. Vastaavasti kotieläintuotannossa painopiste on sian- ja broilerintuotannossa. Huittisten sikojen kappalemäärä on kansallisestikin merkittävä; se on Suomen suurin.

Vuonna 2001 konkurssiin ajautunut tunnettu elintarvikeyhtiö Huittisten Lihapojat oli aikoinaan yksi kaupungin suurimpia työnantajia. Yhtiö työllisti tuolloin noin 200 henkilöä.

Jokisivun kultakaivos sijaitsee Huittisissa. Polar Mining aloitti esiintymän louhimisen vuonna 2009.

Liikenne

Huittinen tunnetaan myös vilkkaana henkilö- ja tavaraliikenteen sekä autokaupan keskuksena. Liikenteellisesti se sijaitsee Turun, Tampereen ja Porin kaupunkien muodostaman kolmion keskellä. Keskustan tuntumassa on Helsingistä Poriin johtavan valtatie 2:n ja Raumalta Kouvolaan johtavan valtatie 12:n risteys. Samassa paikassa on myös Auraan johtavan kantatie 41:n päätepiste. Teiden risteys tuli valmistuttuaan 1960-luvulla nopeasti tunnetuksi useista liikenneonnettomuuksista ja se muutettiin eritasoliittymäksi jo vuonna 1967. Aikanaan Huittinen oli myös Toijalaan vieneen kantatie 57:n toinen päätepiste; nykyisin pääosa tästä tiestä on Urjalaan, Punkalaitumen kautta kulkeva, Taikayöntieksi kutsuttu seututie 230.

Sijaintinsa ansiosta Huittinen on erittäin vilkas linja-autoliikenteen solmukohta. Päivittäin sieltä lähtee useita pikavuoroja Helsingin, Turun, Rauman, Porin ja Tampereen suuntiin. Nykyinen linja-autoasema on valmistunut vuonna 1965. Ennen Huittisten muuttumista kauppalaksi (1972) Lauttakylän Auto oli Suomen suurin maalaiskunnasta käsin linja-autoliikennettä harjoittanut yritys ja Huittisten linja-autoasema Suomen vilkkain maaseudun linja-autoasema. Linja-autoliikenteen hiljennyttyä myös Huittisten linja-autoasema on 2000-luvulla hiljentynyt, eivätkä kaikki suurempien kaupunkien väliset pikavuorot enää edes käy kaupungin keskustassa.

Huittisissa ei ole rautatieasemaa, mutta kunnan alueella – Kuukinmaantien pohjoispäädyssä – kulkee noin sadan metrin pätkä Tampere–Pori-junarataa. Lähimmät rautatieasemat ovat Kokemäellä ja Sastamalassa.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Huittisten väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			11 650
1985			11 502
1990			11 429
1995			11 270
2000			10 983
2005			10 768
2010			10 663
2015			10 473
2020			10 051
Lähde: Tilastokeskus.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Huittisissa oli 10 207 asukasta, joista 7 109 asui taajamissa, 2 993 haja-asutusalueilla ja 105:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Huittisten taajama-aste on 70,4 %. Huittisten taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Lauttakylä	6 641
2	Vampulan kirkonkylä	468

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Huittisissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Huittisten seurakunta
  • Vampulan kappeliseurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Huittisten alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Huittisissa toimii Huittisten kotikirkko

Kylät

Huittisten keskustaajama on Lauttakylä. Se on talousalueensa ja työssäkäyntialueensa kaupallinen keskus.

Hirvelä Hannula Huhkola Huittistenkylä Huhtamo Hurula Kaharila Kannila Karhiniemi Korkeakoski Korvenkylä Kiviranta Kirkonkylä

Lauha Lauttakylä (keskustaajama) Leppäkoski Loima Löysälä Matikkala Mauriala Mommola Naatula Nanhia Palojoki Pappilanniemi

Pöyriälä Raijala Raskala Rekikoski Rieskala Riesola Sampu Sorvola Suttila Suontausta Vakkila Vesiniitty

Huittisen kyliä ovat myös

• Vampulan kylät

Etäisyyksiä Huittisista

Huittisten kivikirkko.

• Forssa 65 km
• Helsinki 180 km
• Hämeenlinna 119 km
• Loimaa 52 km
• Pori 62 km
• Rauma 67 km
• Tampere 77 km
• Turku 90 km
• Uusikaupunki 89 km

Tunnettuja huittislaisia

Mandi Hannula, opettaja, toimittaja ja kansanedustaja, kunnallisneuvos Kauko Heuru, kaupunginjohtaja Arvo Inkilä, koulu- ja lehtimies, poliitikko Oskari Jalava, kansanedustaja Jyrki Joutsensalo, professori Erkki Kaila, arkkipiispa Alma Kartano, uskonnollinen johtaja, ns. kartanolaisuuden johtohahmo Kalle Kirra, kansanedustaja Pekka Kiuru, teollisuusyrittäjä Väinö Kivi, lakimies ja kansanedustaja, valtioneuvos Oskar Kiviranta, valtiopäivämies Maunu Kohijoki, kansanedustaja Antti Koivuniemi, kirjailija Petteri Lax, pituushyppääjä Lauri Leppänen, kuvanveistäjä Mirjam Mustonen, opetusneuvos

Kalle Määttä, professori Einari Nieminen, kansanedustaja Niko Peltola, jääkiekkoilija Jukka Perko, saksofonisti Markku Piri, kuvataiteilija Ari Reunanen, jääkiekkomaalivahti Tilda Reunanen, uskonnollinen johtaja, kartanolaisuuden johtohahmo Siina Rinne (Momman Siina), käsityötaituri Jukka Ruusumaa, muusikko Risto Ryti, tasavallan presidentti 1940–1944 Kaisa Saari, iskelmälaulaja, Kaisa & Kumppanit -yhtyeen solisti Jani-Matti Salo, valosuunnittelija Karl Edvard Takkula, jääkärikapteeni Raija Vahasalo, kansanedustaja Iida Vemmelpuu, kansanedustaja Elsa Ytti, taidegraafikko Matti Ytti, kansanedustaja

Urheilu

LP-Vampula Huittinen pelaa naisten lentopallon pääsarjassa. Kotiottelunsa LP-Vampula pelaa Tahto Areenalla.

Yleisen sarjan Suomen mestaruuksia lujalaisista ovat yleisurheilussa voittaneet Jouko Uola, Kari-Pekka Lax, Seppo Haavisto, Seppo Peltola, Ringa Ropo, Antti Rintakoski, Petteri Lax.

Vapaa-ottelussa suomenmestaruuden on voittanut Tommi Haavisto.

Suunnistuksessa yleisen sarjan Suomen mestaruuksia on voittanut Pirjo Mattila, joka on menestynyt myös hiihtosuunnistuksessa ja ampumahiihdossa (MM-kisoissa neljäs).

Hiihdossa Lujalle toi 2007 ensimmäisen Suomen mestaruuden Jenni Höylänen nuorten sarjassa.

Suomen mestaruuksiin yltivät aikanaan myös painon- ja voimanostajat sekä juniorilentopalloilijat.

Voimanostaja Timo Hokkanen voitti 2012 penkkipunnerruksen Euroopan mestaruuden. 2016 ja 2017 Hokkanen voitti klassisen penkkipunnerruksen MM-kultaa.

Salibandyssa SBS Rupun naisjoukkue sijoittui parhaimmillaan kaudella 2006–2007 naisten salibandyliigan neljänneksi. Joukkueen silloinen valmentaja, Matti Kaipio, nousi myöhemmin naisten salibandymaajoukkueen päävalmentajaksi.

Lentopalloilijat Matti ja Mikko Oivanen ovat myös Huittisista. Lauttakylän Lujan edustusjoukkue jääkiekossa pelaa II-divisioonassa.

Media

Huittisten seudulla ilmestyy vuonna 1913 perustettu Lauttakylä-lehti.

Ruokakulttuuri

Huittisten pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla suolavesiliha ja saltti eli rosolli.

Katso myös

• Luettelo Huittisten julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet

• Suomenmaa 2 (toim. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela), WSOY 1968, Porvoo (ss. 103–108)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Huittinen Wikimedia Commonsissa

• Huittisten kaupungin kotisivut
• Tilastokeskus - Huittisten avainluvut