Alma Kartano

saarnaaja, uskonnollisen liikkeen johtaja

Alma Maria Kartano (5. elokuuta 1885 Huittinen28. joulukuuta 1953 Sippola) oli suomalainen lahkojohtaja. Hänen yhdessä Tilda Maria Reunasen kanssa johtamansa kartanolaisuus-liike sai kannattajia 1920–1950-luvuilla erityisesti Satakunnassa.[1]

Alma Kartanon syntymäkoti, Takakartanon torppa Huittisissa.

Piikana palvellut Kartano koki 20. ikävuotensa jälkeen uskonnollisen herätyksen, jonka jälkeen hänestä tuli pyhäkoulun opettaja ja kiertävä puhuja. Hän sai vaikutteita Voldemar Kurki -nimiseltä saarnaajalta ja liikkui tämän mukana mm. Inkerinmaalla. Näillä matkoilla hän sai vaikutteita uskonnollisilta ääriliikkeiltä, kuten skoptseilta eli kuohilailta ja hlysteiltä eli piiskaajilta.[2] Näissä liikkeissä ja myöhemmin kartanolaisuudessa korostui kielteinen asenne seksuaalisuuteen aviollinen sukupuolielämä mukaan lukien.[3]

Kartano suoritti diakonissan opintoja Sortavalan diakonissalaitoksessa ja kiertokoulun opettajan opintoja Suistamon seminaarissa, vaikka hänen pohjakoulutuksensa oli vaatimaton, luku- ja kirjoitustaito mahdollisesti itse opittuja. Hänet valittiin kiertokoulun opettajaksi vuonna 1915. Vuosina 1923–1925 hän toimi alakoulun opettajana.

Suomen sisällissodan aikana Alma Kartanon veli, joka oli toiminut punakaartissa plutoonan (joukkueen) päällikkönä, kaatui Parkanon Lamminkoskella. On myös arveltu Alma Kartanon olleen vangittuna ja teloitettavien joukossa, mutta pelastuneen ulkopuolisen väliintulon ansiosta.[4]

Lähteet muokkaa

  • Ahti, H. (toim.): Kartanolaisuus: sadismia ja perverssiä sukupuolielämää Jumalan nimen varjolla. Tiivistetty lisäpainos Lalli-lehden kirjoituksista. Kokemäki: (julkaisija tuntematon), 1950.
  • Appelsin, Ulla: Lapsuus lahkon vankina: Leevi K. Laitisen tarina. Helsinki: WSOY, 2010.
  • Heino, Harri: Mihin Suomi tänään uskoo. Helsinki: WSOY, 1997. ISBN 951-0-27265-5.
  • Lauerma, Hannu Julkaisupaikka = Helsinki: Pahuuden anatomia: pahuus, hulluus, poikkeavuus. Edita, 2009.

Viitteet muokkaa

  1. Mihin Suomi tänään uskoo, s. 170
  2. Viikki, Raimo: ”Huittisten kartanolaisuus”, Suur-Huittisten historia 4: Pitäjäyhteisö lääkitsee haavansa 1918-1939, s. 256. Huittinen: Huittisten kaupunki, 2000. ISBN 952-91-2873-8.
  3. Viikki, Raimo: ”Huittisten kartanolaisuus”, Suur-Huittisten historia 4: Pitäjäyhteisö lääkitsee haavansa 1918-1939, s. 259. Huittinen: Huittisten kaupunki, 2000. ISBN 952-91-2873-8.
  4. Viikki, Raimo: ”Huittisten kartanolaisuus”, Suur-Huittisten historia 4: Pitäjäyhteisö lääkitsee haavansa 1918-1939, s. 257–258. Huittinen: Huittisten kaupunki, 2000. ISBN 952-91-2873-8.

Aiheesta muualla muokkaa