Punkalaidun

kunta Pirkanmaan maakunnassa

Punkalaidun (epäv. ruots. Pungalaitio) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 645 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 364,05 km², josta 2,95 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 7,32 asukasta/km². Punkalaitumen naapurikunnat ovat Huittinen, Humppila, Loimaa, Urjala ja Sastamala. Aikaisempia rajanaapureita ovat olleet Keikyä, Kiikka (yhdistyneinä vuodesta 1981 Äetsä), Alastaro, Metsämaa ja Tyrvää (vuodesta 1973 Vammala).

Punkalaidun

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°06′40″N, 023°06′20″E
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta
Kuntanumero 619
Hallinnollinen keskus Punkalaitumen kirkonkylä
Perustettu 1639
Kokonaispinta-ala 364,05 km²
246:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 361,10 km²
– sisävesi 2,95 km²
Väkiluku 2 645
228:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
väestötiheys 7,32 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 12,4 %
– 15–64-v. 51,4 %
– yli 64-v. 36,2 %
Äidinkieli 2022 [4]
suomenkielisiä 96,9 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 3,0 %
Kunnallisvero 9,00 %
126:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Tuija Ojala
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • PS
 • SDP

7
6
4
4
www.punkalaidun.fi
Punkalaitumen kunnantalo loppukesällä 2006.

Punkalaitumen vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja se on vahvistettu vuonna 1961.[7]

Yleistä muokkaa

Punkalaidun siirtyi Satakunnan maakunnasta Pirkanmaahan vuoden 2005 alussa.[8] Punkalaitumelta kotoisin olevat ylioppilaat Helsingin yliopistossa liittyvät edelleen Satakuntalaiseen Osakuntaan.[9]

Punkalaidun selvitti 2007 mahdollisuutta osallistua uuden Sastamalan kaupungin perustamiseen. Kunnanvaltuusto päätti 10. joulukuuta 2007 olla osallistumatta hankkeeseen ja jatkaa edelleen itsenäisenä kuntana.[10] Palvelurakenteitaan Punkalaidun uudisti liittymällä vuoden 2009 alusta Sastamalan perusturvakuntayhtymään ja siirtämällä sille myös vanhustenhuollon.

Historia muokkaa

Punkalaitumen kunnan nimen varhaisempi muoto Punkalaitio, ja sen kautta myös nykyinen nimi, on todennäköisesti johdettu alueen halki virtaavasta Punkalaitumenjoesta, sillä punka on merkinnyt syvännettä ja laitio väylää.[11]

Varhaisimmat kivikautiset asuinpaikkalöydöt Punkalaitumen alueella ovat peräisin ajalta noin 3 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua, ja pronssikauden ajalta on peräisin muutama hiidenkiuas. Pysyvä asutus lienee syntynyt nuoremmalla rautakaudella ennen ristiretkiaikaa.[12]

Ensimmäinen kirjallinen maininta Punkalaitumesta on vuoden 1540 maakirjassa, tuolloin nimellä Punkalaitio. Punkalaidun kuului tuolloin Huittisten hallintopitäjään, jossa se muodosti yhden neljästä neljänneksestä.[11]

Punkalaitumen kirkkopitäjän perustamiskirjan allekirjoitti kenraalikuvernööri Pietari Brahe 31. heinäkuuta 1639. Seurakuntaan liitettiin myös Liitsolan kylä Tyrväästä sekä muun muassa Oriniemen kylä Urjalasta.[11] Punkalaitumen kunta pitää seurakunnan itsenäistymisajankohtaa myös kuntakehityksen alkuna.

Kunnallinen ja seurakunnallinen hallinto erotettiin vuonna 1868, jolloin Punkalaitumen kuntakokous kokoontui ensimmäisen kerran. Sen ensimmäisiä päätöksiä oli kansakoulun perustaminen, ja koulu aloitti toimintansa Sarkkilan kylässä seuraavana vuonna. Vuonna 1919 Punkalaitumen alue pieneni jonkin verran, kun siitä liitettiin osia tuolloin perustettuun Halkivahan saarnahuonekuntaan, joka kuului aluksi Vesilahteen ja nykyisin Urjalaan. Toisaalta vuonna 1932 pieni alue Tyrvään kunnasta, niin kutsuttu Jutin kulma, siirrettiin Punkalaitumeen.[12]

Punkalaitumelle asutettiin viime sotien jälkeen Sakkolan siirtoväkeä.[13]

Punkalaitumen kunnan kehitystä hidasti pitkään sen jääminen sivuun 1950- ja 1960-luvuilla rakennetuista uusista valtateistä ja kunnan alueella kulkevan tiestön heikko kunto. Huittisten ja Urjalan välisen seututie 230:n perusparannus ja siihen liittynyt kevyen liikenteen väylien rakentaminen 1970-luvun puolivälissä muutti voimakkaasti Punkalaitumen kirkonkylän yleiskuvaa. Samalla vuosikymmenellä suoritettiin myös Punkalaitumelta Vammalaan, Humppilaan ja Vesilahteen suuntautuvien teiden parantaminen ja päällystys.[12]

Maantiede muokkaa

Punkalaidun sijaitsee Pirkanmaan maakunnan lounaiskulmassa Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Kanta-Hämeen maakuntien rajalla. Kunnan halki virtaa Punkalaitumenjoki, jonka varrella useimmat kylät, muun muassa kirkonkylä, sijaitsevat. Asutuksen keskittymiseen jokivarteen ovat vaikuttaneet Punkalaitumenjoen ja sen sivujokien hedelmälliset savikkolaaksot. Muuten kunnan alueella on vesistöjä vähän. Suurin järvi on Urjalan rajalla sijaitseva Vehkajärvi. Punkalaitumenjokeen yhtyy kuntakeskuksen kaakkoispuolella Jalasjoki, joka alkaa naapurikuntien Humppilan ja Urjalan puolelta. Punkalaitumenjoki puolestaan yhtyy Loimijokeen Huittisissa juuri ennen Loimijoen yhtymistä Kokemäenjokeen.[12]

Maisemallisesti Punkalaidun liittyy Loimaan seudun viljelyslakeuteen, mutta jokilaaksojen väliset kallioiset metsäalueet antavat viitteitä kunnan sijainnista lakeuden ja kankaremaan rajakohdassa. Noin kolmasosa kunnan maa-alasta on peltoa, mikä on selvästi vähemmän kuin Loimaan seudulla. Punkalaitumenjoen varren savitasanko on lännessä Huittisten rajalla keskimäärin 80 metrin korkeudella merenpinnasta, kirkonkylän ja Koskioisten tienoilla vastaava korkeus on noin 85 metriä ja kunnan itä- ja kaakkoisrajoilla 90–95 metriä. Kallioiden ja mäkien huiput kohoavat paikoin jopa 50 metriä ympäristöään korkeammalle. Punkalaitumen korkeimpia maastonkohtia ovat Yhivuori kirkonkylän pohjoispuolella (135 m mpy.), Ruokostenriutta kunnan pohjoisrajalla (144 m mpy.) ja Kelkkakallio kirkonkylän kaakkoispuolella (132 m mpy.). Punkalaitumen lounais- ja eteläosassa sijaitsevat suurimmat suot, ja osa Isosuosta on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Näiltä seuduilta saa alkunsa Palojoki, joka yhtyy Loimijokeen Huittisissa.[12]

Liikenne muokkaa

Taikayöntie (seututiet 230 ja 232) kulkee Punkalaitumen, Huittisten ja Urjalan alueella. Se on historiallisesti arvokas matkailutie ja sen varrelta löytyy hienoja luonto- ja jokimaisemia, sekä kulttuuriympäristöä.[14] Seututie 230 oli aiemmin osa kantatietä 57.[15] Kanteenmaan kautta kulkee Helsingin ja Porin välinen valtatie 2.[16] Muita tärkeitä väyliä ovat seututiet Alastarolle, Humppilaan, Sastamalaan ja Vesilahteen. Lähimmät rautatieasemat ovat Vammalan rautatieasema Tampere–Pori-radalla ja Humppilan rautatieasema Toijala–Turku-radalla. Lähin lentokenttä on Tampere-Pirkkalan lentoasema.

Etäisyyksiä Punkalaitumelta muokkaa

Väestönkehitys muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Punkalaitumen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
4 606
1985
  
4 415
1990
  
4 138
1995
  
3 931
2000
  
3 743
2005
  
3 450
2010
  
3 281
2015
  
3 049
2020
  
2 826
Lähde: Tilastokeskus.[18]

Punkalaitumen väestö vähenee keskimäärin 44 henkilöllä vuodessa eli suurin piirtein saman verran kuin lukiosta ja yläasteelta valmistuu oppilaita, jotka muuttavat muualle työpaikkojen ja koulutuksen perässä. Toisaalta viime vuosina kunnan luontainen väestönvähenemä (syntyneet vs. kuolleet) on ollut 35–40 henkilöä vuodessa eli kunnan väestö vähenee noin 1,5 prosenttia vuodessa "luontaisesti" (ottamatta huomioon muuttoliikettä). [19] Punkalaitumen kunnan liittämisestä naapurikaupunki Sastamalaan on käyty keskustelua. Liitospaineiden vuoksi kunta on aloittanut monia hankkeita, joiden toivotaan elävöittävän keskustaa. Tällaisia hankkeita ovat muun muassa uuden koulurakennuksen ja päiväkodin rakentaminen ja nykyisen koulurakennuksen purkaminen. Punkalaidunta halkovan Punkalaitumenjoen suistoon rakennettiin aiemmin puistobulevardi ja laituri. Keskustaan vanhan huoltoaseman tontille rakennettiin niin sanottu Pietarinaukio, jossa on penkkejä, lasten leikkilaitteita ja pieni estradi esityksiä varten. Hankkeet on rahoitettu yhteisistä verovaroista, mutta myös EU:n maaseuturahasto on osallistunut kuluihin.[20] Hankkeet on toteutettu sen suurempaa kansalaiskeskustelua käymättä kunnanhallituksen demokraattista toimintakaavaa kuitenkin noudattaen.

Kyliä muokkaa

Hakuni,lähde? Halkivaha, Hankuri, Haviokoski, Jalasjoki, Kannisto, Kanteenmaa, Kivisenoja, Kokkola, Koskioinen, Kostila, Kouvola, Liitsola, Moisio, Mäenpää, Oriniemi, Parrila, Pärnänmaa, Sarkkila, Talala, Teikarla, Vanttila.[21]

Taajamat muokkaa

Vuoden 2017 lopussa Punkalaitumella oli 2 949 asukasta, joista 1 219 asui taajamassa, 1 697 haja-asutusalueilla ja 33:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Punkalaitumen taajama-aste on 41,8 %.[22] Kunnassa on vain yksi taajama, Punkalaitumen kirkonkylä.[23]

Seurakunnat muokkaa

Punkalaitumella toimii evankelis-luterilainen Punkalaitumen seurakunta.[24] Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[25]. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Punkalaitumen alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[26]

Elinkeinot muokkaa

Punkalaitumen kunnan väestöstä saa elantonsa palveluista 51,4 prosenttia, alkutuotannosta 26,2 prosenttia ja jalostuksesta 20,8 prosenttia.[27]

Suurimmat työnantajat työntekijämäärällä mitattuna:[27]

  1. Punkalaitumen kunta, n.130 henkilöä
  2. SHT-Tukku Oy, n.130 henkilöä,[28] Suomen suurin hauta-arkkuja valmistava yritys
  3. Kaskenoja Oy, 30 henkilöä
  4. Rakennusliike Paavo Hällfors, 18 henkilöä

Kanteenmaan kylässä, valtatie 2:n varrella on aloitettu uuden biokaasulaitoksen rakentaminen, mutta rakennusprojekti on laitettu jäihin.[29]

Vuonna 2008 Punkalaitumella avattiin (kolmannen kerran) turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Aluksi perustettiin 24-paikkainen ryhmäkoti alaikäisille, ilman huoltajaa maahan tulleille turvapaikanhakijoille. Vähän myöhemmin perustettiin myös tukiasunnot itsenäistyville nuorille sekä vastaanottokeskus perheitä varten. Tällä hetkellä keskuksessa on noin 120 turvapaikanhakijaa ympäri maailman ja henkilökuntaa 12 henkilöä. Toimintaa ylläpitää Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piiri ja keskus on osa Turun vastaanottokeskusta. Koulutusta kaikille -strategiansa mukaisesti kunta on järjestänyt perusopetukseen valmistavan koulutuksen perusopetusikäisille lapsille. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilaat siirtyvät perusopetukseen. Esikouluikäisille järjestetään esikouluopetusta. Länsi-Suomen opisto ja Sastamalan seudun koulutuskuntayhtymä sekä Satakunnan koulutuskuntayhtymä tuottavat koulutuspalveluja aikuisille turvapaikanhakijoille. Koulutus aloitetaan jo turvapaikanhakuprosessin aikana. Sisäasiainministeriö on 2009 valinnut Punkalaitumen kunnan maahanmuuton valtakunnallisten pilottipaikkakuntien joukkoon.

Maahanmuuttovirasto ilmoitti toukokuussa 2014 lakkauttavansa Punkalaitumen vastaanottokeskuksen saman vuoden elokuun lopussa perustellen päätöstä turvapaikanhakijoiden vähentyneellä majoituspaikkojen tarpeella. Vastaanottokeskus avattiin uudelleen toimintaan vuonna 2015, kun ennätysmäärä turvapaikanhakijoita hakeutui Suomeen. Toiminnan ylläpitäjänä on edelleen SPR:n Varsinais-Suomen piiri.[30] Punkalaitumen vastaanottokeskus lopettaa toimintansa vuoden 2020 jälkeen.

Nähtävyyksiä muokkaa

Mauri Kunnaksen luoman Koiramäen maalaisympäristö on saanut hahmonsa Yli-Kirran talossa Punkalaitumen Talalan kylässä. Kotiseutuyhdistyksen ylläpitämä museon pihapiiri on edelleen samassa asussa kuin Koiramäen kirjoissa. ”Koiramäen talo” Punkalaitumella on kesäisin kanatarhoineen ja kahviloineen varsinkin lapsiperheiden suosiossa. Kotiseutuyhdistyksen lähes 30 kertaa järjestämä Kaikkien aikojen maatalousnäyttely Yli-Kirran laajalla alueella kokoaa vuosittain tuhansia kävijöitä ihailemaan vanhoja puksuttavia maatalouskoneita, lankojen värjäystä, kakon paistoa ja muita satakuntalaiseen talonpoikaiseen elämään kuuluneita työtapoja. Ja luonnollisesti maistuvat ohrakryynipuuro ja väskynäsoppa.

Hyvin suosittu on myös Suomen kauneimpana lavana palkittu Särkän tanssilava,[31] jota ylläpitää Punkalaitumen Kunto. Kunnassa sijaitsee Punkalaitumen Golfin pay and play -kenttä. Hyvin hoidetulle kentälle pääsee pelaamaan ilman seurajäsenyyttä tai green cardia, opetustakin on tarjolla. Koulutintti Oy tarjoaa majoitus- ja kokoustilaa vanhassa Sarkkilan kansakoulutalossa kirkon tuntumassa. Matkailukohde on myös KokkonKota, jonka kotaympäristö tarjoaa vaihtoehdon perinteisille juhlatiloille erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen.

Punkalaitumen keskustan kylämaisema muokkaa

Punkalaitumen keskustan kylämaisema on Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen[32] luettelossa. Punkalaitumen kirkonseudun vaikuttavan kulttuurimaiseman muodostavat jokivarren avointa viljelymaisemaa seurailevat tiet, niihin liittyvät talonpoikaistilat ja pienasutus sekä maisemallisina kohokohtina kirkko, pappila, työväentalo ja kansakoulu. Hyvin säilynyt kokonaisuus on jokivarsiasutuksen ydinaluetta Satakunnassa.[33]

Punkalaitumen seurakunnan kiinteistöt muodostavat kokonaisuuden Punkalaitumenjoen molemmin puolin. Punkalaitumen kirkko vuodelta 1774 on länsisuomalaista pitkäkirkkoperinnettä jatkava puinen, länsitornillinen kirkkorakennus. Kiviaidan rajaamalla kirkkomaalla on paljon vanhoja sukuhautoja muistomerkkeineen. Kirkon vieressä on 1954 valmistunut, sodanjälkeistä modernismia edustava seurakuntatalo. Joen puolella, kirkon alapuolella on niin kutsuttu alahautausmaa, jonka merkittävin osa on sankarihautausmaa. Polvistunutta nuorta sotilasta kuvaava sankaripatsas on kuvanveistäjä Johannes Haapasalon.[34] Sankarihautausmaan vieritse kulkee polku valkoisen riippusillan yli kohti uusrenessanssiasuista kirkkoherranpappilaa, joka nykyisin on paitsi pappila myös kirkkoherranvirasto ja monien toimintojen kokoontumistila.

Punkalaitumen kunnantalo valittiin (Suomen Kuntaliitto) kesällä 2009 kolmen Suomen kauneimman kunnantalon joukkoon (Kuopion kaupungintalo, Pälkäneen kunnantalo).

Punkalaitumen kunnantalo on rakennettu vuonna 1923 Jugend-henkisesti kaksikerroksiseksi puurakennukseksi, josta ensimmäinen kerros on hirttä. Toinen kerros on laajan mansardikaton peittämä, jonka laella on soma lanterniini. Taloa on remontoitu useaan otteeseen. Vuosina 1992–1998 talossa tehtiin täydellinen peruskorjaus. Viimeisin korjaustyö tehtiin vuonna 2000. Kunnantalon pinta-ala on 915 m² ja keskimäärin sen huoneet ovat 15 m².[35]

Ystävyyskunnat muokkaa

Ruokakulttuuri muokkaa

Punkalaitumen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla suolavesiliha sekä sitruunankuorella ja pölysokerilla maustetut pitopaakelssit, jotka tarjoillaan luumukräämin kera.[36]

Urheilu muokkaa

Tunnettuja punkalaitumelaisia muokkaa

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Kuntavaalit 2021, Punkalaidun Oikeusministeriö. Viitattu 8.12.2021.
  7. Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 168
  8. Niemi, Kasperi: Pirkanmaan kuntajakomuutokset (.pdf) theseus.fi. Viitattu 22.8.2023.
  9. Helsingin Yliopiston Satakuntalaisen Osakunnan säännöt julkaisut.satakuntalainenosakunta.fi. 16.12.2007. Viitattu 22.8.2023.
  10. Punkalaitumen rukkaset siirsi Sastamalan synnytysyrityksen joulun jälkeiseen aikaan ts.fi. 10.12.2007. Viitattu 22.8.2023.
  11. a b c Punkalaitumen kunta – historia[vanhentunut linkki]
  12. a b c d e Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 6: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 280–283. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1976. ISBN 951-0-06465-3.
  13. Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 129
  14. Taikayöntie johdattaa aitoon maalaisidylliin Taikayöntie. Viitattu 2.1.2010.
  15. Punkalaidun - Directory Home 1188.fi. Viitattu 24.8.2023.
  16. Punkalaitumen kylät (.pdf) punkalaidun.fi. Viitattu 24.8.2023.
  17. https://www.google.fi/maps/dir/Punkalaidun/Turku/@60.8127544,21.5692251,8z/data=!3m1!4b1!4m13!4m12!1m5!1m1!1s0x468eb0b12f2ef4bd:0x400b551554bbc50!2m2!1d23.1066421!2d61.1117347!1m5!1m1!1s0x468c7584818edbbb:0x400b551554bc200!2m2!1d22.2666302!2d60.4518126
  18. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 12.1.2018.
  19. Kuntien avainluvut Tietoa alueittain. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2023.
  20. Keskustan elävöittämis- ja kehittämishankkeet 1.8.2015 - 31.7.2016 Punkalaidun.fi. Arkistoitu 1.12.2016. Viitattu 4.12.2016.
  21. Punkalaidun Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 3.12.2015.
  22. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  23. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  24. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  25. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 25.1.2012.
  26. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
  27. a b Elinkeinojakauma maalisk. 2007. Punkalaitumen kunta. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 28.9.2007.
  28. SHT-Tukku Oy (Arkistoitu – Internet Archive), Taloussanomien yrityshaku. Viitattu 10.8.2014.
  29. Punkalaitumen Bioenergiayhtiö Oy:n biokaasulaitos - BioGTS BioGTS. 15.2.2017. Viitattu 20.2.2018. [vanhentunut linkki]
  30. Mika Lampi: Parin miljoonan lovi: keskuksen lopetus veisi euroja. Tyrvään Sanomat 8. toukokuuta 2014.
  31. Nähtävyydet Punkalaitumen kunta. Viitattu 4.12.2016.
  32. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt www.nba.fi. Museovirasto. Viitattu 20.2.2018.
  33. Punkalaitumen keskustan kylämaisema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Museovirasto. Viitattu 20.2.2018.
  34. Punkalaidun, kirkkomaa Sotasampo. Viitattu 20.2.2018.
  35. Kunnantalo Punkalaitumen kunta. Viitattu 2.1.2010. [vanhentunut linkki]
  36. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 44. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  37. Jussila Jukka Mediapinta. Viitattu 13.8.2023.
  38. Syväoja Hannu Mediapinta. Viitattu 13.8.2023.

Aiheesta muualla muokkaa