Metsämaa
Metsämaa on Varsinais-Suomessa sijainnut entinen Suomen kunta. Se erotettiin aikoinaan omaksi kunnakseen Loimaan pitäjästä, mutta liitettiin Loimaan maalaiskuntaan 1. tammikuuta 1976. Loimaan kunnan liityttyä Loimaan kaupunkiin vuoden 2005 alussa Metsämaasta tuli osa Loimaan kaupunkia.
| Metsämaa | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Loimaa |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Turun ja Porin lääni |
| Kuntanumero | 487 |
| Hallinnollinen keskus | Metsämaan kirkonkylä |
| Perustettu | 1914 |
| – emäpitäjä | Loimaan pitäjä |
| Liitetty | 1976 |
| – liitoskunnat |
Loimaan mlk Metsämaa |
| – syntynyt kunta | Loimaan mlk |
| Pinta-ala |
km² [1] (1.1.1975) |
| – maa | 93,2 km² |
| Väkiluku |
1 079 [2] (31.12.1975) |
| – väestötiheys | 12,77 as./km² |
Metsämaan naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Alastaro, Humppila, Loimaan maalaiskunta, Punkalaidun ja Ypäjä.
Metsämaa kuului entiseen Turun ja Porin lääniin ja sijaitsi entisten Hämeen läänin ja Turun ja Porin läänin rajalla. Aiempina vuosisatoina Metsämaa – kuten koko muukin Loimaan seutu – katsottiin kuuluvaksi Ala-Satakuntaan. Turun vaikutuksen lisäännyttyä 1800- ja 1900-luvuilla alue sulautui kuitenkin osaksi Varsinais-Suomea.
Metsämaan läpi virtaa Kojonjoki (puhujasta riippuen joko Koijoki, Koenjoki tai Kojonjoki), joka saa alkunsa Koijärvestä. Joki yhtyy Loimijokeen lähellä Alastaron kirkonkylää. Alueen asutus on tiheintä juuri Kojonjoen varrella. Metsämaa on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa ja vähäjärvistä seutua. Alueelle ovat tyypillisiä ennen muuta lukuisat kalliomäet ja harjut.
Vuonna 1969 Metsämaalla asui 1430 henkeä, ja kunnan tärkein elinkeino (60 %) oli maa- ja metsätalous. Alueen nähtävyyksiä ovat vuonna 1777 valmistunut puinen Metsämaan kirkko Metsämaan kirkonkylässä sekä Leppijärvet valtatie 2:n varrella.
Liikenne
muokkaaMetsämaata halkoo Valtatie 9 ja alueen pohjoislaitaa pitkin kulkee valtatie 2. Entisen kunnan etelärajaa sivuaa Toijala–Turku-rata ja lähimmät rautatieasemat ovat Loimaalla ja Humppilassa.
Historiaa
muokkaaMetsämaa lienee saanut pysyvän asutuksensa keskiajan lopulla. Uuden ajan alussa Metsämaan, Kallion ja Korven kylät kuuluivat Loimaan pitäjän Kojon neljännekseen. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Metsämaan kylässä oli kolme, Kalliossa neljä ja Korvella neljä taloa. Vuonna 1810 taloluku oli 28. Vuonna 1910 Metsämaalla oli yhteensä 212 viljelmää, joista suurin osa oli vuokramaalla; torppia oli 75 ja mäkitupia 92.[3]
Anottuaan Turun tuomiokapitulilta turhaan lupaa oman saarnahuoneen rakentamiseen, metsämaalaiset ryhtyivät vuonna 1776 omin päin rakentamaan puukirkkoa, joka valmistui seuraavana vuonna. Metsämaasta tehtiin Loimaan kappeli vuonna 1778 ja ensimmäinen kappalainen astui virkaansa vuonna 1799. Senaatin päätöksellä Metsämaa määrättiin itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna 1914. Metsämaan osuusmeijeri perustettiin vuonna 1903 ja säästöpankki vuonna 1919. Metsämaan ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1879.[3] Kuntaan asutettiin jatkosodan jälkeen Kurkijoen siirtoväkeä.[4]
Kylät
muokkaa
1. Metsämaa, 2. Kallio, 3. Korpi, 4. Majanoja.
Kallio, Korpi, Majanoja ja Metsämaa.[5]
Vuosien 1960 ja 1970 taajamarajausten mukaan Metsämaalla oli yksi taajama: kirkonkylä, jossa oli 314 asukasta vuonna 1960 ja 265 asukasta vuonna 1970. Sitä ei enää nykyään luokitella taajamaksi.[6]
Väestö
muokkaaSeuraavassa kuvaajassa on esitetty Metsämaan väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970.
Etäisyydet Metsämaan kirkonkylästä
muokkaa- Ypäjä (Ypäjän kirkonkylä) 18 km
- Ypäjänkylä 10 km
- Loimaan keskusta 12 km
- Forssa 30 km
- Turku 80 km
- Tampere 80 km
- Pori 100 km
- Helsinki 145 km
Murre
muokkaaMetsämaan alueella puhutun kielen perustana on Ala-Satakunnan murre, joka kuuluu lounaisten välimurteiden ryhmään.[8] Ala-Satakunnan murretta puhutaan paikallisin variaatioin Kokemäen ja Huittisten emäpitäjien alueella.[9]
Tunnettuja metsämaalaisia
muokkaa- Pääartikkeli: Luettelo tunnetuista loimaalaisista
Luettelo tunnetuista loimaalaisista sisältää tunnettuja henkilöitä, jotka ovat kotoisin Loimaalta, Loimaan kunnasta, Alastarolta, Mellilästä tai Metsämaalta.
Lähteet
muokkaa- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1975 (PDF) (sivu 16) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
- ↑ Väestönmuutokset 1975 (PDF) (sivu 29) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ a b Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 5: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 190–194. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 127. Helsinki: Otava, 1950.
- ↑ Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Uudistushakemistot, Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni Kansallisarkiston digitaaliarkisto. Kansallisarkisto. Viitattu 2.10.2010.
- ↑ Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. (Suomen virallinen tilasto VI C:104) Helsinki: Tilastokeskus, 1976. Julkaisun verkkoversio (PDF) (viitattu 10.4.2013).
- ↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
- ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 270. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
- ↑ Murre Loimaa-seura. Viitattu 17.9.2024.
Aiheesta muualla
muokkaa
- Metsämaan kotisivut/ kuollut linkki (Arkistoitu – Internet Archive)
Karttoja
muokkaa- Senaatin kartasto 1:21 000. XIV.21. Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto, 1884. Kartan verkkoversio Kansallisarkiston digitaaliarkistossa (viitattu 23.7.2011)
- Suomen taloudellinen kartta 1:100 000. III:4 Loimaa. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1927. Kartan verkkoversio Kansallisarkiston digitaaliarkistossa (viitattu 23.7.2011)