Ypäjänkylä
Ypäjänkylä on Ypäjän kunnan suurimpia kyliä. Kylä sijaitsee noin 10 kilometriä luoteeseen Ypäjän kirkonkylästä, jossa sijaitsevat kunnan hallintoelimet. Kulmakuntia Ypäjänkylän alueella ovat Katinhäntä, Onkijoenperä, Nopola ja Hollinkorpi. Vuoden 2011 lopussa Ypäjänkylän pienalueella oli 348 asukasta.[2]
| Ypäjänkylä | |
|---|---|
  Ypäjänkylä |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Suomi |
| Maakunta | Kanta-Häme |
| Kunta | Ypäjä |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kylä |
| Pinta-ala (postinumeroalue) | |
| – Maa | 43,6 km² |
| Väkiluku (2015) (postinumeroalueella) | 316 [1] |
| Postinumero | 32140 |
1. Ypäjä, 2. Perttula, 3. Kartano, 4. Varsanoja, 5. Manninen, 6. Levä, 7. Palikkala.
Yritteliäis Ypäjänkylä muokkaa
Merkittävää teollisuutta alueella ei ole. Siellä on kuitenkin toiminut sahoja, sepän paja sekä tiilitehdas. Pajan sekä tiilitehtaan rauniot on purettu 1990-luvulla.
Kuten muualla maaseudulla, Ypäjänkylässäkin on toiminut mylly. Ypäjän vehnämylly oli noin 20 vuotta pois käytöstä, kunnes myllärin poika korjautti myllyn uudestaan 1990-luvulla ja perusti Ypäjän vehnämyllyn. Alueella on sijainnut myös pajoja, joiden pääasiallisena asiakaskuntana ovat olleet alueen maanviljelijät. Kylässä oli 1950-luvulla viisi kyläkauppaa. Viimeinen varsinainen kyläkauppa lopetettiin vuonna 1999. Ypäjän vehnämyllyssä toimivat paikallinen kahvila, baari ja kyläkauppa. 1980-luvulla alueella oli huutokauppa nimeltä Kolmaskerta. 1990-luvulla samoissa tiloissa toimi jalkavoidetta valmistava yritys. Nykyisin rakennuksessa toimii hirvimiesten lahtivaja ja metsästymaja. 2000-luvun alkuvuosikymmenen puolessa välissä kylään perustettiin myös savipaja.
Vuonna 2009 Ypäjänkylä valittiin Kanta-Hämeen vuoden kyläksi.[3]
Ypäjänkylässä toimi Ypäjänkylän koulu. Ypäjän kunnassa siirryttiin yhtenäiskouluun ja koulun toiminta loppui kevätlukukauden 2019 jälkeen.[4]
Luonnonympäristö muokkaa
Koko Ypäjän alue on järvetöntä, ja maisemaa hallitsevat laajat, nykyään pääosin pelloksi raivatut savitasangot. Jokilaaksojen reunoilla nämä vaihtuvat metsäisiin moreeniselänteisiin, jotka varsinkin kunnan pohjoisosassa saattavat olla laajojakin. Keskellä savitasankoja Ypäjänkylässä virtaa Loimijokeen Loimaan Kauhanojalla laskeva Loimijoen pieni sivujoki Ypäjoki, jonka varressa nykyisten Uotilan, Lylyn ja Pispan talojen kohdalla on sijainnut Ypäjänkylän historiallinen kylätontti ja sen ympärillä kylän vanhimmat pellot[5][6].
Historia muokkaa
Heti Turku–Toijala-radan varteen rakennetun Ypäjän rautatieaseman perustamisen jälkeen kylä puhkesi kukkaan. Alueelle perustettiin kauppoja ja yrityksiä ja Perttulan (nykyään Ypäjän) kirkolle ja Metsämaalle rakennettiin maantie (nykyinen yhdystie 2812). Ypäjänkylässä sijaitsi myös Ypäjän kunnan ensimmäinen posti, josta jakelua suoritettiin kirkonkylään sekä aina Metsämaalle asti. Pääpostin siirryttyä kirkonkylään jäi Ypäjänkylään vielä kaksi ihmistä työllistänyt posti. Posti suljettiin 1990-luvun alun vaikeina lamavuosina. Tällöin perustettiin Anjan lähipalvelu -nimiseen kyläkauppaan asiamiesposti, joka siirtyi myöhemmin kyläkaupan toiminnan loputtua Ypäjän vehnämyllylle. Asiamispostin toiminta loppui Ypäjän Vehnämyllyltä lokakuussa 2012. Sen loppuminen päätti yli 120 vuotta kestäneen postitoiminnan Ypäjänkylästä. Postin toiminta siirtyi Ypäjän kirkonkylälle Siwaan.
Aikaisemmin taajamasta käytettiin yleisesti nimeä Ypäjän asema, ja nykyäänkin postitoimipaikan 32140 nimi on Ypäjä as. Asemanseudun taajama tunnetaan myös nimellä Nopola.
Ypäjänkylä on erotettu Loimaasta vuonna 1909, jolloin Ypäjän kuntaan liitettiin Ypäjän ja Mannisten kylät. Liitoksen jälkeen Ypäjänkylää alettiin vähitellen pitää Hämeeseen kuuluvana kylänä eikä enää osana Ala-Satakuntaa. Vuonna 1928 suunnitteilla oli oman kunnan perustaminen, koska kylä oli tuolloin vakavarainen ja varakas rautatieasemansa ansiosta. Valtio kuitenkin epäsi hankkeen.
Ypäjänkylä koki tavanomaisen nousun saadessaan rautatieaseman. Kun rautatien merkitys matkustajien sekä tavaran toimittajana väheni Suomen autoistuessa, kylän työpaikat vähenivät. Tämä taas vähensi ihmisten kiinnostusta jäädä alueelle. Syntyi massamuuttoaalto Turkuun. Väen vähetessä rautatieaseman merkitys edelleen kutistui, jolloin se lopetettiin. Kylässä asui pitkään lähinnä Turkuun muuttaneiden vanhempia. Seuraavan kerran väki väheni oleellisesti, kun vanha ikäluokka poistui luonnollista tietä. Nykyään kylään on jälleen virrannut uutta verta. Keski-ikä on melko korkea, mutta matalampi kuin 10 vuotta aiemmin.lähde?
Välimatkoja Ypäjänkylästä muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat pxdata.stat.fi. 6.1.2018. Viitattu 6.1.2018. [vanhentunut linkki]
- ↑ 2.1.5 Väestö osa-alueittain 2000, 2005, 2010 ja ikärakenne 2011 (XLS) Kuntasuunnittelun tilastokansio. 20.4.2012. Hämeen liitto. Arkistoitu 2.12.2013. Viitattu 23.12.2013.
- ↑ Ypäjänkylä vuoden hämäläiskylä 23.7.2009. Yleisradio. Viitattu 27.8.2009. [vanhentunut linkki]
- ↑ Naula, Tiina: Ypäjä siirtyy yhtenäiskouluun. Forssan Lehti, 16.2.2019, nro 44, s. 6.
- ↑ Ypäjoki Kansalaisen karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.10.2010.
- ↑ Putkonen, Lauri: Ypäjän maakunnallinen rakennuskulttuuriselvitys. Hämeen liiton julkaisu V:57. Hämeenlinna: Hämeen liitto, 2001. ISBN 952980248X.
Aiheesta muualla muokkaa
- Ypäjänkylä (Arkistoitu – Internet Archive)