Lauttakylän Auto
Lauttakylän Auto Oy oli viimeksi Koiviston Auto -yhtymän omistama, Satakunnan suurin bussiyritys, ja myös koko Etelä-Suomen mittakaavassa yksi suurimmista liikennöitsijöistä. Yhtiö liikennöi Satakunnan, Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakuntien alueilla.
| Lauttakylän Auto Oy | |
|---|---|
| Perustettu | 1934 |
| Perustaja |
Heikki Nieminen Vesa Heinonen William Lehtinen Jalmari Keinonen Antti Keinonen[1] |
| Lakkautettu | 2008 |
| Toimitusjohtaja | 1934–1967 Heikki Nieminen |
| Kotipaikka | Huittinen |
| Toiminta-alue | Lounais-Suomi |
| Toimiala | linja-autoliikenne |
Historia muokkaa
Yhtiön perustamista vuonna 1934 edelsi Huittisten ja Vampulan seudulla toimineiden liikennöitsijöiden vuonna 1929 muodostama löyhä yhteenliittymä Yhtyneet Autoilijat. Lauttakylän Auton perustajaosakkaat olivat huittislaiset Heikki Nieminen, Vesa Heinonen ja William Lehtinen sekä vampulalaiset Jalmari Keinonen ja Antti Keinonen, joista kukin oli aloittanut itsenäisenä yrittäjänä jo 1920-luvun alkupuolella.[1] Yhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja vuoteen 1967 saakka oli Heikki Nieminen, joka sai talousneuvoksen arvonimen vuonna 1953. Heikki Nieminen toimi myös Linja-autoliiton puheenjohtajana vuosina 1932–1953.
Vuosina 1936−1953 yhtiö oli osakkaana Tampereen Liikenne Oy:ssä ja vuosina 1942−1955 autokoritehdas Ajokki Oy:ssä. Vuoteen 1939 mennessä Lauttakylän Auto oli kasvanut Suomen kuudenneksi suurimmaksi Linja-autoliiton jäsenyritykseksi, jonka kaluston muodostivat 43 autoa. Kahta vuosikymmentä myöhemmin vuonna 1959 sijoitus oli seitsemäs ja autoja 56, ja vuonna 1972 yhtiö oli sijalla 16 automäärällä 74.[2] Vuoteen 1971 saakka, ennen Huittisten muuttumista kauppalaksi, Lauttakylän Auto oli Suomen suurin maalaiskunnasta käsin linja-autoliikennettä harjoittanut yritys. [3]
Vuonna 1972 Lauttakylän Auto osti Karinaisissa toimineen Kyrön Linja Oy:n. Vuosina 1989−1995 yhtiö oli tamperelaisen Länsilinjat Oy:n omistajien omistuksessa. Keväällä 2008 yhtiö fuusioitiin Koiviston Auto -konsernin sisällä Satakunnan Liikenteeseen.
Fuusioajankohtana yrityksellä oli autotalleja usealla paikkakunnalla, mutta toimistoja oli enää yksi: Huittisten pääkonttori. Yrityksen keskuskorjaamo sijaitsi Huittisten Lauttakylässä ja pienempi korjaamo Kankaanpäässä. Fuusion jälkeen yksiköt jatkoivat Satakunnan Liikenteen toimipisteinä.
Merkittävin osa liikevaihdosta tuli ExpressBus-pikavuoroliikenteestä ja maaseudun vakiovuoroliikenteestä. Lauttakylän Auto olikin Koiviston Auto -yhtymän ainoa yhtiö, joka kuului ExpressBus-yhteenliittymään. Yhtiön hoitamien pikavuorolinjojen päätepisteinä olivat Helsinki, Turku, Pori, Rauma ja Tampere. Yhtiö oli aloittanut pikavuoroliikenteen reitillä Turku−Huittinen−Vammala−Tampere jo vuonna 1952. Helsinkiin yhtiö oli liikennöinyt Urjalan ja Lopen kautta jo ennen toista maailmansotaa. Uuden valtatie 2:n valmistuttua vuonna 1958 Lauttakylän Auto aloitti yhdessä Satakunnan Liikenteen kanssa pikavuoroliikenteen Helsinki−Forssa−Huittinen−Pori. Yhtiö liikennöi Turun ja Tampereen välistä pikavuoroa aikanaan myös Loimaan kautta yhdessä tamperelaisen Väinö Paunun kanssa sekä ajoi pitkää vakiovuoroa Huittisista Urjalan kautta Hämeenlinnaan. Loput liikevaihdosta koostui lähinnä Tampereen GoldLine-tilausajoista sekä sotilaskuljetuksista. Vakiovuoroliikenteessä yhtiön liikennealueeseen kuuluivat Huittisten lisäksi merkittävässä määrin Loimaan, Nokian, Punkalaitumen, Vammalan ja Vesilahden seudut, joilla hoidettiin paljon koululaiskuljetuksia.
Yhtiö kasvoi muun muassa yritysostojen kautta; viimeisimpinä aluevaltauksina olivat Linjaliike P. Koiviston osto Urjalasta, Suomen Postilta hankitun Gold Line Oy:n toimintojen osto Tampereelta, Vaasasta ja Seinäjoelta sekä Artturi Anttila Oy:n osto Kankaanpäästä. Artturi Anttila Oy jatkoi vuoden 2006 loppupuolelle asti Lauttakylän Auton tytäryhtiönä, mutta fuusioitiin sittemmin emoyhtiöönsä.
Yhtiöllä oli ennen Satakunnan Liikenne -fuusiota noin 95 linja-autoa. Suurin osa Lauttakylän Auton linja-autoista oli ruotsalaisvalmisteisia Volvoja, mutta konsernin sisällä Suomessa valmistettujen Kabus-autojen osuus oli vuodesta 2004 noussut 0 %:sta 15 %:iin.
Vuonna 2005 julkaistiin suomalaisen linja-autoliikenteen 100-vuotisjuhlapostimerkki, jonka suunnitteli graafikko Kaisu Klemetti. Postimerkin kuvitukseksi valittiin Lauttakylän Auton vuodelta 1928 peräisin oleva REO-merkkinen linja-auto.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Viitaniemi, Matti ja Mäkelä, Aarne: Suomen linja-autoliikenteen historia, s. 420, 426, 444. Jyväskylä: Linja-autoliitto ry, 1978. ISBN 951-99162-8-8.
- ↑ Viitaniemi, Matti ja Mäkelä, Aarne: Suomen linja-autoliikenteen historia, s. 233, 465, 524, 525. Jyväskylä: Linja-autoliitto ry, 1978. ISBN 951-99162-8-8.
- ↑ Mikola 1984, s. 127.
- ↑ Linja-autolle juhlapostimerkki 11.5.2005. Turun Sanomat. Viitattu 14.3.2013.
Kirjallisuutta muokkaa
- Mikola, Tapani: Lauttakylän Auto Oy - 50 vuotta linja-autoliikennettä. Satakunnan Kirjateollisuus 1984, Pori. ISBN 951-99514-1-5.