Wikipedia

Länsilinjat

Länsilinjat Oy (vuoteen 1980 saakka Länsi-Linjat Oy[1]) on pirkanmaalainen linja-autoyritys.

Länsilinjat Oy
Perustettu 1939
Perustaja Yrjö Penttila
Adrian Moisio
A. J. Myllymäki
Eino Sarkki
Taave Sarkki
Antti Antila
Toimitusjohtaja Terhi Penttilä
Avainhenkilöt Sari Rämö
Esko Penttilä
Terhi Penttilä
Kotipaikka Tampere, Suomi
Toimiala Tampereen sisäinen liikenne, seutuliikenne, vakiovuoroliikenne, pikavuoroliikenne, tilausajoliikenne
Tytäryhtiöt Veikko Viitanen Oy, Lomalinja Oy, Länsilinjat Huolto Oy, Länsilinjat Kaupunkiliikenne Oy, Länsilinjat Liikenne Oy, Länsilinjat-Konserniyhtiöt Oy
Omistaja Terhi Penttilä ja Tiina Vesala
Kotisivu www.lansilinjat.fi
Länsilinjat Oy:n liikennöimä Tampereen seudun joukkoliikenteen bussi. Kuva elokuulta 2013.

Länsilinjat on viiden yrityksen konserni, johon kuuluvat emoyhtiö Länsilinjat Oy:n lisäksi Länsilinjat Liikenne Oy, Länsilinjat Kaupunkiliikenne Oy, Länsilinjat Huolto Oy ja matkatoimisto Lomalinja Oy. Vuonna 2018 konsernin liikevaihto oli 29 miljoonaa euroa, josta noin kolmannes muodostui Lomalinja Oy:n valmismatkatuotannosta ja loput pikavuoro-, seutu- ja kaupunkiliikenteestä. Konserni työllistää 290 henkilöä.[2]

Historiaa muokkaa

Yritys on perustettu alun perin vuonna 1939, jolloin viisi pohjoissatakuntalaista, Hämeenkyrön ja Ikaalisten suunnasta Tampereelle ajanutta liikennöitsijää päätti yhdistää toimintansa 22 auton yhtiöksi.[3] Kyseiset liikennöitsijät olivat Adrian Moisio Parkanosta, Akseli Johannes Myllymäki Hämeenkyröstä, Taave ja Eino Sarkki Viljakkalasta sekä Antti Antila Ikaalisista.[4] Huomattavin edellä mainituista oli Adrian Moisio, joka oli aloittanut liikenteen Parkanosta Tampereelle vuonna 1928. Tätä linjaa hän pidensi Jalasjärvelle vuonna 1931 ja Kurikkaan vuonna 1932 sekä lopulta Vaasaan vuonna 1936. Myös A. J. Myllymäki alkoi liikennöidä Tampereelta Seinäjoelle vuonna 1934. 1930-luvun loppupuolella Adrian Moisiolla oli jo 13 linja-autoa, mutta kasvaneen velkataakan ja koventuneen kilpailun vuoksi hän päätti luopua linja-autoliikenteen harjoittamisesta, mikä oli ratkaiseva tekijä Länsilinjat Oy:n perustamiselle. Ennen Länsilinjojen perustamista Moisio ehti tarjota liikennettään porilaiselle Väinö Keto-Seppälälle, joka oli jo noussut merkittäväksi liikenteenharjoittajaksi Pohjois-Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan alueilla.[5]

Uuden yrityksen syntyä edelsivät liki vuoden kestäneet sitkeät neuvottelut. Länsilinjat Oy:n perustamissopimus allekirjoitettiin Tampereen linja-autoasemalla pidetyssä kokouksessa 21. helmikuuta 1939 ja yhtiön virallinen perustamiskokous pidettiin 9. maaliskuuta. Kaikki edellä mainitut liikennöitsijät luovuttivat liikennöintioikeutensa ja kalustonsa uudelle yhtiölle. Länsilinjojen ensimmäisistä autoista kolme oli seka-autoja, koska yhtiön linjoilla kuljetettiin paljon maataloustuotteita.[6] Yhtiön toimitusjohtajaksi päätettiin kutsua yhdistymisneuvotteluja vetänyt tamperelainen linja-autoliikennöitsijä Yrjö Penttilä, jonka johdossa oli kaksi muutakin linja-autoyhtiötä, Tähtivuori & Penttilä ja Viinikan Auto Oy. Kyseisten yhtiöiden liikennealue oli täysin erillään Länsilinjojen muiden osakkaiden linjoista. Penttilä oli aloittanut linja-autoliikenteen Tampereen Keskustorilta Koivistonkylään yhdessä Vihtori Tähtivuoren kanssa vuonna 1926. Tähtivuoren luovuttua osakkuudestaan vuonna 1955 yhtiö toimi nimellä Penttilä & Kumpp., kunnes se joutui lopettamaan toimintansa Koivistonkylän liikenteen siirryttyä Tampereen kaupungin liikennelaitoksen haltuun vuonna 1961. Viinikan Auto fuusioitiin Länsilinjoihin vuoden 1974 lopulla. Yrjö Penttilä osallistui aktiivisesti myös alan järjestötoimintaan – hän oli mm. Linja-autoliiton perustajajäsen – ja hän sai vuonna 1977 liikenneneuvoksen arvonimen. [7] Muut Länsilinjojen perustajaosakkaat myivät omat osuutensa yhtiöstä Penttilälle 1970- ja 1980-lukujen aikana. 1980-luvun lopussa Länsilinjat Oy:n omistajina olivat Yrjö Penttilän lapset Esko Penttilä (toimitusjohtaja), Jorma Penttilä ja Asta Salomäki. Esko Penttilä toimi myös Linja-autoliiton puheenjohtajana vuosina 1975–1995.[8]

Talvi- ja jatkosodan aikana varsin huomattava osa vasta perustetun yrityksen linja-autoista joutui puolustusvoimien käyttöön. Sotien jälkeisinä vuosina varaosa- ja rengaspula haittasivat pahoin liikenteen hoitoa, mutta vuonna 1948 pystyttiin jo liikennöimään lähes normaalisti. Vakavaa takaiskua merkitsi oman korjaamon ja autohallin palo vuonna 1954; palossa menetettiin myös yksi linja-auto. Tuhoutuneen rakennuksen tilalle valmistui kuitenkin uusi vielä samana vuonna.[9] Vuonna 1959 Länsilinjat oli Linja-autoliiton 20:nneksi suurin jäsenyritys 31 autolla, ja vuonna 1972 yhtiö oli sijalla 21 automäärällä 51.[3]

1970-luvulle saakka Länsilinjojen linjaverkosto muodostui pääasiassa pitkistä maaseutulinjoista, jotka suuntautuivat Tampereelta Kankaanpäähän (Ikaalisten ja Lavian kautta), Karviaan, Seinäjoelle ja Vaasaan. Huomattava merkitys yhtiölle oli Ylöjärvellä toimineen Outokumpu Oy:n Paroisten kaivoksen työläiskuljetuksilla 1950-luvulla. Myöhemmin yhtiölle tuli runsaasti koululaisten kuljetuksia Hämeenkyrön, Ikaalisten ja Parkanon sekä 1960-luvun lopulta lähtien myös Lavian alueilla. Ensimmäisen pikavuoronsa yhtiö sai yhdessä jalasjärveläisen Eero Lumiahon Liikenteen kanssa välille Tampere–Parkano–Vaasa vuonna 1962, minkä mahdollisti valtatie 3:n uudelleenrakennus. Tätä oli edeltänyt ns. nopean liikenteen aikataulu välillä Tampere–Parkano vuodesta 1950. Vuonna 1976 Tampereen ja Vaasan välinen pikavuoro tuli kokonaan Länsilinjat Oy:n hoidettavaksi.[10] Maaltamuuton ja henkilöautoistumisen aiheuttama matkustajakato alkoi 1960-luvulta lähtien tuntua myös Länsilinjojen vakiovuoroilla. 1970-luvun loppupuolelta lähtien yhtiö alkoi kehittää voimakkaasti tilausajosektoriaan, mihin kuului myös oman matkatoimiston – Ajurimatkat Oy:n – perustaminen vuonna 1977.[11]

1960-luvun lopulta lähtien yhtiöön on yritysostojen myötä liitetty useita Tampereella sekä Pohjois-Satakunnan ja Luoteis-Pirkanmaan alueella toimineita pienempiä liikenneyrityksiä. Länsilinjojen siihen asti suurin yrityskauppa oli kurulaisen Artturi Tiuran 30 auton yrityksen osto vuonna 1979. Vuoden 1988 lopussa Länsilinjat Oy:ssä työskenteli 170 henkilöä ja sillä oli 105 linja-autoa.[8] Vuonna 1991 Länsilinjat oli yksi ExpressBus-yhteenliittymän perustajaosakkaista, ja pikavuorojen tuotteistamisesta saatujen kokemusten perusteella yhtiö keskitti tilausajotoimintansa LL Charter -tunnuksen alle vuonna 1994. Länsilinjojen täyttäessä 60 vuotta yhtiön liikevaihto oli 57,6 miljoonaa markkaa, josta lähi- ja seutuliikenteen osuus oli 35 prosenttia, vakiovuoroliikenteen 30 prosenttia, pikavuorojen 20 prosenttia ja tilausajojen osuus 15 prosenttia. Vuonna 1999 yhtiössä työskenteli 140 henkilöä ja sillä oli 85 linja-autoa.[12]

Maaliskuussa 1995 Esko ja Jorma Penttilä sekä Asta Salomäki myivät yhtiön koko osakekannan liikemies Jorma Kulmalalle, ja Länsilinjojen toimitusjohtajaksi tuli ekonomi Matti Rantanen.[13] Saman vuoden toukokuun alussa Jorma Kulmala myi osake-enemmistön Jorma Penttilän tyttärille Terhi Penttilälle ja Tiina Vesalalle.[14]

Liikenne muokkaa

Yhtiö ajaa lähiliikennettä Tampereelta Nokialle ja Ylöjärvelle, vakiovuoroja muun muassa Kuruun, Parkanoon ja Kankaanpäähän sekä ExpressBus-pikavuororeittejä Tampereelta muun muassa Helsinkiin, Vaasaan ja Kokkolaan Seinäjoen kautta. 1960-luvun lopulta lähtien Länsilinjat liikennöi parinkymmenen vuoden ajan myös Poriin yhdessä porilaisen V. Keto-Seppälä Oy:n kanssa. [15]

Länsilinjat on menestynyt myös Tampereen joukkoliikenneyksikön kilpailutuksissa Tampereen seudun joukkoliikenteen järjestämään liikenteeseen. Näistä liikennöidään linjoja 11, 15, 16, 29, 30, 31, 71, 72, 77, 78 ja 80. Turun seudulla Länsilinjat liikennöi linjoja 99, 201, 203, 206, N2, N4, N5, R1, R2.[16] Joensuussa Länsilinjat Oy liikennöi Joensuun seudun joukkoliikenteen (Jojo) reittejä 1-13. Jyväskylän Linkki-liikenteestä Länsilinjat Oy ajaa linjat 1, 1M, 2, 2M, 4, 19 ja 42.

Länsilinjat työllistää noin 165 henkilöä ja sillä on 108 linja-autoa. lähde? Nykyään yrityksen toimitusjohtajana toimii Terhi Penttilä, joka on ensimmäisen toimitusjohtajan Yrjö Penttilän pojantytär. Yhtiön omistavat Terhi Penttilä ja hänen sisarensa Tiina Vesala.[17] Yrityksen päätoimipaikka sijaitsee Tampereella Sarankulman kaupunginosassa vuonna 1984 valmistuneessa kiinteistössä. Aikaisemmin yhtiön toimisto oli linja-autoasemalla ja autohalli Koivistonkylän kaupunginosassa.

Joulukuussa 2018 Länsilinjat voitti Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen joukkoliikenteen kilpailutuksessa Satakunnan Liikenteen pikavuoroliikenteen välillä Huittinen-Tampere ja aloitti reitillä tammikuussa 2019.[18] Länsilinjat myös voitti Satakunnan Liikenteen Pori-Kankaanpää-vakiovuorot, Kankaanpään seutuliikenteen ja seutuliikennettä Huittisissa. Liikenne aloitettiin kesäkuussa 2019.

Yritysostot muokkaa

[19]

Toimitusjohtajat muokkaa

  • Yrjö Penttilä 1939–1969
  • Eino Sarkki 1969–1975
  • Esko Penttilä 1975–1995
  • Matti Rantanen 1995–1996
  • Jorma Penttilä 1996–2008
  • Terhi Penttilä 2008–

[20]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Matti Viitaniemi: Länsilinjat Oy 1939–1989, s. 233. Tampere: Länsilinjat Oy, 1989.
  2. ↑ Länsilinjat Oy 80 vuotta. Linja-lehti 3/2019, s. 52. Helsinki: Linja-autoliitto.
  3. ↑ a b Viitaniemi, Matti ja Mäkelä, Aarne: Suomen linja-autoliikenteen historia, s. 465, 524, 525. Jyväskylä: Linja-autoliitto ry, 1978. ISBN 951-99162-8-8.
  4. ↑ Viitaniemi 1989, s. 43–46.
  5. ↑ Viitaniemi 1989, s. 22–41.
  6. ↑ Viitaniemi 1989, s. 234.
  7. ↑ Viitaniemi 1989, s. 48–55.
  8. ↑ a b Viitaniemi 1989, s. 230.
  9. ↑ Viitaniemi 1989, s. 228–229.
  10. ↑ Viitaniemi 1989, s. 229.
  11. ↑ Viitaniemi 1989, s. 187.
  12. ↑ Pekka Paloranta: 60-vuotias Länsilinjat uskoo tuotteistamiseen. Bussiammattilainen 2/1999, s. 14–17.
  13. ↑ Bussiammattilainen 2/1995, s. 10. Helsinki: Linja-autoliitto, 1995.
  14. ↑ Bussiammattilainen 3/1995, s. 24. Helsinki: Linja-autoliitto, 1995.
  15. ↑ Ossi Säpyskä: Pirkanmaan autoliikenteen vaiheet, s. 186–191. Tampere: Pirkanmaan Autoalan Veteraanit ry, 1988.
  16. ↑ Fölin liikennöitsijät foli.fi. Viitattu 28.8.2021.
  17. ↑ Nette Tuominen: Tulevaisuuden bussissa ei pakokaasu haise: 75-vuotias Länsilinjat elää mukana muutoksessa. Aamulehti 5. kesäkuuta 2014, s. A17.
  18. ↑ [https://www.lansilinjat.fi/aikataulut_ja_hinnat/36379 Huittinen-Tampere-Huittinen 1.1.-28.2.2019 | L�nsilinjat Oy] www.lansilinjat.fi. Arkistoitu 13.1.2019. Viitattu 13.1.2019.
  19. ↑ Linja-autoliikenteen harjoittajat Suomessa, 2. täydennetty painos 1987 Suomen Linja‑autohistoriallinen Seura r.y. (Arkistoitu – Internet Archive)
  20. ↑ Linja-lehti 3/2019, s. 52.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Länsilinjat&oldid=22263398”