Karvia

kunta Satakunnan maakunnassa

Karvia (aik. Kyläkarvia) on Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Karvia kuuluu Pohjois-Satakunnan seutukuntaan.[10] Kunnassa asuu 2 291 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 519,90 km2, josta 17,72 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 4,56 asukasta/km2.

Karvia
Karvia.vaakuna.svg Karvia sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°08′N, 022°33.5′E
Maakunta Satakunnan maakunta
Seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta
Kuntanumero 230
Hallinnollinen keskus Karvian kirkonkylä
Perustettu 1865
Kokonaispinta-ala 519,90 km²
216:nneksi suurin 2021 [1]
– maa 502,18 km²
– sisävesi 17,72 km²
Väkiluku 2 291
245:nneksi suurin 30.9.2021 [2]
väestötiheys 4,56 as./km² (30.9.2021)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 12,0 %
– 15–64-v. 53,4 %
– yli 64-v. 34,6 %
Äidinkieli 2020 [4]
suomenkielisiä 96,5 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 3,4 %
Kunnallisvero 20,50 %
221:nneksi suurin 2021 [5]
Työttömyysaste 9,9 % (2018) [6]
Kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma
Hallituksen puheenjohtaja Päivi Suominen[7]
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
– puheenjohtaja Heikki Huhtaluoma[8]
  2021–2025[9]
 • Kesk.
 • PS
 • SDP
 • Kok.
 • Vas.

9
5
3
3
1
www.karvia.fi

Karvian naapurikuntia ovat Kankaanpää, Kauhajoki, Kurikka ja Parkano.

Asukkaat työllistyvät Karviassa pääosin maatalouden, palveluiden ja pienteollisuuden aloilla. Karvian ystävyyskuntana on vuodesta 1994 lähtien toiminut Viru-Nigula, kunta itäisessä Virossa.

MaantiedeMuokkaa

Karvia sijaitsee Satakunnan maakunnan koilliskulmassa Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan maakuntien rajalla. Maasto on melko tasaista ja korkeuserot vähäisiä. Kunnan länsiosaa hallitsee Pohjankangas, jolla oleva Kauraharju ulottuu liki 170 metrin korkeuteen merenpinnasta. Kankaanpään Niinisalosta alkava Pohjankankaan ampuma-alue ulottuu osittain Karvian puolelle. Maisemakuvaa luonnehtivat myös laajat suot ja useat järvet, keskeisenä Karvianjärvi, josta saa alkunsa Karvianjoki. Osa Karviasta kuuluu Kyrösjärven ja siten Kokemäenjoen vesialueeseen. Kunnan itäosassa sijaitsee osittain Parkanoon kuuluva Häädetkeitaan luonnonpuisto. Kauraharjussa ja Elliharjussa on suuret hiekkateollisuusalueet ja niihin liittyvää teollisuutta.

HistoriaMuokkaa

Lukuisat kivikautiset esinelöydöt kertovat Karvian muinaisesta asutuksesta. Pantin kivikautinen asuinpaikka on arvioiden mukaan ollut käytössä 9500–9700 vuotta sitten.

Karvia kuului 1500-luvulla ikaalislaisten eräomistuksiin. 1500-luvun lopulla Karvianjärven rannalla oli yksi uudistalo, mutta se autioitui nuijasodan aikoihin. Pysyvä asutus alueella alkoi 1620-luvulla. Maakirjaan Karvian ensimmäinen talo (Karfwia) merkittiin vuonna 1630.

1630-luvulla Karviaan perustettiin Kyrön skanssi -niminen linnake pitämään silmällä sotilaskarkureita. Linnake sijaitsi historiallisen, Hämeestä Pohjanmaalle Pohjankangasta pitkin kulkeneen maantien (Kyrönkankaantien) varrella. Kyrönkankaantien varrella oli Kantin kylässä Skanssin kestikievari; seuraavat kestikievarit sijaitsivat etelässä Kankaanpään Niinisalossa ja pohjoisessa Kauhajoen Nummijärvellä. Kestikievaritoiminnan aloittamiseen Kantissa oli saatu lupa kenraalikuvernööri Pietari Brahelta vuonna 1640.

Vuonna 1866 säädettiin kunnallislaki, joka erotti maallisen ja kirkollisen vallan, ja ensimmäinen kuntakokous Karviassa pidettiin 23. huhtikuuta 1866.

Karvian seurakunta muodostettiin Ikaalisten kappeli­seura­kunnaksi vuonna 1796, ja se siirrettiin Kankaanpään kappeliksi vuonna 1841. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1891. Karvian kirkko on vuodelta 1798.[11]

Karviassa toimi vuosina 19351960 varavankila, jossa pidettiin talvi- ja jatkosodan aikana aluksi neuvostoliittolaisia sotavankeja, myöhemmin suomalaisia poliittisia vankeja syksyyn 1944 saakka. Laitos toimi vielä 1960-luvun ajan sosiaaliministeriön alaisena ns. erityistyölaitoksena, johon koottiin asevelvollisuuden ja siviilipalveluksen suorittamisesta kieltäytyneitä henkilöitä, lähinnä Jehovan todistajia. Laitoksen toiminnan loputtua sen alueet siirtyivät pääosin Metsäntutkimuslaitoksen hallintaan.

Karviaan asutettiin jatkosodan jälkeen Hiitolan siirtoväkeä.

LiikenneMuokkaa

Karvian kautta kulkee seututie 273 Kankaanpään Niinisalosta Jalasjärvelle, jossa se yhtyy valtatie 3:een. Lähin rautatieasema on Tampere–Seinäjoki-radalla Parkanossa.

Etäisyyksiä KarviastaMuokkaa

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Karvian väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 728
1985
  
3 559
1990
  
3 342
1995
  
3 272
2000
  
3 008
2005
  
2 825
2010
  
2 643
2015
  
2 475
2020
  
2 342
Lähde: Tilastokeskus.[12]

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Karviassa oli 2 403 asukasta, joista 779 asui taajamassa, 1 597 haja-asutusalueilla ja 27:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Karvian taajama-aste on 32,8 %.[13] Kunnassa on vain yksi taajama, Karvian kirkonkylä.[14]

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Karviassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[15]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Karvialla toimii Karvian helluntaiseurakunta.[16]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Karvian alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[17]

KyliäMuokkaa

Alkava, Alkkia, Kantti, Karviankylä, Kauhakorpi, Urhoperä, Karvia, Mattila, Rannankylä, Sara, Sarvela, Saunaluoma, Suomijärvi, Tuulenkylä, Ämmälä.

PalvelujaMuokkaa

 
Siwa Karvian keskustassa.

Karvian kirkonkylässä, joka on kunnan keskus, on kaksi ruokakauppaa; kylän keskellä Sale ja Parkanontien vieressä K-Market Lastula. Salen yhteydessä on ABC:n kylmäasema ja vieressä St1, jossa on myös Time Out-kahvila ja myymälä. Karvian Urheilutalolla toimii lisäksi Nelis Café. Kankaanpään- ja Parkanontien risteyksessä on lisäksi Neste Truck -huoltoasema.

HallintoMuokkaa

Karvian kunnanjohtajana on toiminut Tarja Hosiasluoma vuodesta 2010.[18]

Karvian kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa. Kaudella 2021–2025 keskustan hallussa on yhdeksän paikkaa, perussuomalaisten hallussa viisi paikkaa, SDP:n hallussa kolme paikkaa, kokoomuksen hallussa kolme paikkaa ja vasemmistoliiton hallussa yksi paikka.[9] Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii perussuomalaisten Heikki Huhtaluoma.[8]

Karvian kunnanhallituksessa on yhdeksän jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii keskustan Päivi Suominen.[7]

Talous ja elinkeinotMuokkaa

 
Kattilajokea Tuulenkylässä.

Karvia on perinteinen maatalouspitäjä. Kunta, maatilat ja pienet yritykset työllistävät suurimman osan asukkaista. Suurimmat yksityiset työnantajat Karviassa ovat Skaala ikkunat Oy, Karvian Konepaja Oy ja Mustakosken Puutarhat.

KoulutMuokkaa

Karviassa aloitti elokuussa 2017 toimintansa yhtenäiskoulu Opinpolku. Kantin, Saran, Sarvelan ja Kirkonkylän kouluissa opetus päättyi keväällä 2017. Uusi yhtenäiskoulu perustettiin vanhaan yläkouluun. Yhtenäiskoulu Opinpolussa käyvät koulua kaikki Karvian koululaiset, joita on tällä hetkellä (elokuussa 2017) noin 200.[19]

MatkailuMuokkaa

Karvian kunta sijaitsee Pohjois-Satakunnassa, ja sen luonnon erityispiirteistä voidaan mainita suot, laajat mäntykankaat ja sora-alueet sekä Karvianjoen vesistö. Kunnan alueella sijaitsee myös osa Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistoa ja Häädetkeitaan luonnonsuojelualuetta.

Karviassa ja Kauhajoella sijaitseva Kammista Skantziin - Taiteiden reitti sai virallisen matkailutiestatuksen helmikuussa 2021.[20]

RuokakulttuuriMuokkaa

Karvian pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla kääresyltty, Karvian kakko ja puolukkapöperö.[21]

Tunnettuja karvialaisiaMuokkaa

YstävyyskunnatMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2021M09* 30.9.2021. Tilastokeskus. Viitattu 29.10.2021.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 1.12.2020. Verohallinto. Viitattu 21.3.2021.
  6. Työllisyyskatsaus 31.5.2018. ELY-keskus. Viitattu 26.6.2018.
  7. a b Kunnanhallitus Karvian kunta. Viitattu 23.10.2021.
  8. a b Kunnanvaltuusto Karvian kunta. Viitattu 23.10.2021.
  9. a b Kuntavaalit 2021, Karvia Oikeusministeriö. Viitattu 23.10.2021.
  10. http://www.satakuntaliitto.fi/kunnat
  11. Otavan iso tietosanakirja, osa 4. Helsinki: Otava, 1962.
  12. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 – 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 16.1.2018.
  13. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  14. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  15. Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  16. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
  17. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta
  18. Hosiasluoma yksimielisesti Karvian johtoon Yle Uutiset. 22.1.2010. Viitattu 23.10.2021.
  19. Satakunnan Kansa 23.7.2017
  20. Väylävirasto hyväksyi Kammista Skantziin -taidereitin matkailutieksi ylasatakunta.fi. Viitattu 9.2.2021.
  21. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 36–37. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Karvia.