Hiitola

Hiitolan kunta
Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle
	sijainti
Lääni	Viipurin lääni
Maakunta	Karjalan historiallinen maakunta
Kihlakunta	Käkisalmen kihlakunta
Kuntanumero	093
Perustettu
Lakkautettu	1948; (luovutettu Neuvostoliitolle 1944)
Pinta-ala	464 km²
– maa	423,2 km²
Väkiluku	8 265 ; (1939)
– väestötiheys	19,53 as./km²
	Infobox OK

Tämä artikkeli käsittelee entistä Suomen kuntaa. Hiitola on myös Karjalan tasavaltaan kuuluva kunta ja myyttinen hiisien asuinpaikka.

Hiitola on entinen Suomen kunta Laatokan Karjalassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Hiitolan pinta-ala oli 423,2 km² ja asukasluku 8 265 (1939). Nykyisin Hiitolan pohjoisosa kuuluu Karjalan tasavaltaan ja eteläosa Leningradin alueeseen. Karjalan tasavaltaan kuuluva osa muodostaa pääpiirteittäin Hiitolan maalaiskunnan. Hiitolan asemakylä on nykyään Hiitolan alueen keskus, kun entinen kirkonkylä on ollut neuvostoaikana sotilaskohde (Kulikovo), ja sen lakkauttamisen jälkeen on muuttunut siviilikyläksi. Hiitolan alue jakautuu Laatokan saariston rikkonaiseen maisemaan idässä ja asumattomaan erämaahan lännessä. Varsinaisesti asuttuja alueita ovat Asila, Pukinniemi, Tiurula ja Vaavoja sekä entinen Hömmön alue, jolle on annettu nimeksi Taunan tai Tounan. Kaikki muut entiset kylät ovat enimmäkseen autioituneet.

Hiitolan epävirallinen perinnevaakuna.

Hiitolan ortodoksinen väestö kuului Tiurulan ortodoksiseen seurakuntaan. Hiitolan väestöä asutettiin jatkosodan jälkeen seuraaviin Keski- ja Pohjois-Satakunnan kuntiin: Ahlainen, Honkajoki, Kankaanpää, Karvia, Kullaa, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Pori, Porin mlk, Siikainen ja Ulvila. ^[2]

Sisällysluettelo

Kylät (1939)Muokkaa

Alakokkola, Asila, Haapalahti, Haukkavaara, Hiitola (Kirkonkylä), Huiskonniemi, Hännilä, Iitula, Ivankoski, Kavonsalmi, Kilpola, Kopsala, Koukunniemi, Kuoksjärvi, Kyläjärvi, Kylälahti, Kylät, Laurola, Lipola, Mustola, Nehvola, Petkola, Piimälä, Pohjiinkylä, Pukinniemi, Päijälä, Raivattala, Siisiönmäki, Sirsjärvi, Telkinniemi, Tenhola, Tiurula, Tounaa, Tujula, Ulaskanniemi, Unkola, Uusikylä, Vaavoja, Valtola, Veijala, Yläkokkola.

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 15 koulupiiriin.^[3]

VäestöMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Hiitolan väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1940.

Hiitolan väestönkehitys 1880–1940
Vuosi			Asukkaita
1880			7 069
1890			6 371
1900			6 584
1910			7 276
1920			8 177
1930			8 598
1940			7 391
Lähde: Tilastokeskus.^[4]

TeollisuusMuokkaa

A. Ahlström Oy:n Pekonlahden saha
Myös muita sahoja ja tiilitehtaita
Kaksi voimalaitosta

Kuuluisia hiitolalaisiaMuokkaa

Eeva Kilpi, kirjailija
Juho Paksujalka, kansanedustaja
Anja Räsänen, näyttelijä
Martti Talvela, oopperalaulaja
Väinö Heikki Vainio, kirjailija

LähteetMuokkaa

↑ Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93
↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 127. Otava 1950, Helsinki.
↑ Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.
↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet

Kokonaan luovutetut kunnat^[1]
kaupungit	Käkisalmi \| Sortavala \| Viipuri
kauppalat	Koivisto \| Lahdenpohja
maalaiskunnat	Antrea \| Harlu \| Heinjoki \| Hiitola \| Impilahti \| Jaakkima \| Johannes \| Kanneljärvi \| Kaukola \| Kirvu \| Kivennapa \| Koiviston maalaiskunta \| Kuolemajärvi \| Kurkijoki \| Käkisalmen maalaiskunta \| Lavansaari \| Lumivaara \| Metsäpirtti \| Muolaa^[2] \| Petsamo^[3] \| Pyhäjärvi Vpl \| Rautu \| Ruskeala \| Räisälä \| Sakkola \| Salmi \| Seiskari \| Soanlahti \| Sortavalan maalaiskunta \| Suistamo \| Suojärvi \| Suursaari \| Terijoki \| Tytärsaari \| Uusikirkko \| Valkjärvi \| Viipurin maalaiskunta \| Vuoksela \| Vuoksenranta \| Äyräpää
Osin luovutetut kunnat
sittemmin lakkautetut^[4]	Jääski^[5] \| Korpiselkä^[6] \| Pälkjärvi^[6] \| Säkkijärvi^[6] \| Vahviala^[6]
toimintaansa jatkaneet^[7]	Ilomantsi \| Inari^[8] \| Kitee \| Kuusamo \| Lappee \| Nuijamaa \| Parikkala \| Rautjärvi \| Ruokolahti \| Saari \| Salla \| Simpele \| Tohmajärvi \| Vehkalahti \| Virolahti \| Uukuniemi \| Värtsilä \| Ylämaa
Vuokra-alueeseen sisältyneet kunnat
kokonaan	Hanko^[9]
osin	Bromarv^[9] \| Degerby^[10]^[11] \| Espoo^[10] \| Inkoo^[10] \| Kirkkonummi^[10] \| Siuntio^[10]
Yksittäisiä mainittavia paikkoja luovutetuilla alueilla
	Elisenvaara \| Enso \| Ihantala \| Ilmee \| Kolosjoki \| Konevitsa \| Kyyrölä \| Liinahamari \| Pitkäranta \| Pölläkkälä \| Uuras \| Valamo

↑ Lakkautuivat kuntina maantieteellisesti 1940 (paitsi Petsamo), lakkautettiin hallintoyksikköinä 1948
↑ Muolaaseen liitettiin Kyyrölän kunta vuonna 1934
↑ Petsamon koillisosa luovutettiin 1940 (alue linjalle Kuavlajärven länsipuoli - Pieni Tšerdekaisi - Hukkalahti Maattivuonon Punaisessalahdessa, johon kuului myös Kalastajasaarennon luoteisosa ja Keskisaarennon suurempi osa, ilman edustan Heinäsaaria). Petsamo lakkautui kuntana maantieteellisesti 1944
↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa ja jotka lakkautettiin 1948
↑ Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntiin 1948, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
↑ ^a ^b ^c ^d Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntaan/kuntiin 1946, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa mutta kuntaa ei lakkautettu 1948
↑ Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin 1947
↑ ^a ^b Hangon vuokra-aluetta 1940-1944 (palautui käytännössä 1941)
↑ ^a ^b ^c ^d ^e Porkkalan vuokra-aluetta 1944-1956
↑ Liitettiin naapurikuntaan 1946 (vuokra-alueella ollut osa käytännössä 1957)

[1] Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93

[2] Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 127. Otava 1950, Helsinki.

[kansakoulut1937-3] Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.

[väkiluvut1880_1975-4] Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.

[5] Lakkautuivat kuntina maantieteellisesti 1940 (paitsi Petsamo), lakkautettiin hallintoyksikköinä 1948

[6] Muolaaseen liitettiin Kyyrölän kunta vuonna 1934

[7] Petsamon koillisosa luovutettiin 1940 (alue linjalle Kuavlajärven länsipuoli - Pieni Tšerdekaisi - Hukkalahti Maattivuonon Punaisessalahdessa, johon kuului myös Kalastajasaarennon luoteisosa ja Keskisaarennon suurempi osa, ilman edustan Heinäsaaria). Petsamo lakkautui kuntana maantieteellisesti 1944

[8] Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa ja jotka lakkautettiin 1948

[9] Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntiin 1948, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948

[naapuri-10] Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntaan/kuntiin 1946, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948

[11] Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa mutta kuntaa ei lakkautettu 1948

[12] Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin 1947

[Hanko-13] Hangon vuokra-aluetta 1940-1944 (palautui käytännössä 1941)

[Porkkala-14] Porkkalan vuokra-aluetta 1944-1956

[Degerby-15] Liitettiin naapurikuntaan 1946 (vuokra-alueella ollut osa käytännössä 1957)

[1]

[2]

[3]

[4]

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

[11]