Hiitola
Hiitola on entinen Suomen kunta Laatokan Karjalassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Hiitolan pinta-ala oli 423,2 km² ja asukasluku 8 265 (1939). Nykyisin Hiitolan pohjoisosa kuuluu Karjalan tasavaltaan ja eteläosa Leningradin alueeseen. Karjalan tasavaltaan kuuluva osa muodostaa pääpiirteittäin Hiitolan maalaiskunnan. Hiitolan asemakylä on nykyään Hiitolan alueen keskus, kun entinen kirkonkylä on ollut neuvostoaikana sotilaskohde (Kulikovo), ja sen lakkauttamisen jälkeen on muuttunut siviilikyläksi. Hiitolan alue jakautuu Laatokan saariston rikkonaiseen maisemaan idässä ja asumattomaan erämaahan lännessä. Varsinaisesti asuttuja alueita ovat Asila, Pukinniemi, Tiurula ja Vaavoja sekä entinen Hömmön alue, jolle on annettu nimeksi Taunan tai Tounan. Kaikki muut entiset kylät ovat enimmäkseen autioituneet.
| Hiitolan kunta | |
|---|---|
| Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle | |
 |
|
|
sijainti |
|
| Lääni | Viipurin lääni |
| Maakunta | Karjalan historiallinen maakunta |
| Kihlakunta | Käkisalmen kihlakunta |
| Kuntanumero | 093 |
| Perustettu | |
| Lakkautettu |
1948 (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) |
| Pinta-ala | 464 km² |
| – maa | 423,2 km² |
| Väkiluku |
8 265 [1] (1939) |
| – väestötiheys | 19,53 as./km² |
Neuvostoliitto pommitti Hiitolan asemakylää heti talvisodan sytyttyä Neuvostoliiton aloitteessa.
Hiitolan ortodoksinen väestö kuului Tiurulan ortodoksiseen seurakuntaan. Hiitolan väestöä asutettiin jatkosodan jälkeen seuraaviin Keski- ja Pohjois-Satakunnan kuntiin: Ahlainen, Honkajoki, Kankaanpää, Karvia, Kullaa, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Pori, Porin mlk, Siikainen ja Ulvila. [2]
Kylät (1939) muokkaa
Alakokkola, Asila, Haapalahti, Haukkavaara, Hiitola (kirkonkylä), Huiskonniemi, Hännilä, Iitula, Ivankoski, Kavonsalmi, Kilpola, Kopsala, Koukunniemi, Kuoksjärvi, Kyläjärvi, Kylälahti, Kylät, Laurola, Lipola, Mustola, Nehvola, Petkola, Piimälä, Pohjiinkylä, Pukinniemi, Päijälä, Raivattala, Siisiönmäki, Sirsjärvi, Telkinniemi, Tenhola, Tiurula, Tounaa, Tujula, Ulaskanniemi, Unkola, Uusikylä, Vaavoja, Valtola, Veijala, Yläkokkola.
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 15 koulupiiriin.[3]
Väestö muokkaa
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Hiitolan väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1940.
Teollisuus muokkaa
- A. Ahlström Oy:n Pekonlahden saha
- Myös muita sahoja ja tiilitehtaita
- Kaksi voimalaitosta
Kuuluisia hiitolalaisia muokkaa
- Armas Alhava, Suojelupoliisin päällikkö, aiemmin Hiitolan nimismies
- Jorma Eulenberger, energianeuvos
- Eeva Kilpi, kirjailija
- Juho Paksujalka, kansanedustaja
- Anja Räsänen, näyttelijä
- Martti Talvela, oopperalaulaja
- Väinö Heikki Vainio, kirjailija
Lähteet muokkaa
- ↑ Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 127. Otava 1950, Helsinki. Paukkuvat Leo. Hiitolalaiset uusille asuinsijoille.
- ↑ Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.
- ↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
Aiheesta muualla muokkaa
- Luovutettu Karjala – Hiitola
- Hiitolan pitäjäsivut
- Hiitola - Digiarkisto
- Luovutetun Karjalan linkit (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin vuonna 1947
- ↑ a b Hangon vuokra-aluetta vuosina 1940–1941
- ↑ a b c d e Porkkalan vuokra-aluetta vuosina 1944–1956
- ↑ Liitettiin naapurikuntaan vuonna 1946