Hiitola

entinen Suomen kunta Laatokan Karjalassa Neuvostoliitolle luovutetulla alueella
Tämä artikkeli käsittelee entistä Suomen kuntaa. Hiitola on myös Karjalan tasavaltaan kuuluva kunta ja myyttinen hiisien asuinpaikka.

Hiitola on entinen Suomen kunta Laatokan Karjalassa Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella. Hiitolan pinta-ala oli 423,2 km² ja asukasluku 8 265 vuonna 1939. Nykyisin Hiitolan pohjoisosa kuuluu Karjalan tasavaltaan ja eteläosa Leningradin alueeseen. Hiitola voidaan laskea myös Karjalankannakseen kuuluvaksi[2]. Karjalan tasavaltaan kuuluva osa muodostaa pääpiirteittäin Hiitolan maalaiskunnan. Hiitolan asemakylä on nykyään Hiitolan alueen keskus, kun entinen kirkonkylä on ollut neuvostoaikana sotilaskohde (Kulikovo), ja sen lakkauttamisen jälkeen on muuttunut siviilikyläksi. Hiitolan alue jakautuu Laatokan saariston rikkonaiseen maisemaan idässä ja asumattomaan erämaahan lännessä. Varsinaisesti asuttuja alueita ovat Asila, Pukinniemi, Tiurula ja Vaavoja sekä entinen Hömmön alue, jolle on annettu nimeksi Taunan tai Tounan. Kaikki muut entiset kylät ovat enimmäkseen autioituneet.

Hiitolan kunta
Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle

sijainti

Lääni Viipurin lääni
Maakunta Karjalan historiallinen maakunta
Kihlakunta Käkisalmen kihlakunta
Kuntanumero 093
Perustettu
Lakkautettu 1948
(luovutettu Neuvostoliitolle 1944)
Pinta-ala 464 km²
– maa 423,2 km²
Väkiluku 8 265  [1]
(1939)
väestötiheys 19,53 as./km²
Hiitolan epävirallinen perinnevaakuna.

Neuvostoliitto pommitti Hiitolan asemakylää heti talvisodan sytyttyä Neuvostoliiton aloitteessa.

Hiitolan ortodoksinen väestö kuului Tiurulan ortodoksiseen seurakuntaan. Hiitolan väestöä asutettiin jatkosodan jälkeen seuraaviin Keski- ja Pohjois-Satakunnan kuntiin: Ahlainen, Honkajoki, Kankaanpää, Karvia, Kullaa, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Pori, Porin mlk, Siikainen ja Ulvila. [3]

Kylät (1939)

muokkaa

Alakokkola, Asila, Haapalahti, Haukkavaara, Hiitola (kirkonkylä), Huiskonniemi, Hännilä, Iitula, Ivankoski, Kavonsalmi, Kilpola, Kopsala, Koukunniemi, Kuoksjärvi, Kyläjärvi, Kylälahti, Kylät, Laurola, Lipola, Mustola, Nehvola, Petkola, Piimälä, Pohjiinkylä, Pukinniemi, Päijälä, Raivattala, Siisiönmäki, Sirsjärvi, Telkinniemi, Tenhola, Tiurula, Tounaa, Tujula, Ulaskanniemi, Unkola, Uusikylä, Vaavoja, Valtola, Veijala, Yläkokkola.

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 15 koulupiiriin.[4]

Väestö

muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Hiitolan väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1940.

Hiitolan väestönkehitys 1880–1940
Vuosi Asukkaita
1880
  
7 069
1890
  
6 371
1900
  
6 584
1910
  
7 276
1920
  
8 177
1930
  
8 598
1940
  
7 391
Lähde: Tilastokeskus.[5]

Teollisuus

muokkaa
  • A. Ahlström Oy:n Pekonlahden saha
  • Myös muita sahoja ja tiilitehtaita
  • Kaksi voimalaitosta

Kuuluisia hiitolalaisia

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93
  2. Karjala – kieli, murre ja paikka Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 12.6.2024.
  3. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 127. Otava 1950, Helsinki. Paukkuvat Leo. Hiitolalaiset uusille asuinsijoille.
  4. Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.
  5. Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.

Aiheesta muualla

muokkaa