Avaa päävalikko
Tämä artikkeli käsittelee vuosina 1926–1948 olemassa ollutta Suomen kuntaa. Muista merkityksistä katso Äyräpää (täsmennyssivu).

Äyräpää on entinen Suomen kunta Etelä-Karjalassa Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Pinta-ala oli 186,6 km² ja asukkaita 6 113 (1939). Äyräpäässä oli neljä tehdasta, joista merkittävimmät olivat Hackmann & Co:n Pölläkkälän saha ja A. Ahlström Oy:n Suursaaren saha.

Äyräpää
Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle
Äyräpää location map.PNG

sijainti

Lääni Viipurin lääni
Maakunta Karjalan historiallinen maakunta
Kihlakunta Viipurin kihlakunta
Kuntanumero 991
Hallinnollinen keskus Pölläkkälä
Perustettu 1926 Muolaasta ja Vuokselasta
Lakkautettu 1948
(luovutettu Neuvostoliitolle 1944)
Pinta-ala 205,70 km²  [1]
(12.3.1940)
– maa 186,60 km²
– sisävesi 19,10 km²
Väkiluku 6 113  [2]
(31.12.1939)
väestötiheys 32,8 as./km²
Äyräpään perinnevaakuna.
Kunnan vanha rajapyykki Vuoksen pohjoisrannalla rantatien varrella lähellä Vuosalmea.

Äyräpäässä sijaitsi Pölläkkälän taajaväkinen yhdyskunta, jossa oli muun muassa kunnantoimisto. Taajaväkisestä yhdyskunnasta pohjoiseen sijaitsi Pölläkkälän kylä, joka oli Äyräpään kirkonkylä, sillä siellä sijaitsi Äyräpään kirkko. Pölläkkälän kylään kuului myös Äyräpään asemanseutu, jossa oli Äyräpään rautatieasema. Taajaväkisessä yhdyskunnassa taas oli Pölläkkälän rautatieasema.[3]

Sisällysluettelo

HistoriaMuokkaa

Äyräpää on ikivanha asutuskeskus. Se mainitaan Äyräpään (Ägräpään) pogostana eli kihlakuntana jo Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa vuonna 1323. Äyräpään kanta-asukkaita sanotaan äyrämöisiksi (äkrämöisiksi). Äyrämöiset pysyttelivät Länsi-Kannaksella ja myöhemmin myös Inkerinmaalla pitkään omana heimonaan, jolla oli oma murteensa, pukunsa ja tapansa eikä esimerkiksi avioliittoja muunheimoisten kanssa juuri solmittu.


Äyräpäässä käytiin kiivaita taisteluita sekä talvisodassa vuonna 1940 että jatkosodassa kesällä 1944 (ns. Äyräpään-Vuosalmen taistelut). Arkkitehti Oiva Kallion suunnittelema, vuonna 1934 valmistunut kirkko tuhoutui talvisodan aikana maaliskuussa 1940. Neuvostojoukot räjäyttivät sen rauniot jatkosodan jälkeen.

Äyräpään väestöä sijoitettiin jatkosodan jälkeen Kanta- ja Päijät-Hämeen alueelle Hollolan, Koski Hl:n, Lahden, Lammin ja Nastolan kuntiin.[4]

KylätMuokkaa

Kaukila, Mälkölä, Paakkola, Pölläkkälä, Rahkola, Vuosalmi [5]

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 9 koulupiiriin.[6]

LiikenneMuokkaa

Äyräpään halki lännestä kaakkoon kulki Viipuri–Valkjärvi-rata, jonka varrella olivat Kaukilan, Kyläpaakkolan, Äyräpään ja Pölläkkälän rautatieasemat.

LähteetMuokkaa

  1. Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (PDF) (sivut 2–3, taulukko 3. Suomesta Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle Moskovan rauhassa maalisk. 12 p:nä 1940 luovutettujen alueiden sekä vuokra-alueen pinta-ala) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
  2. Väestösuhteet vuonna 1939 (PDF) (Laskettu väkiluku seurakunnankirjojen ja siviilirekisterin mukaan, kunnittain) Suomen virallinen tilasto VI: Väestötilastoa 93. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
  3. toim. Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino: Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944, s. 504–507. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
  4. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.
  5. Kylät Äyräpään Pitäjäseura ry. Viitattu 3.3.2008.
  6. Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä Venäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.