Wikipedia

Kirkkonummi

kunta Uudenmaan maakunnassa

Kirkkonummi (ruots. Kyrkslätt) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudellamaalla Helsingin seudulla Suomenlahden rannikolla. Idässä Kirkkonummea reunustaa Espoo. Muut naapurikunnat ovat Vihti, Siuntio ja Inkoo. Yhteistä maarajaa Inkoon kanssa on jonkin verran saaristossa, muuten yhteinen raja koostuu merestä. Kunnassa asuu 41 752 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 1 017,01 neliökilometriä, josta 27,13 neliökilometriä on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 113,7 asukasta neliökilometriä kohden. Kunta on kaksikielinen. Enemmistönä 72,5 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 14,6 prosenttia ruotsia.[4]

Kirkkonummi
Kyrkslätt

vaakuna

sijainti

Kirkkonummen kirkon tapuli ja kivikirkko, jonka mukaan kunta on nimetty.
Kirkkonummen kirkon tapuli ja kivikirkko, jonka mukaan kunta on nimetty.
Sijainti 60°07′25″N, 24°26′20″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Kuntanumero 257
Hallinnollinen keskus Kirkkonummen keskusta
Perustettu 1330
Pinta-ala ilman merialueita 394,34 km²
212:nneksi suurin 2025 
Kokonaispinta-ala 1 017,01 km²
113:nneksi suurin 2025 [1]
– maa 367,21 km²
– sisävesi 27,13 km²
– meri 622,67 km²
Väkiluku 41 752
28:nneksi suurin 30.4.2025 [2]
– väestötiheys 113,7 as./km² (30.4.2025)
Ikäjakauma 2023 [3]
– 0–14-v. 17,4 %
– 15–64-v. 64,6 %
– yli 64-v. 18,0 %
Äidinkieli 2024 [4]
– suomenkielisiä 72,5 %
– ruotsinkielisiä 14,6 %
– muut 12,9 %
Kunnallisvero 7,1 %
287:nneksi suurin 2025 [5]
Kunnanjohtaja Virpi Sailas
Kunnanvaltuusto 51 paikkaa
  2025–2029[6]
 • Kok.
 • RKP
 • Vihr.
 • SDP
 • PS
 • ProK.1
 • Kesk.
 • Vas.
 • KD
1 Pro Kirkkonummi yhteislista
14
11
7
6
4
4
2
2
1
www.kirkkonummi.fi
Kirkkonummen Juusjärven punamullalla maalattu kalliomaalaus.

Kirkkonummi tunnetaan erityisesti Porkkalanniemestä, joka on ollut tärkeä etappi sekä merenkulkijoille että muuttolinnuille. Kirkkonummen kirkon ohi kulki aikoinaan Suomen tärkein maareitti, Kuninkaantie.[7] Kunnan nimi tulee arvatenkin 700 vuotta vanhasta Kirkkonummen kirkosta, joka sijaitsee mäen päällä kuntakeskuksessa.

Kirkkonummi on osa Helsingin seutua eli Helsingin metropolialuetta.[8] Etäisyys kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on runsaat 30 kilometriä, kunnan itärajalta 20 kilometriä. Ajoaika kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on noin puoli tuntia. Kantatie 51:n parantaminen moottoritieksi Kivenlahden ja Munkinmäen liittymän välillä on valmistunut. Juna- ja bussiyhteydetkin pääkaupunkiseudulle ovat hyvät. Sekä junalla että bussilla matka Helsingin keskustaan kestää 30–45 minuuttia. Kirkkonummi kuuluu Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymään. Enemmistö asukkaista työskentelee pääkaupunkiseudulla.

Suurimmat asutuskeskukset kunnassa ovat Kirkkonummen kirkonkylä (kuntakeskus), Gesterby, Masala, Veikkola (pohjoisin keskus), Kantvik (meren läheisyydessä) ja meren rannalla oleva Upinniemen varuskunta. Näiden lisäksi Kirkkonummella on kymmeniä pieniä kyliä.

Kirkkonummi on väkiluvultaan Nurmijärven jälkeen Suomen toiseksi suurin kunta, joka ei käytä itsestään nimitystä kaupunki. Tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan Kirkkonummi on kuitenkin kaupunkimainen kunta, sillä sen suurimmassa taajamassa eli Kirkkonummen keskustassa asuu noin 20 000 asukasta (31.12.2018).[9]

Historia

muokkaa
 
Porkkalan rajapuomi 1950-luvulla.
 
Kirkkonummen kirkon kellotorni.
 
Hvitträskin kartano.

Esihistoriallinen aika

muokkaa

Kirkkonummella on ollut asutusta kivikaudesta lähtien tähän päivään. Seutu oli mesoliittisella kivikaudella erityisen suosittu asuinalue. Jean Sibelius tunnisti vuonna 1911 Suomen ensimmäisen kalliomaalauksen Vitträsk-järven rannalta. Kalliomaalauksia on löytynyt myös Juusjärveltä.[10] Kivikauden välineitä ja asuinpaikkoja on löytynyt mm. Evitskogista, Lapinkylästä, Oitmäestä ja Kauhalasta. Kirkkonummen luutuura on yksi kolmesta vanhimmasta todisteesta inhimillisestä kulttuurista Suomessa. Sen iäksi on arvioitu noin 8 500 vuotta.[11]

Pronssikautiset kiviröykkiöhaudat eli hiidenkiukaat keskittyvät meren läheisyyteen, kuten Pikkalanlahden ympäristöön ja Sundetin lähelle. Hautakumpuja on mm. Sarvvikissä, Sundsbergissä, Tolsassa, Korkkullassa ja Strömsbyssä sekä Räfsössä ja Porkkalan niemellä.[11] Kirkkonummelta on myös löytynyt aikavälille 1300–1100 eaa. ajoitettu pronssikautinen miekka, jonka tyyppi oli yleinen Länsi-Euroopassa.[12]

Rautakautiset löydöt Kirkkonummella ja Keski-Uudellamaalla ovat niin vähäisiä, että on arvioitu seudun menettäneen väestönsä sodan, kadon tai kulkutaudin vuoksi.[11] Alueella on kuitenkin ollut maanviljelyä 700-luvulta alkaen.[13] Historialliselle ajalle säilynyt alueen vanha kanta-asutus on perustettu arviolta 1000-luvun alussa. Näitä vanhoja kyliä ovat mm. Haapajärvi, Jorvas, Kaljärvi, Kauhala ja Veikkola.[14]

Historiallinen aika

muokkaa

Toisen ristiretken jälkeen 1200-luvun lopulta lähtien Suomen rannikon ruotsalaisten kolonisaatio ulottui myös Länsi-Uudellemaalle ja samalla Kirkkonummelle. Siirtolaiset ottivat ensimmäisessä vaiheessa haltuunsa maankohoamisen seurauksena paljastuneita niittymaita ja hämäläisten kalastusalueet nykyisen Tavastfjärdenin rannoilla.[14]

Eräs valtakunnan tärkeimmistä teistä, Suuri maantie Turun ja Viipurin välillä vedettiin Kirkkonummen läpi 1300-luvulla noudattaen suunnilleen samaa linjausta kuin Kuninkaantiellä on nykyään.[11] Espoo erosi Kirkkonummen seurakunnasta vuonna 1458.

Jatkosodan jälkeen vuonna 1944 Neuvostoliitto pakkovuokrasi Moskovan välirauhansopimuksen mukaisesti osan Kirkkonummea ja lähikuntia käsittäneen Porkkalan vuokra-alueen 50 vuodeksi. Sinne sijoitettiin merivoimien tukikohta. Neuvostoliitto kuitenkin palautti Porkkalan alueen jo vuonna 1956. Puna-armeijan tukikohdan aikaan Porkkalassa on arvioitu olleen noin 20 000–30 000 sotilashenkilöä. Neuvostosotilaiden tähystyspaikka sijaitsi Espoonlahden rannalla Majvikin tornissa, lähellä Espoon rajaa.

Jälkiä näiltä ajoilta on edelleen olemassa, jos tietää mistä ja mitä etsiä. Näitä ovat betonibunkkerit, muut rakennelmat ja jopa lentotukikohdan jäänteet. Muita tutustumisen arvoisia paikkoja Kirkkonummella ovat keskiaikainen kivikirkko kuntakeskuksessa, Haapajärven kylän kaunis puukirkko, Hvitträskin kansallisromanttinen kartano Luomassa ja seurakuntakeskus. Kartanon rakensivat asuinpaikakseen kolme kuuluisaa suomalaista arkkitehtia: Eliel Saarinen, Herman Gesellius ja Armas Lindgren. Vuonna 1984 rakennetun seurakuntakeskuksen suunnitteli Suomen kuuluisimpia tai jopa kuuluisin nykyarkkitehti Juha Leiviskä, mutta se puretaan vuonna 2024, vaikka Museovirasto kannatti sen suojelua ja arvioi sen olevan korjauskelpoinen.[15]

Maantiede

muokkaa
 
Upinniemen rannikkoa.

Maantieteellisesti Kirkkonummella on kaksi suurta niemeä, Porkkalanniemi ja Upinniemi, joista jälkimmäisessä sijaitsee vuonna 1959 perustettu merivoimien tukikohta ja varuskunta. Porkkalaan osuu Itämeren mittakaavassa tärkeä muuttolintujen pysähdyspaikka. Porkkalanniemellä on myös Uudenmaan hiljaisimmaksi mitattu paikka. Nuuksion kansallispuistosta osa on Kirkkonummen puolella. Kasvimaantieteellisesti Kirkkonummi kuuluu hemiboreaaliseen vyöhykkeeseen.

Kirkkonummella on 97 luonnonsuojelualuetta tai luonnonsuojelualueen osaa (2024).[16]

Kirkkonummella sijaitsevat myös Metsähovin tutkimuslaitokset. Masalassa on Geodeettinen laitos. Kunnan alueella on 86 järveä, joista suurimmat ovat Vitträsk, Humaljärvi ja Storträsk – Bakträsk. Suurin osa järvistä sijaitsee Kirkkonummea halkovan rautatien pohjoispuolella.[17]

Ilmasto

muokkaa

Kirkkonummella on kostea mannerilmasto (Köppen: Dfb). Siellä on pitkät ja kylmät talvet ja lämpimät kesät, keväisin ja syksyisin on sateista ja viileää. Kirkkonummella on samanlainen ilmasto kuin Hokkaidōlla ja Nova Scotialla. Sadetta on ympäri vuoden, mutta eniten alku- ja loppusyksystä. Lämpimin Kirkkonummella mitattu lämpötila on 34,8 °C ja kylmin -31,4 °C.

Kirkkonummen ilmastotilasto 2010-nykyaika
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −1,0 −2,2 4,6 9,4 15,7 20,5 22,6 21,1 15,7 8,5 3,5 0,0 ka. 9,9
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −4,0 −5,7 −1,1 3,0 8,3 13,9 16,2 14,1 9,5 6,8 1,0 −2,6 ka. 5
Vrk:n keskilämpötila (°C) −2,4 −4,8 1,1 5,6 12,0 18,1 20,0 18,6 14,6 7,6 2,7 −1,3 ka. 7,7
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−1,0
−4,0
−2,2
−5,7
4,6
−1,1
9,4
3,0
15,7
8,3
20,5
13,9
22,6
16,2
21,1
14,1
15,7
9,5
8,5
6,8
3,5
1,0
0,0
−2,6
S
a
d
a
n
t
a 		{{{satammi}}}
{{{sahelmi}}}
{{{samaalis}}}
{{{sahuhti}}}
{{{satouko}}}
{{{sakesä}}}
{{{saheinä}}}
{{{saelo}}}
{{{sasyys}}}
{{{saloka}}}
{{{samarras}}}
{{{sajoulu}}}


Lähde: [18]

Vapaa-aika

muokkaa

Kirkkonummella on useita uimarantoja meren ja järvien rannoilla, pitkä rantaviiva laajalla saaristolla veneilyyn, melontaan, kalastukseen ja sukellukseen, laajat luonnontilaiset alueet kuntoiluun ja suunnistukseen, kunnan ylläpitämät juoksu- ja murtomaahiihtoreitit, reitit juoksemiseen, pyöräilyyn ja rullaluisteluun, uimahalli, jäähalli, kunnallinen sisäuimakeskus, viisi golfkenttää, joilla yhteensä kahdeksan täysipituista väylää ja laskettelukeskus (Peuramaa). Kirkkonummella on myös useita ratsastustalleja.

Kirkkonummella on kuvattu useita tv-sarjoja, elokuvia ja dokumentteja. Niistä Kirkkonummella on kuvattu joko useita jaksoja tai muutamia kohtauksia. Televisiosarjoista mainittakoon Team Ahma, Susikoira Roi – seikkailu saaristossa, Salatut elämät, Tallitähdet, Kansan mies, Tappajan näköinen mies ja elokuvista muun muassa Cyclomania.

Kylät ja taajamat

muokkaa
 
Kirkkolaakson aluetta Kirkkonummen keskustassa keväällä 2014. Taustalla näkyy kauppakeskus Kirsikka.
 
Porkkalan venesatamaa syksyllä 2015.

Taajamat

muokkaa
 
Veikkolan taajamaa.

Vuoden 2020 lopussa Kirkkonummella oli 40 082 asukasta, joista 35 880 asui taajamissa, 3 628 haja-asutusalueilla ja 574:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kirkkonummen taajama-aste on 90,8 %.[19] Kirkkonummen taajamaväestö jakautuu seitsemän eri taajaman kesken:[20]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2020)
1 Kirkkonummen kirkonkylä (Kirkkonummen keskusta) 20 353
2 Helsingin keskustaajama* 8 006
3 Veikkola* 5 924
4 Lapinkylä 888
5 Långvik 450
6 Saarlammi* 244
7 Kolmiranta* 15

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Masala ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu Helsingin usean lähikunnan alueelle.[20] Yhteensä Helsingin keskustaajamassa on 1 268 296 asukasta ja sen pinta-ala on 680,12 neliökilometriä.[21] Saarlammin taajama sijaitsee pieniltä osin myös Siuntiossa. Veikkolan taajama sijaitsee Saarlammin tavoin pääosin Kirkkonummella, mutta pieneltä osin myös Vihdissä.[20] Kolmirannan taajama ulottuu pääosin Espoon kaupungin alueelle.

Väkiluku suur- ja tilastoalueittain

muokkaa
 
Haapajärven kylä Pohjois-Kirkkonummella.

Kirkkonummen suuralueet ja tilastoalueet sekä niiden väkiluvut (2011):[22]

Alue Väkiluku
Etelä-Kirkkonummi 2 539
– Eestinkylä 718
– Långvik 954
– Porkkala 517
– Upinniemi 350
Keski-Kirkkonummi 25 543
– Jorvas 1 003
– Keskusta 14 082
– Korkkulla 502
– Masala-Luoma 6 284
– Pikkalanlahti 2 378
– Sepänkylä 596
– Överby 698
Pohjois-Kirkkonummi 8 708
– Evitskog 705
– Haapajärvi 484
– Kylmälä 855
– Lapinkylä 1 109
– Veikkola 5 181
– Vols 374
Muut 402
Yhteensä 37 192

Väestö

muokkaa
 
Kirkkonummen kirjasto, vihitty käyttöön syksyllä 2020.
 
Kirkkonummen vesitorni. Otettu käyttöön syksyllä 2020.

Väestörakenne

muokkaa

Kirkkonummi on asukasluvultaan Suomen 28. suurin kunta. Kirkkonummen asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 41 160 asukasta, mikä on 2,3 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Kirkkonummen väkiluku on ollut nouseva 1990-luvulta lähtien. Kirkkonummen väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 56,1 prosenttia, mikä on noin 4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Kirkkonummen väestöstä on 16,2 prosenttia. Työikäisiä Kirkkonummella on 63,4 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 20,4 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Kirkkonummella oli vuonna 2021 yhteensä 4 000 eli 9,9 prosenttia kaupungin asukkaista.[23]

Väestönkehitys

muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kirkkonummen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 19 919
1985
  
 23 255
1990
  
 25 366
1995
  
 27 316
2000
  
 29 694
2005
  
 33 581
2010
  
 36 942
2015
  
 38 649
2020
  
 39 613
Lähde: Tilastokeskus.[24]

Kieli ja etnisyys

muokkaa

Kirkkonummen väestöstä oli vuonna 2023 suomenkielisiä 73,2 prosenttia, ruotsinkielisiä 14,8 prosenttia ja vieraskielisiä 11,9 prosenttia.[25] Kirkkonummella asui vuoden 2023 lopussa 3 527 ulkomaan kansalaista, mikä on 8,6 prosenttia kunnan väestöstä. Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä on virolaiset, joita asuu Kirkkonummella 1 209 henkeä. Seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat ukrainalaiset (355) ja venäläiset (221). Kirkkonummella asuu myös 196 entisen Serbian ja Montenegron kansalaista.[26]

Uskonto

muokkaa
 
Elim-seurakunnan Karmel-rukoushuone Vanhalla rantatiellä.

Kirkkonummen asukkaista 59,6 prosenttia kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 2,4 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 38,0 prosenttia väestöstä.[25] Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä Kirkkonummella toimii kaksi seurakuntaa: Espoon hiippakuntaan kuuluva Kirkkonummen suomalainen seurakunta ja Porvoon hiippakuntaan kuuluva ruotsinkielinen Kyrkslätts svenska församling. Nämä seurakunnat muodostavat yhdessä Kirkkonummen seurakuntayhtymän. Aikaisemmin Kirkkonummella toimi Kirkkonummen seurakunta, joka jaettiin suomalaiseen ja ruotsalaiseen seurakuntaan vuonna 1963.[27][28]

Helluntaiherätyksen piirissä Kirkkonummella toimivat vuonna 1931 perustettu Kirkkonummen Elim-seurakunta sekä vuonna 1989 perustettu Kirkkonummen helluntaiseurakunta. Helluntailaisilla on Vanhalla Rantatiellä sijaitseva Karmel-rukoushuone, joka tuli tunnetuksi erityisesti perustajansa Gunnar Bengströmin työstä.[29][30] Vapaakirkollisuuden piirissä Kirkkonummella toimi vuosina 2006–2023 Kirkkonummen vapaaseurakunta, jonka jäsenet liittyivät Espoon vapaaseurakuntaan.[31]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kirkkonummen alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta. Ortodoksisella seurakunnalla on Kirkkonummella Jumalanäidin Suojeluksen kirkko.[32]

Liikenne

muokkaa
 
Kirkkonummen rautatieasema Kirkkonummen keskustassa uudenvuodenaattona 2006.
 
Yhdystietä 1130 Kirkkonummella.

Kirkkonummen pohjoisosaa halkoo valtatie 1, jonka varrella sijaitsee Veikkola. Kirkkonummen keskusta taas on kantatien 51 varrella. Myös kantatien 50 eli Kehä III:n läntisin osuus sijaitsee Kirkkonummen alueella. Keskustan pääkatuja ovat Kirkkonummentie ja Ervastintie.

Kirkkonummen linja-autoyhteydet palvelevat pääasiassa koulu- ja työmatkaliikennettä, mutta esimerkiksi keskustasta pääsee linja-autolla puolessa tunnissa Helsingin keskustaan. Hajanainen yhdyskuntarakenne ei mahdollista joukkoliikenteen taloudellisesti kannattavaa järjestämistä tiiviimpiä taajama-alueita lukuun ottamatta. Pohjolan Liikenteen ja elokuusta 2014 alkaen myös Nurmijärven Linja Oy:n[33] bussit palvelevat Etelä- ja Keski-Kirkkonummea sekä Veikkolaa.

Helsingin ja Turun välinen rantarata kulkee Kirkkonummen kautta, ja kunnan alueella sijaitsevat seuraavat rautatieasemat:

Kirkkonummi kuuluu Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymään. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen U-junat kulkevat Helsingin ja Kirkkonummen välillä kaksi kertaa tunnissa ja pysähtyvät Masalan, Jorvaksen, Tolsan ja Kirkkonummen asemilla. Masalan ja Kirkkonummen keskustan asemalla pysähtyvät myös ruuhka-aikaan liikennöitävät X-junat sekä Siuntioon menevät Y-junat. Kirkkonummen keskustan asemalla pysähtyivät 26.3.2016 asti kaikki Helsingin ja Turun välillä liikennöivät kaukojunat, nykyisin vain junat 5.48 ja 6.58 Turkuun ja 18.55 ja 21.55 Helsinkiin. Kirkkonummen rautatieasemalta lähtee joka arkipäivä kolme linja-autovuoroa Karjaalle, josta on junayhteys Turkuun.

Talous

muokkaa

Kirkkonummen työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)[25]

  Alkutuotanto (0,8 %)
  Jalostus (20,1 %)
  Palvelusektori (76,7 %)
  Muut sektorit (2,4 %)

Talousalueena Kirkkonummi kuuluu Helsingin seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 60 189 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa suurempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa kuudenneksi suurin.[34]

Kirkkonummella oli vuonna 2022 yhteensä 10 998 työpaikkaa ja kunnassa asui 19 696 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 30,9 prosenttia. Kirkkonummen työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 76,7 prosenttia, jalostuksen 20,1 prosenttia ja alkutuotannon 0,8 prosenttia.[25]

Kunnan työpaikkaomavaraisuus on 55,8 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 81,1 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 6,6 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Kirkkonummella on 106,8 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.[25]

Yritykset

muokkaa

Kirkkonummen suurimmat toimialat yritysten lukumäärän mukaan ovat rakennuspalvelut, konsultointi ja kiinteistöpalvelut. Kirkkonummen viisi suurinta yksityistä työnantajaa ovat Ericsson (641), Mesvac (195), Picosun (153), Suomen Sokeri (144) ja Klinger Finland (99). Liikevaihdoltaan suurimmat yritykset ovat Suomen Sokeri, Ericsson, Apetit Kasviöljy, Klinger Finland ja Picosun.[35]

Kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä kuntakohtaista elinkeinopolitiikkaa mittaavassa kuntabarometrissä Kirkkonummi on sijoittunut vuosina 2020–2024 keskikokoisten kuntien joukossa alimpaan neljännekseen sijalle 71. Sijoitus on vertailujoukon seitsemänneksi viimeinen. Yrittäjien antama kokonaisarvosana Kirkkonummelle on 2,63.[36]

Julkistalous

muokkaa

Kirkkonummen kunnan verotuloilla ja valtionosuuksilla rahoitettava toimintakate oli vuonna 2023 yli 111 miljoonaa euroa.[37] Kirkkonummen kunnallisveroprosentti on 7,10 prosenttia vuonna 2025.[38] Kirkkonummen viisi suurinta yhteisöveron maksajaa olivat vuonna 2022 Security Trading, Varuboden-Osla, Prysmian Group, Ericsson ja Klinger Finland joista kaikki maksoivat yli miljoona euroa yhteisöveroa vuodessa.[39]

Suurimmat työnantajat

muokkaa

Kirkkonummen kunnan suurimmat työnantajat vuonna 2013 ovat:[40]

Työnantaja Työntekijöitä
Kirkkonummen kunta 2 431
Oy LM Ericsson Ab 888
Rannikkoprikaati (entinen Suomenlahden Meripuolustusalue) 578
Prysmian Group Finland 255
Osuuskauppa Varuboden-Osla Handelslag 246
Suomen Sokeri 176
Saint-Gobain Rakennustuotteet 102
Danisco 90

Kulttuuri

muokkaa

Murre

muokkaa

Kirkkonummen alue on historiallisesti ruotsinkielistä ja nykyisin kaksikielistä aluetta. Suomen kielessä Kirkkonummi kuuluu Länsi-Uudenmaan murteen eteläiseen alueeseen, joka kuuluu lounaisten välimurteiden itäryhmään.[41] Kirkkonummen ruotsinkielinen murre luetaan uudenmaanruotsin ryhmän keski-uusimaalaisiin murteisiin.[42]

Kirkkonummella ja Keski-Uudellamaalla puhuttavalla ruotsin murteelle ominaista ovat esimerkiksi ranskalaisten lainasanojen muunnelmat. Murteen asteet vaihtelevat myös asuinpaikan suhteen ja kylissä puhuttava kieli on murteeellisempaa kuin kuntakeskuksissa. Murteiden käyttö vaihtelee myös muuttoliikkeen seurauksena. Vahvasti paikkakunnalle juurtuneet voivat korostaa yhteenkuuluvuutta myös murteen kautta.[43]

Perinnekulttuuri

muokkaa

Kirkkonummen kansallispuku on hyväksytty vuonna 1924 Bragen pukuosastolla. Puvun suunnittelija on Yngvar Heikel.[44] Kirkkonummen puvun hame on puna–vihreä -raidallinen, jossa on kapeampia mustia, valkoisia ja keltaisia raitoja. Hameen malli on vastaava kuin Karjaan ja Snappertunan puvuissa. Esiliinan kirjailuissa on kyläkohtaisia eroja. Olkaliinan kirjonta on Märtha Sonntagin vuonna 1933 laatima kirjailu.[45][46]

Hameen kanssa vastaavaa kangasta käytetään kapeampana muunnelmana miesten liivissä. Kirkkonummen miesten, takissa, housuissa ja kengissä on otettu mallia Espoon puvusta.[45][46]

Ruokakulttuuri

muokkaa

Kirkkonummi kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Rannikkokunnassa kala on kuulunut päivittäiseen ruokavalioon. Tyypillisiä suolakaloja ovat olleet silakka ja lahna ja tyypillisin mauste ruohosipuli. Perunanviljelyn yleistyttyä perunaa on hyödynnetty laajasti. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet.[47] Kirkkonummen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla suolasilakkakeitto ja ruisleipä sekä mannaryynistä tehty pannukakku.[48]

Tunnustuksia

muokkaa

Kaksi Kirkkonummen kylää on saanut vuoden uusmaalaisen kylän kunniamaininnan: Luoma 2004 ja Evitskog 1989.

Virkistys

muokkaa

Urheilu

muokkaa
 
Kirkkonummen urheilupuisto helmikuussa 2020.

Kirkkonummen menestyneimmät urheiluseurat ovat Kyrkslätt IF:n käsipalloseura ja Kirkkonummi Rangersin salibandyseura. KyIF on pelannut naisten SM-sarjassa useaan otteeseen.[49][50] Rangers on pelannut pääsarjassa kolmen kauden ajan. Rangers pelaa kotiottelunsa Jokirinteen liikuntahallissa.[51]

Jääkiekkoseura Salamat pelasi toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Mestiksessä vuosina 2003–2008. Jääkiekon kotiareena Kirkkonummella on Varuboden-areena.[52] Jalkapallossa Kirkkonummen suurin seura on FC Kirkkonummi.[53] Yleisurheilun ja yksilölajien parissa Kirkkonummella toimivat KyIF sekä Kirkkonummen Urheilijat. Yleisurheilukentät sijaitsevat Kirkkonummen keskusurheilupuistossa ja Veikkolan urheilupuistossa.[54]

Retkeily

muokkaa
 
Merinäkymä Porkkalanniemen virkistysalueella.

Kirkkonummen alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Porkkalan alueella sijaitsevia kohteita ovat muun muassa Porkkalanniemen virkistysalue, Nurmijärven virkistysalue sekä Lähteelän ulkoilualue ja Porkkalan kaivos. Hirsalassa sijaitsee Väransbyn ulkoilualue sekä Dåvitsin ja Värans Stormossenin luonnonsuojelualueet ja Morsfjärdin lintutorni. Saltfjärdenissä sijaitsee lintutorni ja suojelualueet ja Gunnarsbyssä Högbergetin luola. Myllykylän ja Volsin alueella sijaitseee Meikon luonnosuojelualue[55]

Kirkkonummen alueen luontoreittejä ovat muun muassa Vetokannaksen taival ja Telebergetin lenkki sekä Pampskatanin pisto Porkkalassa, Sundsbergin luontopolku sekä Maatilapuodin satupolku Eestinkylässä. Kantvikin alueella sijaitsee Kantvikin polku ja Kirkkonummen keskustassa Ragvaldsin museon luontopolku, Ipanapolku sekä Munkinpolku. Myllykylän ja Volsin alueella sijaitsevia reittejä ovat Meikonkierros ja Timmermossenin kierros, Kuikankierros ja Kotokierros sekä Wohlsin luontopolku ja Volsin metsäpolku.[55]

Kirkkonummen pohjoisosissa sijaitsevat Lapinkylässä Kauhalan alue, Siikarannassa Soidinkierros sekä Veikkolan alueella Eerikinpolku ja Pähkinäpolku, Kaarniaspolku sekä yhdysreitti Siikajärvelle, Kattilaan ja Salmiin.[55]

Kirkkonummen alueella sijaitsee kahdeksan luonnonmuistomerkkiä: Vitträskin mänty, Masalan kuusi, Gesterbyn tammi, Solbackan tammi, Peuramaan hiidenkirnu, Getbergetin kataja, Eestinkylän puuryhmä sekä Hilan tammi Upinniemessä.[56]

Hallinto ja politiikka

muokkaa

Valtionhallinto

muokkaa

Puolustushallinnon osalta Kirkkonummella toimii merivoimien Rannikkoprikaati ja Upinniemen varuskunta.[57][58] Kirkkonummen asevelvollisten asionnista vastaa Uudenmaan aluetoimisto.[59] Sisäisestä turvallisuudesta Kirkkonummella vastaa Länsi-Uudenmaan poliisilaitos, jolla on kunnassa Kirkkonummen poliisiasema.[60] Länsi-Uudenmaan oikeusaputoimistolla ja Kansaneläkelaitoksella on Kirkkonummella omat palvelupisteet.[61][62] Kirkkonummi kuuluu Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Etelä-Suomen aluehallintoviraston toiminta-alueeseen.[63][64]

Hyvinvointialue

muokkaa

Julkisten terveys-, sosiaali- ja pelastuspalveluiden osalta Kirkkonummi kuuluu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen. Hyvinvointialueella on Kirkkonummen alueella kolme terveyskeskusta: Masalan terveysasema, Veikkolan terveysasema sekä Kirkkonummen hyvinvointikeskus. Kirkkonummen hyvinvointikeskuksen yhteydessä toimii myös perhekeskus sekä neuvola.[65][66][67] Vammaispalveluiden osalta Kirkkonummella toimii kolme yksikköä: Amandantien asumispalvelut, Rågränden asumispalvelut sekä Ravalsin päiväaikainen toiminta.[68] Palveluasumisen osalta Kirkkonummella toimii kaksi hyvinvointialueen ylläpitämää hoivakotia: Hoivakoti Lehmuskartano ja Valkokulta sekä neljä yksityistä hoivakotia.[69] Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on kunnassa Kirkkonummen paloasema.[70]

Kunnallinen päätöksenteko

muokkaa

Kirkkonummen kunnanjohtajana on toiminut vuodesta 2023 lähtien Virpi Sailas.[71] Ylintä päätösvaltaa Kirkkonummen kunnasssa käyttää 51-jäseninen kunnanvaltuusto. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii Tony Björk (rkp.), 1. varapuheenjohtajana Tuovi Ronkainen (sd.) ja 2. varapuheenjohtajana Piia Aallonharja (ps.).[72]

Kunnan hallintoa johtaa 13-jäseninen kunnanhallitus. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii Anna Sahiluoma (kok.), 1. varapuheenjohtajana Sini Felipe (sd.) ja 2. varapuheenjohtajana Josephine Frimodig (rkp.).[73] Kirkkonummen kunnassa toimivia lautakuntia ovat sivistys- ja vapaa-aikalautakunta, suomen- ja ruotsinkieliset kasvatus- ja koulutuslautakunnat, yhdyskuntatekniikan lautakunta, toimitilapalvelujen lautakunta, rakennus- ja ympäristölautakunta sekä työllisyys- ja elinkeinoasioiden lautakunta. Lakisääteisiä lautakuntia ovat keskusvaalilautakunta sekä tarkastuslautakunta.[74]

Vaalit

muokkaa

Kirkkonummi kuuluu kansallisissa vaaleissa Uudenmaan vaalipiiriin. Eduskunnan vaalikaudelle 2023–2027 valitttiin Kirkkonummelta kaksi kansanedustajaa: perussuomalaisten Riikka Purra sekä RKP:n Anders Adlercreutz.[75]

VaalivuosiVas.SDPVihr.Kesk.MuutRKPKDKok.PSGraafinen esitys, paikat ja äänestysprosenttiYht.%Sukupuolijakauma (M/N)
2004 2 12 6 5 11 1 14
12 6 5 11 14
51 61,6
3120
2008 2 8 7 3 10 2 16 3
8 7 3 10 16 3
51 63,0
3021
2012 1 8 7 3 11 1 15 5
8 7 3 11 15 5
51 61,1
2625
2017 2 7 11 2 11 1 13 4
7 11 11 13 4
51 61,7
2526
2021 1 5 8 1 5 12 12 7
5 8 5 12 12 7
51 58,8
2823
2025 2 6 7 2 4 11 1 14 4
6 7 4 11 14 4
51 57,0
2328
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta

Kunnanjohtajat

muokkaa

Tunnettuja asukkaita

muokkaa
Elinkeinoelämä
Kulttuuri ja viihde
Musiikki
Tiede
Urheilu
Yhteiskunta ja politiikka
Kesäasukkaat

Kesäasunnon Kirkkonummella omistavat muun muassa Samu Haber, Alexander Stubb, Kimi Räikkönen ja Teemu Selänne.

Fiktiiviset henkilöt

Ystävyyskunnat

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2024M01*-2025M04* 30.4.2025. Tilastokeskus. Viitattu 3.6.2025.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. ↑ a b Vieraskielisten määrä ylitti 600 000 henkilön rajan vuoden 2024 aikana 31.12.2024. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2025.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2025 20.11.2024. Verohallinto. Viitattu 16.1.2025.
  6. ↑ Kuntavaalit 2025, Kirkkonummi Oikeusministeriö. Viitattu 28.6.2025.
  7. ↑ Mikko Mansikka & Kaija Valkonen: Matkalla Suomessa, s. 110. Valitut Palat, 2004. ISBN 951-584-624-2
  8. ↑ Eurostat
  9. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.1.2020.[vanhentunut linkki]
  10. ↑ Muinaisuutemme jäljet 2015, s. 46, 92, 94
  11. ↑ a b c d Backman, S. & Ihrcke-Åberg, I: Vanha Kirkkonummi. Kyrkslätts hembygdsförening r.f., 2006.
  12. ↑ Muinaisuutemme jäljet 2015, s. 178
  13. ↑ Saulo Kepsu: Uuteen maahan – Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 14. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
  14. ↑ a b Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 39–40. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
  15. ↑ Salo, Jussi: Museo­vi­ras­tolta saatu lausunto puoltaa rakennuksen suojelua: Seura­kun­ta­talon suojelusta päätös vielä tänä vuonna? Kirkkonummen Sanomat. 13.8.2021. Viitattu 26.2.2024.
  16. ↑ Luonnonsuojelualueet Kirkkonummen kunta. Viitattu 26.2.2024.
  17. ↑ Kirkkonummen vesistöjen tila Kirkkonummi.fi (Arkistolinkki, arkistoitu 8.5.2017)
  18. ↑ Kirkkonummi, Finland timeanddate.com.
  19. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 15.8.2022.[vanhentunut linkki]
  20. ↑ a b c Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 15.8.2022.[vanhentunut linkki]
  21. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 4.12.2018.
  22. ↑ Kylät ja asuinalueet Kirkkonummen kunta. Arkistoitu 25.6.2017. Viitattu 27.2.2013.
  23. ↑ Tilastot: Väestö Uudenmaan liitto. Viitattu 20.3.2024.
  24. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 26.1.2018.
  25. ↑ a b c d e Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 8.12.2024.[vanhentunut linkki]
  26. ↑ Kansalaisuus sukupuolen mukaan kunnittain, 1990-2023 Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2024.[vanhentunut linkki]
  27. ↑ Info Kirkkonummen seurakunnat. Viitattu 8.12.2024.
  28. ↑ Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  29. ↑ Herberts, Arne: Ett folk på väg, s. 61. (Den Finlandssvenska pingströrelsen under 75 år) Helsinki: Taborförlaget, 1995. ISBN 951-95278-4-2
  30. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  31. ↑ Kirkkonummen vapaaseurakunta lakkautettiin vuodenvaihteessa Suomen Viikkolehti. 18.5.2023. Viitattu 8.12.2024.
  32. ↑ Kirkot ja pyhäköt Helsingin ortodoksinen seurakunta. Viitattu 8.12.2024.
  33. ↑ Matalalattiabussit tulevat K-nummelle Viisykkönen. 11.2.2014. Viitattu 14.3.2014.
  34. ↑ Bruttokansantuote asukasta kohden alueittain, vuosittain, 2000-2022 Tilastokeskus. Viitattu 10.12.2024.[vanhentunut linkki]
  35. ↑ Kunta: Kirkkonummi Finder. Viitattu 9.12.2024.
  36. ↑ Kuntabarometri Taloustutkimus. Arkistoitu 12.12.2024. Viitattu 9.12.2024.
  37. ↑ Kunnan keskeiset tunnusluvut Tutkihallintoa.fi. Viitattu 9.12.2024.
  38. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2025 Verohallinto. Viitattu 9.12.2024.
  39. ↑ Katso täältä oman kuntasi suurimmat yhteisöveron maksajat Yle. 8.11.2023. Viitattu 9.12.2024.
  40. ↑ Kirkkonummi tilastoina 2013 Kirkkonummi tilastoina 2013. Arkistoitu 8.3.2021. Viitattu 2.9.2018.
  41. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 281. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  42. ↑ Suomenruotsin murteet Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 17.9.2024.
  43. ↑ Sandström, Caroline: Dialekterna i den urbaniserade huvudstadsregionen Språkbruk. 1.1.1996. Viitattu 17.9.2024.
  44. ↑ Kaukonen, Toini-Inkeri: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut, s. 319. WSOY, 1985. ISBN 951-0-12794-9
  45. ↑ a b Kyrkslätt Brage. Viitattu 30.9.2024.
  46. ↑ a b Finlandssvenska dräktboken, s. 87. Brage, 2008. ISBN 978-951-50-1720-8
  47. ↑ Pojanluoma, Riitta: Perinnemakuja maakunnista, s. 77–79. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2003. ISBN 951-31-2764-8
  48. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 56. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  49. ↑ https://finnhandball.net/tiedotteet/kyif-luopuu-naisten-sm-sarjapaikasta/ KyIF luopuu naisten SM-sarjapaikasta. 20.8.2014. Viitattu 10.9.2024.
  50. ↑ KyIF halajaa Suomen mestaruutta käsipallossa juhlavuotena 2024 Kirkkonummen Sanomat. 16.5.2020. Viitattu 10.9.2024.
  51. ↑ Kentät Salibandyn tulospalvelu. Viitattu 10.9.2024.
  52. ↑ Kotipelit HCK Salamat. Viitattu 10.9.2024.
  53. ↑ Joukkueet FC Kirkkonummi. Viitattu 10.9.2024.
  54. ↑ Ulkoliikuntapaikat Kirkkonummen kunta. Viitattu 10.9.2024.
  55. ↑ a b c Hentman, Raija: Etelä-Suomen retkeilyopas 1, s. 26–32, 35–42, 43–57, 120–125. Minerva Kustannus, 2022. ISBN 978-952-375-312-9
  56. ↑ Luonnonmuistomerkit Karpalo-palvelussa Metsähallitus. Viitattu 30.9.2024.
  57. ↑ Rannikkoprikaati Merivoimat. Viitattu 9.12.2024.
  58. ↑ Puolustusvoimat Uudellamaalla Uudenmaan liitto. Viitattu 9.12.2024.
  59. ↑ Uudenmaan aluetoimisto Puolustusvoimat. Viitattu 9.12.2024.
  60. ↑ Länsi-Uudenmaan poliisilaitos, toimipisteet Poliisi. Viitattu 9.12.2024.
  61. ↑ Palvelupisteet ja asiointipisteet Kela. Viitattu 9.12.2024.
  62. ↑ Länsi-Uudenmaan oikeusaputoimisto Oikeus.fi. Viitattu 9.12.2024.
  63. ↑ Ely Uusimaa ELY-keskus. Viitattu 9.12.2024.
  64. ↑ Etelä-Suomen aluehallintovirasto Avi.fi. Viitattu 9.12.2024.
  65. ↑ Lastenneuvola: Kirkkonummi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue. Viitattu 9.12.2024.
  66. ↑ Terveyspalvelut Kirkkonummella Kirkkonummen kunta. Viitattu 9.12.2024.
  67. ↑ Kirkkonummen hyvinvointikeskus, perhekeskus Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue. Viitattu 9.12.2024.
  68. ↑ Vammaispalveluiden toimintayksiköt Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue. Viitattu 9.12.2024.
  69. ↑ Hoivakodit: Kirkkonummi Hoivakodit – Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue. Viitattu 9.12.2024.
  70. ↑ Paloasemat Pelastustoimi. Viitattu 9.12.2024.
  71. ↑ Virpi Sailas on Kirkkonummen uusi kunnanjohtaja Kirkkonummen kunta. 8.5.2023. Viitattu 18.9.2024.
  72. ↑ Kunnanvaltuutetut 2025 – 2029 Kirkkonummen kunta. Viitattu 28.6.2025.
  73. ↑ Kunnanhallitus Kirkkonummen kunta. Viitattu 28.6.2025.
  74. ↑ Toimielimet Kirkkonummen kunta. Viitattu 18.9.2024.
  75. ↑ Kansanedustajat Eduskunta. 18.9.2024. Viitattu 18.9.2024.
  76. ↑ a b c d e f Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.
  77. ↑ a b Ystävyyskunnat Kirkkonummen kunta. Arkistoitu 12.2.2011. Viitattu 23.7.2010.

Aiheesta muualla

muokkaa
Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (30. huhtikuuta 2025)
1. Helsinki 687 441 7. Jyväskylä 149 061 13. Lappeenranta 73 255 19. Mikkeli 51 753 25. Lohja 45 672
2. Espoo 322 745 8. Kuopio 125 581 14. Vaasa 70 291 20. Salo 50 767 26. Nurmijärvi 45 244
3. Tampere 260 468 9. Lahti 121 419 15. Hämeenlinna 68 407 21. Kotka 50 209 27. Tuusula 42 391
4. Vantaa 252 168 10. Pori 83 133 16. Seinäjoki 66 778 22. Kokkola 48 401 28. Kirkkonummi 41 752
5. Oulu 216 313 11. Joensuu 78 686 17. Rovaniemi 65 802 23. Hyvinkää 47 072 29. Rauma 39 015
6. Turku 206 537 12. Kouvola 78 197 18. Porvoo 51 783 24. Järvenpää 46 959 30. Kerava 38 472
Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet
Kokonaan luovutetut kunnat
kaupungitKäkisalmi | Sortavala | Viipuri
kauppalatKoivisto | Lahdenpohja
maalaiskunnatAntrea | Harlu | Heinjoki | Hiitola | Impilahti | Jaakkima | Johannes | Kanneljärvi | Kaukola | Kirvu | Kivennapa | Koiviston maalaiskunta | Kuolemajärvi | Kurkijoki | Käkisalmen maalaiskunta | Lavansaari | Lumivaara | Metsäpirtti | Muolaa | Petsamo | Pyhäjärvi Vpl | Rautu | Ruskeala | Räisälä | Sakkola | Salmi | Seiskari | Soanlahti | Sortavalan maalaiskunta | Suistamo | Suojärvi | Suursaari | Terijoki | Tytärsaari | Uusikirkko | Valkjärvi | Viipurin maalaiskunta | Vuoksela | Vuoksenranta | Äyräpää
Osin luovutetut kunnat
sodan jälkeen muihin kuntiin yhdistetytJääski | Korpiselkä | Pälkjärvi | Säkkijärvi | Vahviala
toimintaansa vuoden 1948 jälkeen jatkaneetIlomantsi | Inari | Kitee | Kuusamo | Lappee | Nuijamaa | Parikkala | Rautjärvi | Ruokolahti | Saari | Salla | Simpele | Tohmajärvi | Vehkalahti | Virolahti | Uukuniemi | Värtsilä | Ylämaa
Vuokra-alueeseen sisältyneet kunnat
kokonaanHanko
osinBromarv | Degerby | Espoo | Inkoo | Kirkkonummi | Siuntio
Yksittäisiä mainittavia paikkoja luovutetuilla alueilla
 Elisenvaara | Enso | Ihantala | Ilmee | Kolosjoki | Konevitsa | Kyyrölä | Liinahamari | Pitkäranta | Pölläkkälä | Uuras | Valamo
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kirkkonummi&oldid=23389550”