Kirkkonummi
Kirkkonummi (ruots. Kyrkslätt) on Suomen kunta, joka sijaitsee Helsingin seudulla, Uudellamaalla Suomenlahden rannikolla. Idässä Kirkkonummea reunustaa Espoo. Muut naapurikunnat ovat Vihti, Siuntio ja Inkoo. Yhteistä maarajaa Inkoon kanssa on jonkin verran saaristossa, muuten yhteinen raja koostuu merestä. Kunnassa asuu 40 540 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 017,01 neliökilometriä, josta 27,31 neliökilometriä on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 110,7 asukasta neliökilometriä kohden. Kunta on kaksikielinen. Enemmistönä 74,7 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 16,0 prosenttia ruotsia.[4]
Kirkkonummi Kyrkslätt |
|
---|---|
![]() |
![]() |
sijainti |
|
![]() Kirkkonummen kirkon tapuli ja kivikirkko, jonka mukaan kunta on nimetty. |
|
Sijainti | |
Maakunta | Uudenmaan maakunta |
Seutukunta | Helsingin seutukunta |
Kuntanumero | 257 |
Hallinnollinen keskus | Kirkkonummen keskusta |
Perustettu | 1330 |
Pinta-ala ilman merialueita |
393,54 km² 213:nneksi suurin 2022 |
Kokonaispinta-ala |
1 017,01 km² 113:nneksi suurin 2022 [1] |
– maa | 366,23 km² |
– sisävesi | 27,31 km² |
– meri | 623,47 km² |
Väkiluku |
40 540 27:nneksi suurin 30.4.2022 [2] |
– väestötiheys | 110,7 as./km² (30.4.2022) |
Ikäjakauma | 2020 [3] |
– 0–14-v. | 19,0 % |
– 15–64-v. | 64,1 % |
– yli 64-v. | 16,9 % |
Äidinkieli | 2020 [4] |
– suomenkielisiä | 74,7 % |
– ruotsinkielisiä | 16,0 % |
– muut | 9,3 % |
Kunnallisvero |
19,75 % 268:nneksi suurin 2022 [5] |
Kunnanjohtaja | Tarmo Aarnio |
Kunnanvaltuusto | 51 paikkaa |
2021–2025[6] • Kok. • RKP • Vihr. • PS • ProK. • SDP • Kesk. • Vas. |
12 12 8 7 5 5 1 1 |
www.kirkkonummi.fi |
Kunnan nimi tulee arvatenkin 700 vuotta vanhasta Kirkkonummen kirkosta, joka sijaitsee mäen päällä kuntakeskuksessa.
Kirkkonummi on osa Helsingin seutua eli Helsingin metropolialuetta.[7] Etäisyys kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on yli 30 kilometriä, kunnan itärajalta vain 20 kilometriä. Ajoaika kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on noin 30 minuuttia. Kantatie 51:n parantaminen moottoritieksi Kivenlahden ja Munkinmäen liittymän välillä on valmistunut. Juna- ja bussiyhteydetkin pääkaupunkiseudulle ovat hyvät. Sekä junalla että bussilla matka Helsingin keskustaan kestää 30–45 minuuttia. Kirkkonummi kuuluu Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymään. Enemmistö asukkaista työskentelee pääkaupunkiseudulla.
Suurimmat asutuskeskukset kunnassa ovat Kirkkonummen kirkonkylä (kuntakeskus), Gesterby, Masala, Veikkola (pohjoisin keskus), Kantvik (meren läheisyydessä) ja meren rannalla oleva Upinniemen varuskunta. Näiden lisäksi Kirkkonummella on kymmeniä pieniä kyliä.
Kirkkonummi on väkiluvultaan Nurmijärven jälkeen Suomen toiseksi suurin kunta, joka ei käytä itsestään nimitystä kaupunki. Tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan Kirkkonummi on kuitenkin kaupunkimainen kunta, sillä sen suurimmassa taajamassa eli Kirkkonummen keskustassa asuu noin 20 000 asukasta (31.12.2018).[8]
HistoriaMuokkaa
Esihistoriallinen aikaMuokkaa
Kirkkonummella on ollut asutusta kivikaudesta lähtien tähän päivään. Seutu oli mesoliittisella kivikaudella erityisen suosittu asuinalue. Jean Sibelius tunnisti vuonna 1911 Suomen ensimmäisen kalliomaalauksen Vitträsk-järven rannalta. Kalliomaalauksia on löytynyt myös Juusjärveltä.[9] Kivikauden välineitä ja asuinpaikkoja on löytynyt mm. Evitskogista, Lapinkylästä, Oitmäestä ja Kauhalasta. Kirkkonummen luutuura on yksi kolmesta vanhimmasta todisteesta inhimillisestä kulttuurista Suomessa. Sen iäksi on arvioitu noin 8 500 vuotta.[10]
Pronssikautiset kiviröykkiöhaudat eli hiidenkiukaat keskittyvät meren läheisyyteen, kuten Pikkalanlahden ympäristöön ja Sundetin lähelle. Hautakumpuja on mm. Sarvvikissä, Sundsbergissä, Tolsassa, Korkkullassa ja Strömsbyssä sekä Räfsössä ja Porkkalan niemellä.[10] Kirkkonummelta on myös löytynyt aikavälille 1300–1100 eaa. ajoitettu pronssikautinen miekka, jonka tyyppi oli yleinen Länsi-Euroopassa.[11]
Rautakautiset löydöt Kirkkonummella ja Keski-Uudellamaalla ovat niin vähäisiä, että on arvioitu seudun menettäneen väestönsä sodan, kadon tai kulkutaudin vuoksi.[10] Alueella on kuitenkin ollut maanviljelyä 700-luvulta alkaen.[12] Historialliselle ajalle säilynyt alueen vanha kanta-asutus on perustettu arviolta 1000-luvun alussa. Näitä vanhoja kyliä ovat mm. Haapajärvi, Jorvas, Kaljärvi, Kauhala ja Veikkola.[13]
Historiallinen aikaMuokkaa
Toisen ristiretken jälkeen 1200-luvun lopulta lähtien Suomen rannikon ruotsalaisten kolonisaatio ulottui myös Länsi-Uudellemaalle ja samalla Kirkkonummelle. Siirtolaiset ottivat ensimmäisessä vaiheessa haltuunsa maankohoamisen seurauksena paljastuneita niittymaita ja hämäläisten kalastusalueet nykyisen Tavastfjärdenin rannoilla.[13]
Eräs valtakunnan tärkeimmistä teistä, Suuri maantie Turun ja Viipurin välillä vedettiin Kirkkonummen läpi 1300-luvulla noudattaen suunnilleen samaa linjausta kuin Kuninkaantiellä on nykyään.[10] Espoo erosi Kirkkonummen seurakunnasta vuonna 1458.
Jatkosodan jälkeen vuonna 1944 Neuvostoliitto pakkovuokrasi Moskovan välirauhansopimuksen mukaisesti osan Kirkkonummea ja lähikuntia käsittäneen Porkkalan vuokra-alueen 50 vuodeksi. Sinne sijoitettiin merivoimien tukikohta. Neuvostoliitto kuitenkin palautti Porkkalan alueen jo vuonna 1956. Puna-armeijan tukikohdan aikaan Porkkalassa on arvioitu olleen noin 20 000–30 000 sotilashenkilöä. Neuvostosotilaiden tähystyspaikka sijaitsi Espoonlahden rannalla Majvikin tornissa, lähellä Espoon rajaa.
Jälkiä näiltä ajoilta on edelleen olemassa, jos tietää mistä ja mitä etsiä. Näitä ovat betonibunkkerit, muut rakennelmat ja jopa lentotukikohdan jäänteet. Muita tutustumisen arvoisia paikkoja Kirkkonummella ovat keskiaikainen kivikirkko kuntakeskuksessa, Haapajärven kylän kaunis puukirkko ja Hvitträskin kansallisromanttinen kartano Luomassa. Kartanon rakensivat asuinpaikakseen kolme kuuluisaa suomalaista arkkitehtia: Eliel Saarinen, Herman Gesellius ja Armas Lindgren.
MaantiedeMuokkaa
Maantieteellisesti Kirkkonummella on kaksi suurta niemeä, Porkkalanniemi ja Upinniemi, joista jälkimmäisessä sijaitsee vuonna 1959 perustettu merivoimien tukikohta ja varuskunta. Porkkalaan osuu Itämeren mittakaavassa tärkeä muuttolintujen pysähdyspaikka. Porkkalanniemellä on myös Uudenmaan hiljaisimmaksi mitattu paikka. Nuuksion kansallispuistosta osa on Kirkkonummen puolella. Kasvimaantieteellisesti Kirkkonummi kuuluu hemiboreaaliseen vyöhykkeeseen.
Kirkkonummella on 67 luonnonsuojelualuetta (2009).[14]
Kirkkonummella sijaitsevat myös Metsähovin tutkimuslaitokset. Masalassa on Geodeettinen laitos. Kunnan alueella on 86 järveä, joista suurimmat ovat Vitträsk, Humaljärvi ja Storträsk – Bakträsk. Suurin osa järvistä sijaitsee Kirkkonummea halkovan rautatien pohjoispuolella.[15]
IlmastoMuokkaa
Kirkkonummella on kostea mannerilmasto (Köppen: Dfb). Siellä on pitkät ja kylmät talvet ja lämpimät kesät, keväisin ja syksyisin on sateista ja viileää. Kirkkonummella on samanlainen ilmasto kuin Hokkaidōlla ja Nova Scotialla. Sadetta on ympäri vuoden, mutta eniten alku- ja loppusyksystä. Lämpimin Kirkkonummella mitattu lämpötila on 34,8 °C ja kylmin -31,4 °C.
Kirkkonummen ilmastotilasto 2010-nykyaika
Lähde: [16]
|
Vapaa-aikaMuokkaa
Kirkkonummella on useita uimarantoja meren ja järvien rannoilla, pitkä rantaviiva laajalla saaristolla veneilyyn, melontaan, kalastukseen ja sukellukseen, laajat luonnontilaiset alueet kuntoiluun ja suunnistukseen, kunnan ylläpitämät juoksu- ja murtomaahiihtoreitit, kevyen liikenteen reitit juoksemiseen, pyöräilyyn ja rullaluisteluun, uimahalli, jäähalli, kunnallinen sisäuimakeskus, viisi golfkenttää, joilla yhteensä kahdeksan täysipituista väylää ja laskettelukeskus (Peuramaa). Kirkkonummella on myös useita ratsastustalleja.
Kirkkonummella on kuvattu useita tv-sarjoja, elokuvia ja dokumentteja. Niistä Kirkkonummella on kuvattu joko useita jaksoja tai muutamia kohtauksia. Televisiosarjoista mainittakoon Team Ahma, Susikoira Roi – seikkailu saaristossa, Salatut elämät, Tallitähdet, Kansan mies, Tappajan näköinen mies ja elokuvista muun muassa Cyclomania.
Kylät ja taajamatMuokkaa
VäestöMuokkaa
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
TaajamatMuokkaa
Vuoden 2018 lopussa Kirkkonummella oli 39 262 asukasta, joista 34 641 asui taajamissa, 4 046 haja-asutusalueilla ja 575:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kirkkonummen taajama-aste on 89,5 %.[18] Kirkkonummen taajamaväestö jakautuu seitsemän eri taajaman kesken:[19]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2018) |
---|---|---|
1 | Kirkkonummen kirkonkylä (Kirkkonummen keskusta) | 20 034 |
2 | Helsingin keskustaajama* | 7 503 |
3 | Veikkola* | 5 731 |
4 | Lapinkylä | 682 |
5 | Långvik | 453 |
6 | Saarlammi* | 225 |
7 | Kolmiranta* | 13 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Masala ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu Helsingin usean lähikunnan alueelle.[19] Yhteensä Helsingin keskustaajamassa on 1 268 296 asukasta ja sen pinta-ala on 680,12 neliökilometriä.[20] Saarlammin taajama sijaitsee pieniltä osin myös Siuntiossa. Veikkolan taajama sijaitsee Saarlammin tavoin pääosin Kirkkonummella, mutta pieneltä osin myös Vihdissä.[19] Kolmirannan taajama ulottuu pääosin Espoon kaupungin alueelle.
Väkiluku suur- ja tilastoalueittainMuokkaa
Kirkkonummen suuralueet ja tilastoalueet sekä niiden väkiluvut (2011):[21]
Alue | Väkiluku |
---|---|
Etelä-Kirkkonummi | 2 539 |
– Eestinkylä | 718 |
– Långvik | 954 |
– Porkkala | 517 |
– Upinniemi | 350 |
Keski-Kirkkonummi | 25 543 |
– Jorvas | 1 003 |
– Keskusta | 14 082 |
– Korkkulla | 502 |
– Masala-Luoma | 6 284 |
– Pikkalanlahti | 2 378 |
– Sepänkylä | 596 |
– Överby | 698 |
Pohjois-Kirkkonummi | 8 708 |
– Evitskog | 705 |
– Haapajärvi | 484 |
– Kylmälä | 855 |
– Lapinkylä | 1 109 |
– Veikkola | 5 181 |
– Vols | 374 |
Muut | 402 |
Yhteensä | 37 192 |
SeurakunnatMuokkaa
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kirkkonummella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[22]
Nämä seurakunnat muodostavat Kirkkonummen seurakuntayhtymän (ruots. Kyrkslätts kyrkliga samfällighet).
Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Kirkkonummella toimii Kyrkslätt Elimförsamling. Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Kirkkonummella toimii Kirkkonummen helluntaiseurakunta.[23]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kirkkonummen alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[24]
Entiset seurakunnatMuokkaa
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kirkkonummen kunnan nykyisellä alueella.[22]
- Kirkkonummen seurakunta (ruots. Kyrkslätts församling, jaettu Kirkkonummen suomalaiseksi ja ruotsalaiseksi seurakunnaksi 1963)
LiikenneMuokkaa
Kirkkonummen pohjoisosaa halkoo valtatie 1, jonka varrella sijaitsee Veikkola. Kirkkonummen keskusta taas on kantatien 51 varrella. Myös kantatien 50 eli Kehä III:n läntisin osuus sijaitsee Kirkkonummen alueella. Keskustan pääkatuja ovat Kirkkonummentie ja Ervastintie.
Kirkkonummen linja-autoyhteydet palvelevat pääasiassa koulu- ja työmatkaliikennettä, mutta esim. keskustasta niillä pääsee puolessa tunnissa Helsingin keskustaan. Hajanainen yhdyskuntarakenne ei mahdollista joukkoliikenteen taloudellisesti kannattavaa järjestämistä tiiviimpiä taajama-alueita lukuun ottamatta. Pohjolan Liikenteen ja elokuusta 2014 alkaen myös Nurmijärven Linja Oy:n[25] bussit palvelevat Etelä- ja Keski-Kirkkonummea sekä Veikkolaa.
Helsingin ja Turun välinen rantarata kulkee Kirkkonummen kautta, ja kunnan alueella sijaitsevat seuraavat rautatieasemat:
- Luoma (lakkautettu 27.3.2016)
- Masala
- Jorvas
- Tolsa
- Kirkkonummi.
Kirkkonummi kuuluu Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymään. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen U-junat kulkevat Helsingin ja Kirkkonummen välillä kaksi kertaa tunnissa pysähtyen Masalan, Jorvaksen, Tolsan ja Kirkkonummen asemilla. Masalan ja Kirkkonummen keskustan asemalla pysähtyvät myös ruuhka-aikaan liikennöitävät X-junat sekä Siuntioon menevät Y-junat. Kirkkonummen keskustan asemalla pysähtyivät 26.3.2016 asti kaikki Helsingin ja Turun välillä liikennöivät kaukojunat, nykyisin vain junat 5.48 ja 6.58 Turkuun ja 18.55 ja 21.55 Helsinkiin. Kirkkonummen rautatieasemalta lähtee joka arkipäivä kolme linja-autovuoroa Karjaalle, josta on junayhteys Turkuun.
Suurimmat työnantajatMuokkaa
Kirkkonummen kunnan suurimmat työnantajat vuonna 2013 ovat:[26]
Työnantaja | Työntekijöitä |
---|---|
Kirkkonummen kunta | 2 431 |
Oy LM Ericsson Ab | 888 |
Rannikkoprikaati (entinen Suomenlahden Meripuolustusalue) | 578 |
Prysmian Finland | 255 |
Osuuskauppa Varuboden-Osla Handelslag | 246 |
Suomen Sokeri | 176 |
Saint-Gobain Rakennustuotteet | 102 |
Danisco | 90 |
RuokakulttuuriMuokkaa
Kirkkonummen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla suolasilakkakeitto ja ruisleipä sekä mannaryynistä tehty pannukakku.[27]
TunnustuksiaMuokkaa
Kaksi Kirkkonummen kylää on saanut vuoden uusmaalaisen kylän kunniamaininnan: Luoma 2004 ja Evitskog 1989.
Tunnettuja kirkkonummelaisia ja Kirkkonummella asuviaMuokkaa
TalouselämäMuokkaa
- Antti Herlin, Koneen hallituksen puheenjohtaja, syntynyt ja asuu Kirkkonummella
- Niklas Herlin, kirjakustantaja, toimittaja, tietokirjailija ja Uusi Suomi -verkkojulkaisun omistaja
- Samuli Seppälä, Verkkokauppa.comin perustaja, omistaja ja toimitusjohtaja, asuu Kirkkonummella
KansanedustajatMuokkaa
- Anders Adlercreutz, kansanedustaja, asuu Kirkkonummella
- Riikka Purra, kansanedustaja, asuu Kirkkonummella
- Elisabeth Rehn, entinen ministeri, asuu Kirkkonummella
- Raija Vahasalo, entinen kansanedustaja, asuu Kirkkonummella
Tieteen ja kulttuurin edustajatMuokkaa
- Eero Aarnio, sisustusarkkitehti ja muotoilija, asuu ja työskentelee Kirkkonummella
- Annukka Ahola, säveltäjä ja oopperalaulaja, asunut ja työskennellyt Kirkkonummella
- Herman Gesellius, arkkitehti, asui ja työskenteli Hvitträskissä
- Joel Haahtela, kirjailija, asuu Kirkkonummella
- Jan Kaila, valokuvaaja, installaatiotaiteilija ja professori, asuu Kirkkonummella
- Jukka Kemppinen, professori, asuu Kirkkonummella
- Pertti Koskimies, biologi ja tietokirjailija, asuu Kirkkonummella
- Armas Lindgren, arkkitehti, asui ja työskenteli Hvitträskissä
- Seppo Linnaluoto, tähtitieteilijä, asuu Kirkkonummella
- Ari Mennander, kirjailija ja urheilutoimittaja, syntynyt Kirkkonummella
- Kimmo Nuotio, professori, asuu Kirkkonummella
- Timo Parvela, kirjailija, asuu Kirkkonummella
- Paavo Rintala, kirjailija, asunut Kirkkonummella
- Eero Saarinen, arkkitehti, Eliel Saarisen poika, syntynyt Kirkkonummella
- Eliel Saarinen, arkkitehti, asui ja työskenteli Hvitträskissä
- Bengt Schalin, puutarha-arkkitehti, asunut Kirkkonummella
Esittävät taiteilijat ja populaarikulttuurin edustajatMuokkaa
- Eija Ahvo, näyttelijä-laulaja, asuu Kirkkonummella
- Danny, iskelmälaulaja, asuu Kirkkonummella
- Axel Ehnström, laulaja-lauluntekijä, syntynyt Kirkkonummella
- Timo Haapaniemi, urheiluankkuri ja -toimittaja, kunnanvaltuutettu, asuu Kirkkonummella
- Pentti Hauhiala, Disney-keräilijä, asuu Kirkkonummella
- Likanen Etelä, rap-kollektiivi, artistit asuvat Kirkkonummella
- Svante Martin, näyttelijä, asuu Kirkkonummella
- Jarmo Mäkinen, näyttelijä, asuu Kirkkonummella
- Laura Närhi, poplaulaja, syntynyt Kirkkonummella
- Taisto Oksanen, näyttelijä, asunut Kirkkonummella
- Mika Parikka, radiotoimittaja, syntynyt Kirkkonummella
- Jukka Poika, laulaja, asunut Kirkkonummella
- Keke Pulliainen, taikuri ja viihde-esiintyjä, asuu Kirkkonummella
- Sara Säkkinen, näyttelijä, asunut Kirkkonummella
- Kari Tapio, iskelmälaulaja, asui Kirkkonummella
- Johanna Tuomi, oopperalaulaja ja entinen kunnanvaltuutettu, asuu Kirkkonummella
- Tuuttimörkö, rap-artisti
- Ville Eerikkilä, radiotoimittaja, syntynyt Kirkkonummella
UrheilijatMuokkaa
- Amin Asikainen, nyrkkeilijä ja kunnanvaltuutettu, syntynyt ja asuu Kirkkonummella
- Veikka Gustafsson, vuorikiipeilijä, asuu Kirkkonummella
- Jani Hakanpää, jääkiekkoilija, syntynyt Kirkkonummella
- Annimari Korte, pika-aitajuoksija, syntynyt Kirkkonummella
- Olli Mäki, nyrkkeilijä, asui Kirkkonummella
- Pekka Mäki, nyrkkeilyvalmentaja, syntynyt Kirkkonummella
- Jussi Oksanen, lumilautailija, syntynyt Kirkkonummella
- Thorvald Strömberg, kajakkimelonnan olympiavoittaja, syntynyt Kirkkonummella
- Laura Österberg Kalmari, jalkapalloilija, syntynyt Kirkkonummella
KesäasukkaatMuokkaa
Kesäasunnon Kirkkonummella omistavat muun muassa Alexander Stubb, Kimi Räikkönen ja Teemu Selänne.
Fiktiiviset henkilötMuokkaa
- Timo Harjunpää, Harjunpää-kirjasarjan päähenkilö, asui Kirkkonummella
YstävyyskunnatMuokkaa
Katso myösMuokkaa
- Luettelo Kirkkonummen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
- Kirkkonummen nuorisovaltuusto
- Kersleti, virolainen kylä jonka perustaneet entiset ruotsinkieliset kirkkonummelaiset
LähteetMuokkaa
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2022M04* 30.4.2022. Tilastokeskus. Viitattu 19.6.2022.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ a b Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
- ↑ Kunnanvaltuusto, Kirkkonummi Kirkkonummen kunta. Viitattu 16.4.2021.
- ↑ http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/region_cities/city_urban/city_maps/FI
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.1.2020.
- ↑ Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet, s. 46, 92, 94. Gaudeamus, 2015.
- ↑ a b c d Backman, S. & Ihrcke-Åberg, I: Vanha Kirkkonummi. Kyrkslätts hembygdsförening r.f., 2006.
- ↑ Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet, s. 178. Gaudeamus, 2015.
- ↑ Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 14. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
- ↑ a b Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 39–40. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
- ↑ http://www.kirkkonummi.fi/prime_1000.aspx Kirkkonummen luonnonsuojelualueet. Viitattu 12.8.2009.
- ↑ http://www.kirkkonummi.fi/prime_574.aspx
- ↑ Kirkkonummi, Finland timeanddate.com.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2018 7.12.2019. Tilastokeskus. Viitattu 7.12.2019.
- ↑ a b c Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2018 7.12.2019. Tilastokeskus. Viitattu 7.12.2019.
- ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Kylät ja asuinalueet Kirkkonummen kunta. Viitattu 27.2.2013.
- ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/helsingin-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Matalalattiabussit tulevat K-nummelle Viisykkönen. 11.2.2014. Viitattu 14.3.2014.
- ↑ Kirkkonummi tilastoina 2013 Kirkkonummi tilastoina 2013. Viitattu 2.9.2018.
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 56. Helsinki: Patakolmonen Ky.
- ↑ a b Ystävyyskunnat Kirkkonummen kunta.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kirkkonummi Wikimedia Commonsissa
- Kirkkonummen kunnan kotisivut
- Tilastokeskus - Kirkkonummen avainluvut
- Vitträskin kalliomaalaukset
- Juusjärven kalliomaalaukset
- YLEn Elävä arkisto - Puna-armeija Porkkalassa
- Kirkkonummen kunnan kartta
- Verkkonummi.fi Kirkkonummella ilmestyvä paikallinen verkkolehti
1. Helsinki | 659 199 | 7. Jyväskylä | 144 514 | 13. Lappeenranta | 72 432 | 19. Salo | 51 369 | 25. Järvenpää | 45 498 |
2. Espoo | 298 998 | 8. Kuopio | 121 479 | 14. Hämeenlinna | 67 898 | 20. Porvoo | 51 274 | 26. Nurmijärvi | 44 287 |
3. Tampere | 244 706 | 9. Lahti | 120 018 | 15. Vaasa | 67 376 | 21. Kotka | 51 011 | 27. Kirkkonummi | 40 540 |
4. Vantaa | 240 241 | 10. Pori | 83 312 | 16. Seinäjoki | 64 795 | 22. Kokkola | 47 978 | 28. Tuusula | 39 933 |
5. Oulu | 209 842 | 11. Kouvola | 80 167 | 17. Rovaniemi | 64 141 | 23. Hyvinkää | 46 872 | 29. Rauma | 38 867 |
6. Turku | 195 191 | 12. Joensuu | 77 085 | 18. Mikkeli | 52 030 | 24. Lohja | 45 998 | 30. Kerava | 37 327 |
- ↑ Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin 1947
- ↑ a b Hangon vuokra-aluetta 1940–1941
- ↑ a b c d e Porkkalan vuokra-aluetta 1944–1956
- ↑ Liitettiin naapurikuntaan 1946