Wikipedia

Kirkkonummi

kunta Uudenmaan maakunnassa

Kirkkonummi (ruots. Kyrkslätt) on Suomen kunta, joka sijaitsee Helsingin seudulla, Uudellamaalla Suomenlahden rannikolla. Idässä Kirkkonummea reunustaa Espoo. Muut naapurikunnat ovat Vihti, Siuntio ja Inkoo. Yhteistä maarajaa Inkoon kanssa on jonkin verran saaristossa, muuten yhteinen raja koostuu merestä. Kunnassa asuu 39 983 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 017,01 neliökilometriä, josta 27,35 neliökilometriä on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 109,2 asukasta neliökilometriä kohden. Kunta on kaksikielinen. Enemmistönä 76,0 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 16,9 prosenttia ruotsia.[4]

Kirkkonummi
Kyrkslätt
Kirkkonummi.vaakuna.svg Kirkkonummi.sijainti.Suomi.2020.svg

vaakuna

sijainti

Uutta ja vanhaa rakennuskantaa Kirkkonummen keskustassa Asemankaari-kadulla. Vasemmalla rakenteilla oleva kunnantalo, McDonaldsin takana Kirkkonummen kirkon kellotapuli.
Uutta ja vanhaa rakennuskantaa Kirkkonummen keskustassa Asemankaari-kadulla. Vasemmalla rakenteilla oleva kunnantalo, McDonaldsin takana Kirkkonummen kirkon kellotapuli.
Sijainti 60°07′25″N, 24°26′20″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Kuntanumero 257
Hallinnollinen keskus Kirkkonummen keskusta
Perustettu 1330
Pinta-ala ilman merialueita 393,58 km²
213:nneksi suurin 2020 
Kokonaispinta-ala 1 017,01 km²
112:nneksi suurin 2020 [1]
– maa 366,23 km²
– sisävesi 27,35 km²
– meri 623,43 km²
Väkiluku 39 983
27:nneksi suurin 30.6.2020 [2]
– väestötiheys 109,2 as./km² (30.6.2020)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 21,1 %
– 15–64-v. 64,1 %
– yli 64-v. 14,9 %
Äidinkieli 2016 [4]
– suomenkielisiä 76,0 %
– ruotsinkielisiä 16,9 %
– muut 7,1 %
Kunnallisvero 19,75 %
265:nneksi suurin 2020 [5]
Kunnanjohtaja Tarmo Aarnio
Kunnanvaltuusto 51 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kok.
 • RKP
 • Vihr.
 • SDP
 • Ps.
 • Kesk.
 • KD
 • Vas.
13
11
11
7
4
2
2
1
www.kirkkonummi.fi
Kirkkonummen Juusjärven punamullalla maalattu kalliomaalaus.

Kunnan nimi tulee arvatenkin 700 vuotta vanhasta Kirkkonummen kirkosta, joka sijaitsee mäen päällä kuntakeskuksessa.

Kirkkonummi on osa Helsingin seutua eli Helsingin metropolialuetta.[7] Etäisyys kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on yli 30 kilometriä, kunnan itärajalta vain 20 kilometriä. Ajoaika kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on noin 30 minuuttia. Kantatie 51:n parantaminen moottoritieksi Kivenlahden ja Munkinmäen liittymän välillä on valmistunut. Juna- ja bussiyhteydetkin pääkaupunkiseudulle ovat hyvät. Sekä junalla että bussilla matka Helsingin keskustaan kestää 30–45 minuuttia. Kirkkonummi kuuluu Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymään. Enemmistö asukkaista työskentelee pääkaupunkiseudulla.

Suurimmat asutuskeskukset kunnassa ovat Kirkkonummen kirkonkylä (kuntakeskus), Gesterby, Masala, Veikkola (pohjoisin keskus), Kantvik (meren läheisyydessä) ja meren rannalla oleva Upinniemen varuskunta. Näiden lisäksi Kirkkonummella on kymmeniä pieniä kyliä.

Kirkkonummi on väkiluvultaan Nurmijärven jälkeen Suomen toiseksi suurin kunta, joka ei käytä itsestään nimitystä kaupunki. Tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan Kirkkonummi on kuitenkin kaupunkimainen kunta, sillä sen suurimmassa taajamassa eli Kirkkonummen keskustassa asuu noin 20 000 asukasta (31.12.2018).[8]

HistoriaMuokkaa

 
Porkkalan rajapuomi 1950-luvulla.
 
Kirkkonummen kirkon kellotorni.
 
Hvitträskin kartano.

Esihistoriallinen aikaMuokkaa

Kirkkonummella on ollut asutusta kivikaudesta lähtien tähän päivään. Seutu oli mesoliittisella kivikaudella erityisen suosittu asuinalue. Jean Sibelius tunnisti vuonna 1911 Suomen ensimmäisen kalliomaalauksen Vitträsk-järven rannalta. Kalliomaalauksia on löytynyt myös Juusjärveltä.[9] Kivikauden välineitä ja asuinpaikkoja on löytynyt mm. Evitskogista, Lapinkylästä, Oitmäestä ja Kauhalasta. Kirkkonummen luutuura on yksi kolmesta vanhimmasta todisteesta inhimillisestä kulttuurista Suomessa. Sen iäksi on arvioitu noin 8500 vuotta.[10]

Pronssikautiset kiviröykkiöhaudat eli hiidenkiukaat keskittyvät meren läheisyyteen, kuten Pikkalanlahden ympäristöön ja Sundetin lähelle. Hautakumpuja on mm. Sarvvikissä, Sundsbergissä, Tolsassa, Korkkullassa ja Strömsbyssä sekä Räfsössä ja Porkkalan niemellä.[10] Kirkkonummelta on myös löytynyt aikavälille 1300-1100 eaa. ajoitettu pronssikautinen miekka, jonka tyyppi oli yleinen Länsi-Euroopassa.[11]

Rautakautiset löydöt Kirkkonummella ja Keski-Uudellamaalla ovat niin vähäisiä, että on arvioitu seudun menettäneen väestönsä sodan, kadon tai kulkutaudin vuoksi.[10] Alueella on kuitenkin ollut maanviljelyä 700-luvulta alkaen.[12] Historialliselle ajalle säilynyt alueen vanha kanta-asutus on perustettu arviolta 1000-luvun alussa.Näitä vanhoja kyliä ovat mm. Haapajärvi, Jorvas, Kaljärvi, Kauhala ja Veikkola.[13]

Historiallinen aikaMuokkaa

Toisen ristiretken jälkeen 1200-luvun lopulta lähtien Suomen rannikon ruotsalaisten kolonisaatio ulottui myös Länsi-Uudellemaalle ja samalla Kirkkonummelle. Siirtolaiset ottivat ensimmäisessä vaiheessa haltuunsa maankohoamisen seurauksena paljastuneita niittymaita ja hämäläisten kalastusalueet nykyisen Tavastfjärdenin rannoilla.[13]

Eräs valtakunnan tärkeimmistä teistä, Suuri maantie Turun ja Viipurin välillä vedettiin Kirkkonummen läpi 1300-luvulla noudattaen suunnilleen samaa linjausta kuin Kuninkaantiellä on nykyään.[10] Espoo erosi Kirkkonummen seurakunnasta vuonna 1458.

Jatkosodan jälkeen Neuvostoliitto pakkovuokrasi Moskovan välirauhansopimuksen mukaisesti osan Kirkkonummea ja lähikuntia käsittäneen Porkkalan vuokra-alueen vuonna 1944 50 vuodeksi. Sinne sijoitettiin merivoimien tukikohta. Neuvostoliitto kuitenkin palautti Porkkalan alueen jo vuonna 1956. Puna-armeijan tukikohdan aikaan Porkkalassa on arvioitu olleen noin 20 000–30 000 sotilashenkilöä. Neuvostosotilaiden tähystyspaikka sijaitsi Espoonlahden rannalla Majvikin tornissa, lähellä Espoon rajaa.

Jälkiä näiltä ajoilta on edelleen olemassa, jos tietää mistä ja mitä etsiä. Näitä ovat betonibunkkerit, muut rakennelmat ja jopa lentotukikohdan jäänteet. Muita tutustumisen arvoisia paikkoja Kirkkonummella ovat keskiaikainen kivikirkko kuntakeskuksessa, Haapajärven kylän kaunis puukirkko ja Hvitträskin kansallisromanttinen kartano Luomassa. Kartanon rakensivat asuinpaikakseen kolme kuuluisaa suomalaista arkkitehtia: Eliel Saarinen, Herman Gesellius ja Armas Lindgren.

MaantiedeMuokkaa

 
Upinniemen rannikkoa.

Maantieteellisesti Kirkkonummella on kaksi suurta niemeä, Porkkalanniemi ja Upinniemi, joista jälkimmäisessä sijaitsee vuonna 1959 perustettu merivoimien tukikohta ja varuskunta. Porkkalaan osuu Itämeren mittakaavassa tärkeä muuttolintujen pysähdyspaikka. Porkkalanniemellä on myös Uudenmaan hiljaisimmaksi mitattu paikka. Nuuksion kansallispuistosta osa on Kirkkonummen puolella. Kasvimaantieteellisesti Kirkkonummi kuuluu hemiboreaaliseen vyöhykkeeseen.

Kirkkonummella on 67 luonnonsuojelualuetta. (2009)[14]

Kirkkonummella sijaitsevat myös Metsähovin tutkimuslaitokset. Masalassa on Geodeettinen laitos. Kunnan alueella on 86 järveä, joista suurimmat ovat Vitträsk, Humaljärvi ja Storträsk – Bakträsk. Suurin osa järvistä sijaitsee Kirkkonummea halkovan rautatien pohjoispuolella. [15]

Vapaa-aikaMuokkaa

Kirkkonummella on useita uimarantoja meren ja järvien rannoilla, pitkä rantaviiva laajalla saaristolla veneilyyn, melontaan, kalastukseen ja sukellukseen, laajat luonnontilaiset alueet kuntoiluun ja suunnistukseen, kunnan ylläpitämät juoksu- ja murtomaahiihtoreitit, kevyen liikenteen reitit juoksemiseen, pyöräilyyn ja rullaluisteluun, uimahalli, jäähalli, kunnallinen sisäuimakeskus, viisi golfkenttää, joilla yhteensä kahdeksan täysipituista väylää ja laskettelukeskus (Peuramaa). Kirkkonummella on myös useita ratsastustalleja.

Kirkkonummella on kuvattu useita tv-sarjoja, elokuvia ja dokumentteja. Niistä Kirkkonummella on kuvattu joko useita jaksoja tai muutamia kohtauksia. Televisiosarjoista mainittakoon Team Ahma, Susikoira Roi – seikkailu saaristossa, Salatut elämät, Tallitähdet, Kansan mies, Tappajan näköinen mies ja elokuvista muun muassa Cyclomania.

Kylät ja taajamatMuokkaa

 
Kirkkolaakson aluetta Kirkkonummen keskustassa keväällä 2014. Taustalla näkyy kauppakeskus Kirsikka.
 
Porkkalan venesatamaa syksyllä 2015.

VäestöMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kirkkonummen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 19 919
1985
  
 23 255
1990
  
 25 366
1995
  
 27 316
2000
  
 29 694
2005
  
 33 581
2010
  
 36 942
2015
  
 38 649
2020
  
 39 613
Lähde: Tilastokeskus.[16]

TaajamatMuokkaa

 
Veikkolan taajamaa.

Vuoden 2018 lopussa Kirkkonummella oli 39 262 asukasta, joista 34 641 asui taajamissa, 4 046 haja-asutusalueilla ja 575 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kirkkonummen taajama-aste on 89,5 %.[17] Kirkkonummen taajamaväestö jakautuu seitsemän eri taajaman kesken:[18]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2018)
1 Kirkkonummen kirkonkylä (Kirkkonummen keskusta) 20 034
2 Helsingin keskustaajama* 7 503
3 Veikkola* 5 731
4 Lapinkylä 682
5 Långvik 453
6 Saarlammi* 225
7 Kolmiranta* 13

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Masala ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu Helsingin usean lähikunnan alueelle.[18] Yhteensä Helsingin keskustaajamassa on 1 268 296 asukasta ja sen pinta-ala on 680,12 neliökilometriä.[19] Saarlammin taajama sijaitsee pieniltä osin myös Siuntiossa. Veikkolan taajama sijaitsee Saarlammin tavoin pääosin Kirkkonummella, mutta pieneltä osin myös Vihdissä.[18] Kolmirannan taajama ulottuu pääosin Espoon kaupungin alueelle.

Väkiluku suur- ja tilastoalueittainMuokkaa

 
Haapajärven kylä Pohjois-Kirkkonummella.

Kirkkonummen suuralueet ja tilastoalueet sekä niiden väkiluvut (2011):[20]

Alue Väkiluku
Etelä-Kirkkonummi 2 539
– Eestinkylä 718
– Långvik 954
– Porkkala 517
– Upinniemi 350
Keski-Kirkkonummi 25 543
– Jorvas 1 003
– Keskusta 14 082
– Korkkulla 502
– Masala-Luoma 6 284
– Pikkalanlahti 2 378
– Sepänkylä 596
– Överby 698
Pohjois-Kirkkonummi 8 708
– Evitskog 705
– Haapajärvi 484
– Kylmälä 855
– Lapinkylä 1 109
– Veikkola 5 181
– Vols 374
Muut 402
Yhteensä 37 192

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kirkkonummella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[21]

Nämä seurakunnat muodostavat Kirkkonummen seurakuntayhtymän (ruots. Kyrkslätts kyrkliga samfällighet).

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kirkkonummen alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[22]

Entiset seurakunnatMuokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kirkkonummen kunnan nykyisellä alueella.[21]

LiikenneMuokkaa

 
Kirkkonummen rautatieasema Kirkkonummen keskustassa uudenvuodenaattona 2006.
 
Yhdystietä 1130 Kirkkonummella.

Kirkkonummen pohjoisosaa halkoo valtatie 1, jonka varrella sijaitsee Veikkola. Kirkkonummen keskusta taas on kantatien 51 varrella. Myös kantatien 50 eli Kehä III:n läntisin osuus sijaitsee Kirkkonummen alueella. Keskustan pääkatuja ovat Kirkkonummentie ja Ervastintie.

Kirkkonummen linja-autoyhteydet palvelevat pääasiassa koulu- ja työmatkaliikennettä, mutta esim. keskustasta niillä pääsee puolessa tunnissa Helsingin keskustaan. Hajanainen yhdyskuntarakenne ei mahdollista joukkoliikenteen taloudellisesti kannattavaa järjestämistä tiiviimpiä taajama-alueita lukuun ottamatta. Pohjolan Liikenteen ja elokuusta 2014 alkaen myös Nurmijärven Linja Oy:n[23] bussit palvelevat Etelä- ja Keski-Kirkkonummea sekä Veikkolaa.

Helsingin ja Turun välinen rantarata kulkee Kirkkonummen kautta, ja kunnan alueella sijaitsevat seuraavat rautatieasemat:

Kirkkonummi kuuluu Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymään. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen U-junat kulkevat Helsingin ja Kirkkonummen välillä kaksi kertaa tunnissa pysähtyen Masalan, Jorvaksen, Tolsan ja Kirkkonummen asemilla. Masalan ja Kirkkonummen keskustan asemalla pysähtyvät myös ruuhka-aikaan liikennöitävät X-junat sekä Siuntioon menevät Y-junat. Kirkkonummen keskustan asemalla pysähtyivät 26.3.2016 asti kaikki Helsingin ja Turun välillä liikennöivät kaukojunat, nykyisin vain junat 5.48 ja 6.58 Turkuun ja 18.55 ja 21.55 Helsinkiin. Kirkkonummen rautatieasemalta lähtee joka arkipäivä kolme linja-autovuoroa Karjaalle, josta on junayhteys Turkuun.

Suurimmat työnantajatMuokkaa

Kirkkonummen kunnan suurimmat työnantajat vuonna 2013 ovat:[24]

Työnantaja Työntekijöitä
Kirkkonummen kunta 2 431
Oy LM Ericsson Ab 888
Rannikkoprikaati (entinen Suomenlahden Meripuolustusalue) 578
Prysmian Finland 255
Osuuskauppa Varuboden-Osla Handelslag 246
Suomen Sokeri 176
Saint-Gobain Rakennustuotteet 102
Danisco 90

RuokakulttuuriMuokkaa

Kirkkonummen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla suolasilakkakeitto ja ruisleipä sekä mannaryynistä tehty pannukakku.[25]

TunnustuksiaMuokkaa

Kaksi Kirkkonummen kylää on saanut vuoden uusmaalaisen kylän kunniamaininnan: Luoma 2004 ja Evitskog 1989.

Tunnettuja kirkkonummelaisia ja Kirkkonummella asuviaMuokkaa

TalouselämäMuokkaa

KansanedustajatMuokkaa

Tieteen ja kulttuurin edustajatMuokkaa

Esittävät taiteilijat ja populaarikulttuurin edustajatMuokkaa

UrheilijatMuokkaa

KesäasukkaatMuokkaa

Kesäasunnon Kirkkonummella omistavat muun muassa Alexander Stubb, Kimi Räikkönen ja Teemu Selänne.

Fiktiiviset henkilötMuokkaa

YstävyyskunnatMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2020 1.1.2020. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.4.2020.
  2. ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2020M01*-2020M06* 30.6.2020. Tilastokeskus. Viitattu 20.8.2020.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2020 27.11.2019. Verohallinto. Viitattu 26.1.2020.
  6. ↑ Kuntavaalit 2017, Kirkkonummi Oikeusministeriö. Viitattu 7.6.2017.
  7. ↑ http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/region_cities/city_urban/city_maps/FI
  8. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.1.2020.
  9. ↑ Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet, s. 46, 92, 94. Gaudeamus, 2015.
  10. ↑ a b c d Backman, S. & Ihrcke-Åberg, I: Vanha Kirkkonummi. Kyrkslätts hembygdsförening r.f., 2006.
  11. ↑ Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet, s. 178. Gaudeamus, 2015.
  12. ↑ Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 14. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
  13. ↑ a b Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 39-40. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
  14. ↑ http://www.kirkkonummi.fi/prime_1000.aspx Kirkkonummen luonnonsuojelualueet. Viitattu 12.8.2009.
  15. ↑ http://www.kirkkonummi.fi/prime_574.aspx
  16. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2018.
  17. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2018 7.12.2019. Tilastokeskus. Viitattu 7.12.2019.
  18. ↑ a b c Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2018 7.12.2019. Tilastokeskus. Viitattu 7.12.2019.
  19. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  20. ↑ Kylät ja asuinalueet Kirkkonummen kunta. Viitattu 27.2.2013.
  21. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  22. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/helsingin-ortodoksinen-seurakunta
  23. ↑ Matalalattiabussit tulevat K-nummelle Viisykkönen. 11.2.2014. Viitattu 14.3.2014.
  24. ↑ Kirkkonummi tilastoina 2013 Kirkkonummi tilastoina 2013. Viitattu 2.9.2018.
  25. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 56. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  26. ↑ a b Ystävyyskunnat Kirkkonummen kunta.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Pääkaupunkiseutu, Helsingin seutu ja Helsingin seutukunta
Pääkaupunkiseutu
Espoo • Helsinki • Kauniainen • Vantaa
Helsingin seutuun
kuuluvat pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi:
Hyvinkää • Järvenpää • Kerava • Kirkkonummi • Mäntsälä • Nurmijärvi • Pornainen • Sipoo • Tuusula • Vihti
Helsingin seutukuntaan
kuuluvat Helsingin seudun kuntien lisäksi:
Karkkila • Lohja • Siuntio
Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (30. kesäkuuta 2020)
1. Helsinki 655 395 7. Jyväskylä 142 282 13. Lappeenranta 72 266 19. Kotka 51 889 25. Järvenpää 44 019
2. Espoo 291 086 8. Lahti 119 884 14. Hämeenlinna 67 713 20. Salo 51 778 26. Nurmijärvi 43 313
3. Tampere 238 671 9. Kuopio 119 076 15. Vaasa 67 012 21. Porvoo 50 590 27. Kirkkonummi 39 983
4. Vantaa 235 768 10. Pori 83 790 16. Seinäjoki 63 913 22. Kokkola 47 792 28. Rauma 39 015
5. Oulu 205 750 11. Kouvola 81 808 17. Rovaniemi 63 010 23. Hyvinkää 46 612 29. Tuusula 38 769
6. Turku 192 794 12. Joensuu 76 453 18. Mikkeli 53 028 24. Lohja 45 982 30. Kerava 37 051
Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet
Kokonaan luovutetut kunnat[1]
kaupungit

Käkisalmi | Sortavala | Viipuri

kauppalat

Koivisto | Lahdenpohja

maalaiskunnat

Antrea | Harlu | Heinjoki | Hiitola | Impilahti | Jaakkima | Johannes | Kanneljärvi | Kaukola | Kirvu | Kivennapa | Koiviston maalaiskunta | Kuolemajärvi | Kurkijoki | Käkisalmen maalaiskunta | Lavansaari | Lumivaara | Metsäpirtti | Muolaa[2] | Petsamo[3] | Pyhäjärvi Vpl | Rautu | Ruskeala | Räisälä | Sakkola | Salmi | Seiskari | Soanlahti | Sortavalan maalaiskunta | Suistamo | Suojärvi | Suursaari | Terijoki | Tytärsaari | Uusikirkko | Valkjärvi | Viipurin maalaiskunta | Vuoksela | Vuoksenranta | Äyräpää

Osin luovutetut kunnat
sittemmin lakkautetut[4]

Jääski[5] | Korpiselkä[6] | Pälkjärvi[6] | Säkkijärvi[6] | Vahviala[6]

toimintaansa jatkaneet[7]

Ilomantsi | Inari[8] | Kitee | Kuusamo | Lappee | Nuijamaa | Parikkala | Rautjärvi | Ruokolahti | Saari | Salla | Simpele | Tohmajärvi | Vehkalahti | Virolahti | Uukuniemi | Värtsilä | Ylämaa

Vuokra-alueeseen sisältyneet kunnat
kokonaan

Hanko[9]

osin

Bromarv[9] | Degerby[10][11] | Espoo[10] | Inkoo[10] | Kirkkonummi[10] | Siuntio[10]

Yksittäisiä mainittavia paikkoja luovutetuilla alueilla
 

Elisenvaara | Enso | Ihantala | Ilmee | Kolosjoki | Konevitsa | Kyyrölä | Liinahamari | Pitkäranta | Pölläkkälä | Uuras | Valamo

  1. ↑ Lakkautuivat kuntina maantieteellisesti 1940 (paitsi Petsamo), lakkautettiin hallintoyksikköinä 1948
  2. ↑ Muolaaseen liitettiin Kyyrölän kunta vuonna 1934
  3. ↑ Petsamon koillisosa luovutettiin 1940 (alue linjalle Kuavlajärven länsipuoli - Pieni Tšerdekaisi - Hukkalahti Maattivuonon Punaisessalahdessa, johon kuului myös Kalastajasaarennon luoteisosa ja Keskisaarennon suurempi osa, ilman edustan Heinäsaaria). Petsamo lakkautui kuntana maantieteellisesti 1944
  4. ↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa ja jotka lakkautettiin 1948
  5. ↑ Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntiin 1948, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
  6. ↑ a b c d Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntaan/kuntiin 1946, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
  7. ↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa mutta kuntaa ei lakkautettu 1948
  8. ↑ Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin 1947
  9. ↑ a b Hangon vuokra-aluetta 1940-1944 (palautui käytännössä 1941)
  10. ↑ a b c d e Porkkalan vuokra-aluetta 1944-1956
  11. ↑ Liitettiin naapurikuntaan 1946 (vuokra-alueella ollut osa käytännössä 1957)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kirkkonummi&oldid=19045912”