Avaa päävalikko

Kari Tapio (oikealta nimeltään Kari Tapani Jalkanen; 22. marraskuuta 1945 Suonenjoki7. joulukuuta 2010 Espoo) oli suomalainen iskelmälaulaja.[1] Hän on yli 837 000 myydyllä levyllään[2] Suomen toiseksi parhaiten myynyt sooloartisti.

Kari Jalkanen
Kari Tapio Helsingin musiikkimessuilla 2009.
Kari Tapio Helsingin musiikkimessuilla 2009.
Henkilötiedot
Syntynyt 22. marraskuuta 1945
Suonenjoki
Kuollut 7. joulukuuta 2010 (65 vuotta)
Espoo
Ammatti laulaja
Muusikko
Taiteilijanimi Kari Tapio, Kartsa, Klabbi
Laulukielet suomi
Aktiivisena 1960–2010
Tyylilajit iskelmä, kantri
Levy-yhtiöt Edel Records Finland, AXR Music Oy
Aiheesta muualla
MusicBrainz

Sisällysluettelo

UraMuokkaa

Tapio oli nuorena innokas urheilumies ja harrasti erityisesti mäkihyppyä. Urheilu-ura kuitenkin katkesi lääkärin määräyksestä keuhkovarjostuman takia.[3] Ennen ammattimuusikon uraansa hän opiskeli oppisopimuksella kirjapainon latojaksi ja työskenteli latojana Pieksämäellä ja Kuopiossa.[4]

1960-luvulla Tapio esiintyi kotipaikkakunnallaan Pieksämäellä paikallisten ER-Quartet ja Jami & The Noisemakers -yhtyeiden kanssa.[5] Käytyään vuonna 1966 koelaulussa Musiikki-Fazerilla hän sai Toivo Kärjen kehotuksesta laulunohjausta Ture Aralta.[4]

Tapio teki ensimmäisen singlensä ”Tuuli kääntyköön”/”Niskavuoren nuorimmainen” vuonna 1972 ja oli sen jälkeen mukana Dannyn kiertueilla, toimien aluksi apumiehenä ja muun muassa show'ssa käytetyn käärmeen hoitajana. Ennen 1970-luvun puoliväliä uraan mahtui myös jäsenyys Erkki Liikasen Aikapommi-yhtyeessä. Erkki Liikasen "testamentattua" Aikapommi-nimen Kari Tapiolle, keikkalavoja kiersi reilun vuoden Lea Laven, Kari Tapio & Aikapommi -yhtye.[5]

Tapion oma läpimurto tapahtui vuonna 1976 singlellä ”Laula kanssain”. Sitä seurasivat ”Viisitoista kesää” ja ”Kaipuu”. Myöhempien vuosien myyntimenestyksiä olivat muiden muassa ”Olen suomalainen”, ”Myrskyn jälkeen”, ”En pyydä paljon” ja ”Paalupaikka”.

Monet Tapion iskelmistä ovat kantrivaikutteisia.lähde? Hän teki suomenkielisiä versioita muun muassa Johnny Cashin, Waylon Jenningsin ja Kris Kristoffersonin lauluista, sekä levytti poikkeuksellisesti englanniksi Johnny Cashin kappaleen "Ring Of Fire" suomalaisten artistien Johnny Cash -tribuuttilevylle Cash Only. Hän on esittänyt coverversiot Hectorin lauluista ”Kuinka voit väittää (että yksinäinen oot)” ja ”Lumi teki enkelin eteiseen”.

Tapio sijoittui Suomen euroviisukarsinnassa 2008 toiseksi kappaleella ”Valaise yö”.[6] Samana vuonna hän lähti kiertueelle Paula Koivuniemen, Jorma Kääriäisen ja Riku Niemen johtaman orkesterin kanssa. Hänen viimeinen nauhoituksensa oli Felix Zengerin sekä Asan kanssa tehty kappale Pitkät päivät täällä.[7]

Tapiolla oli cameorooli 6. tammikuuta 2012 ensi-illan saaneessa elokuvassa Vares – Kaidan tien kulkijat. Elokuva kuvattiin elo- ja syyskuussa 2010 muutama kuukausi ennen hänen kuolemaansa.lähde?

Tapio sai uransa aikana yhteensä 21 kultalevyä (+ 1 postuumisti),[8] 8 platinalevyä ja yhden tuplaplatinan. Vuonna 2003 hän sai Iskelmä-Finlandia-palkinnon. Emma-gaalassa hänet valittiin parhaaksi miespuoliseksi artistiksi vuosina 1999 ja 2005. Tapio on palkittu Suomen Rintamaveteraaniliiton kunniaristillä.lähde?

Tapion urasta tehdään elämäkertaelokuva Olen suomalainen, jonka ohjaa Aleksi Mäkelä. Elokuva saa ensi-iltansa syksyllä 2019.[9]

YksityiselämäMuokkaa

Tapion puoliso oli vuodesta 1964 Pia (oik. Brita Kyllikki) Viheriävaara (12.4.1947 – 5.4.2015 [10][11]). Heillä on kolme lasta, Jani, Jiri ja Joona Jalkanen. Jani ja Jiri soittivat isänsä taustayhtyeessä ja Joona toimi hänen managerinaan.[12][13] Jani Jalkanen toimii keulakuvana tanssiyhtyeessä Jani Jalkanen ja Hänen Orkesterinsa.[14] Tapiolla on myös avioliiton ulkopuolinen neljäs poika Karri.[15] Tapio asui vuosia Kirkkonummen Luomassa ja muutti vuonna 2010 Espoon Haukilahteen.[16]

Tapio kuoli äkilliseen sydänkohtaukseen 7. joulukuuta 2010. Hänet siunattiin 22. joulukuuta 2010 Tapiolan kirkossa. Hautajaiset järjestettiin avoimena tilaisuutena ja kirkossa oli 700 ystävää ja ihailijaa. Kansaa oli myös kirkon ulkopuolella.[17][18] Kari Tapion hauta on Gräsan uurnalehdossa Olarissa (korttelissa Koivikko, viimeisiä hautoja aivan hautausmaan reunassa.)

MuistomerkitMuokkaa

Pääartikkeli: Kari Tapion muistomerkki Suonenjoella

Suonenjoen kaupunki on pystyttänyt muistomerkin Tapion kunniaksi torin laidalle.[19]

Kari Tapion hautamuistomerkin on tehnyt Kimmo Pyykkö vuonna 2011.[20]

DiskografiaMuokkaa

AlbumitMuokkaa

Yhteensä 420 erilaista levytystä vinyylinä tai CD:nä sekä Citroen ja kaunis nainen -kappale vain Citroenin mainoskasetilla julkaistuna.

KokoelmatMuokkaa

  • 28 suosituinta levytystä (1987)
  • Toivotut (1992)
  • Viisitoista kesää (1995)
  • 20 suosikkia – Olen suomalainen (1995)
  • 20 suosikkia – Luoksesi Tukholmaan (1997) (kultalevy)
  • Parhaat (1997)
  • Kaikki parhaat (1999) (#2 platinalevy)
  • 20 suosikkia – Kulkurin kyyneleet (2001)
  • 20 suosikkia – Sanoit liian paljon (2001)
  • Kaikkien aikojen parhaat – 40 klassikkoa (2CD, 2002) (#17 platinalevy)
  • Miehen taival (2004)
  • Nostalgia (2005)
  • Lauluja rakkaudesta (2006) (#13)
  • Kaikkien aikojen parhaat Vol.2 (2CD, 2008) (#6 kultalevy)
  • Klabbi/Olen suomalainen 2009-10-09
  • Sinivalkoinen ääni (10CD, 2009) (#26)
  • Laulaja 1945–2010 (3CD, 2011) (#1)
  • Valaise yö – Lauluja elämää suuremmasta (2011) (#17)
  • Olen Suomalainen (kokoelma) – 44 huippuhetkeä (2CD, 2011) (#19)
  • Sinivalkoinen ääni Vol.2 (2013)
  • Sinut tulen aina muistamaan (2015)
  • Lainatut laulut (2018)

Muut albumitMuokkaa

Vierailevana artistinaMuokkaa

Listasijoitukset Suomen viralliselta albumilistalta.

KirjallisuuttaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Pirkko, Kotirinta: Ujosta pojasta kasvoi iskelmän pitkätyöläinen Helsingin Sanomat. 9.12.2010. Viitattu 21.12.2010.
  2. Kari Tapio - Tilastot Musiikintuottajat. Viitattu 22.11.2018.
  3. Ranta, Hannu: Kari Tapion suosio kestää Keskisuomalainen. 17.7.2003. Viitattu 10.1.2011.
  4. a b Kaivanto, Petri: Kari Tapio Laulaja ja lauluntekijä. 21.10.2013, päivitetty 26.5.2018. Viitattu 10.1.2011.
  5. a b Kaivanto, Petri: Kari Tapio Pomus.net. Viitattu 23.3.2008.
  6. Finland National Final 2008 Natfinals.50webs.com. Viitattu 9.12.2016.
  7. Kari Tapio mukana tuoreella hiphop-singlellä 2.3.2011. yle.fi/satumaa - Yle Vintti. Viitattu 21.3.2011.
  8. Ylimutka, Leena: Kari Tapion kultalevyä juhlittiin Kulttuuritalolla 7.11.2015. Iltalehti. Viitattu 7.11.2015.
  9. Leinonen, Anne: Matti Ristinen on kuin ilmetty Kari Tapio tulevassa elämäkertaelokuvassa - vertaa kuvia! Iltalehti. 4.9.2018. Viitattu 4.9.2018.
  10. Vaalisto, Heidi: Kari Tapion leski Pia Viheriävaara on kuollut Ilta-Sanomat. 8.4.2015. Viitattu 8.4.2015.
  11. Kuolinilmoitus Helsingin Sanomat 25.4.2015 s. C20
  12. Forsman, Carita: Kari Tapio kokee elävänsä jatkoaikaa Kaleva.fi. 16.9.2006, päivitetty 29.9.2006. Oulu. Viitattu 8.12.2010.
  13. Talvitie, Liisa: Kari Tapion perhebisnes Apu.fi. 11.11.2010. Helsinki: A-Lehdet Oy. Viitattu 8.12.2010.
  14. Kari Tapion poika: Ilman vaimoa en olisi tässä MTV3 Uutiset. Viitattu 5.12.2016.
  15. Hymy: Kari Tapiolla salattu poika Ilta-sanomat. 30.12.2010. Viitattu 22.11.2018.
  16. Kormilainen, Mikko: Kari Tapio osti luksustalon Espoosta – naapurina Malesian suurlähettiläs - MTV3 Uutiset. 30.4.2010. Viitattu 10.1.2011.
  17. Kari Tapio haudan lepoon Yle Uutiset. Viitattu 22.12.2010.
  18. Kari Tapion siunaustilaisuus täytti Tapiolan kirkon Yle Uutiset. Viitattu 22.12.2010.
  19. Grünn, Emma: Kari Tapion muistomerkissä virheitä: Poika soitti valmistajalle 13.7.2011. Iltasanomat. Viitattu 13.7.2011.
  20. Kari Tapion hautaveistos paljastettiin Espoossa - kuva Ilta-sanomat. 4.6.2011. Viitattu 22.11.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kari Tapio.