Ture Ara

suomalainen ooppera- ja iskelmälaulaja, laulunopettaja ja näyttelijä
Ture Ara

Carl Henrik Lorenz Ture Ara (vuoteen 1928 Åberg; 19. tammikuuta 1903 Tukholma29. heinäkuuta 1979 Helsinki) oli suomalainen ooppera- ja iskelmälaulaja (baritoni), laulunopettaja ja näyttelijä.[1]

Sisällysluettelo

UraMuokkaa

Ture Ara vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Käkisalmessa. Siellä hän tutustui säveltäjä Erkki Melartiniin, jolla oli keskeinen merkitys Aran alkavalla laulajanuralla. Heidän ystävyytensä kesti Melartinin kuolemaan saakka.

Ture Ara opiskeli laulua muun muassa Aino Acktén johdolla ja piti ensikonserttinsa Helsingissä vuonna 1927. Hänestä tuli yksi Suomen ensimmäisistä iskelmätähdistä, kun hän levytti vuonna 1929 valssin ”Emma”, jota myytiin yli 30 000 kappaletta. Toinen hänen laulamanaan menestykseen noussut kappale oli Ernest Pingoud’n säveltämä ja Väinö Siikaniemen sanoittama valssi ”Asfalttikukka” samalta vuodelta. 1920–1930-luvulla hän käytti iskelmälaulajana taiteilijanimeä Topi Aaltonen. Ara esiintyi myös ulkomailla (Saksassa, Ruotsissa ja Unkarissa).

Ara oli vuosina 1930–1953 kiinnitettynä Ruotsalaiseen teatteriin ja sen jälkeen Kansallisoopperaan aina vuoteen 1965 asti. Ara oli äänialaltaan baritoni, mutta hän tavoitti myös tenorin rekisterin, mikä käy ilmi esimerkiksi kappaleesta ”Muisto”. Hän levytti runsaasti etenkin suomalaisia kansanlauluja mutta ei oopperatulkintojaan. Lisäksi Ara esiintyi myös elokuvissa, ja operettitähtenä häntä arvostettiin suuresti. Aran tunnetuiksi tekemiä kappaleita olivat myös Oskar Merikannon säveltämät ”Reppurin laulu” ja ”Vallinkorvan laulu”, joita hän esitti menestyksekkäästi sotien aikaisilla viihdytyskiertueilla rintamalla.

Ture Ara oli vuosina 1944−1953 naimisissa näyttelijä ja laulaja Birgit Kronströmin kanssa.

Uransa jälkeen Ara ryhtyi jooga- ja laulupedagogiksi. Hänet palkittiin vuonna 1961 Pro Finlandia -mitalilla. Yksi Aran viimeisistä lauluoppilaista oli vuoden 1977 Miss Suomi Armi Aavikko. Ara julkaisi 1970-luvulla kaksi muistelmateosta: Saparo-Tuure ja Viisikanta.

ÄäninäytteitäMuokkaa

Laulusikermä Jääkärin morsiamesta vuodelta 1929

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

LähteetMuokkaa

  1. Otavan Iso Musiikkitietosanakirja 1, s. 146. Otava, Helsinki 1976.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Ara, Ture: ”Saparo-Tuure”: Ture Aran punamustasta muistojen kirjasta. Piirrokset tekijän. Kouluvuosiin keskittyvä muistelmateos. Helsinki: Alea-kirja, 1973.
  • Ara, Ture: Viisikanta. Muistelmia ja mietelmiä, jatkoa Saparo-Tuure-kirjan lapsuudenmuistelmille. Varkaus: Kaariaura, 1978. ISBN 951-9471-00-6.

Aiheesta muuallaMuokkaa