Oskar Merikanto
Frans Oskar Merikanto (vuoteen 1882 Mattsson; 5. elokuuta 1868 Helsinki – 17. helmikuuta 1924 Oitti) oli suomalainen säveltäjä, muusikko, kapellimestari ja opettaja.
| Oskar Merikanto | |
|---|---|
.jpg) Merikanto varhain 1900-luvulla |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Frans Oskar Merikanto |
| Syntynyt | 5. elokuuta 1868 Helsinki |
| Kuollut | 17. helmikuuta 1924 (55 vuotta) Oitti |
| Muusikko | |
| Tyylilajit | länsimainen taidemusiikki |
| Soittimet | urut ja piano |
 Nimikirjoitus |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Ikätoveristaan Jean Sibeliuksesta poiketen Oskar Merikanto suuntautui yksinkertaisempaan ja kansanomaisempaan ilmaisuun. Hänestä tulikin yksi rakastetuimmista suomalaissäveltäjistä kansan keskuudessa, mihin vaikutti myös Merikannon kielitausta. Merikanto tunnetaan erityisesti yksinlauluistaan, kuten Pai, pai, paitaressu; Ilta tuntureilla; Oi, muistatko vielä sen virren; Kullan murunen ja Soi vienosti murheeni soitto sekä 17-vuotiaana säveltämästään pianovalssista Kesäillan valssi, op. 1.[1] Myös pianoteokset kuten Romanssi, op. 12 ja Valse lente, op. 33 ovat tunnettuja ja suosittuja. Merikanto on säveltänyt 91 yksinlaulua.
Ura
muokkaa
Oskar Merikannon isä Frans Ferdinand Ala-Kanto oli ammatiltaan ylikonduktööri. Oskar Merikanto sai yksityisopetusta urkuri ja säveltäjä Lauri Hämäläiseltä, kunnes Aurora Karamzinin tukemana pääsi opiskelemaan Leipzigiin vuosiksi 1887–1889. Tämän jälkeen Merikanto opiskeli Berliinissä Albert Beckerin johdolla vuosina 1890–1891. Vuonna 1892 hänet valittiin Johanneksenkirkon urkurin virkaan, missä hän toimi kuolemaansa saakka.[2] Pianistinakin Suomea kiertänyt Merikanto kävi työnsä ohella tarkastamassa kirkkoihin asennettuja urkuja ympäri Suomea ja opetti soittoa Helsingissä julkaisten myös alan oppikirjoja. Merikannon virittämistä uruista tuli aikalaiskeskustelussa eräänlainen statussymboli pitäjien välisessä kilvoittelussa.[1]
Oskar Merikanto oli perustamassa vuonna 1911 Suomalaista Oopperaa ja toimi sen ensimmäisenä kapellimestarina vuosina 1911–1922. [3] Merikannon sävellyskilpailuun lähettämä teos Pohjan neiti oli ensimmäinen suomenkielinen ooppera. [1] Hän toimi myös Päivälehden (myöhemmin Helsingin Sanomat) pitkäaikaisena musiikkikriitikkona.[2]
Yksityiselämä
muokkaaMerikanto sävelsi Kesäillan valssin nuoruuden mielitietylleen Sally Enrothille,[1] mutta lopulta hän solmi elinikäisen avioliiton 29. elokuuta 1892 Liisa Häyrysen (4. helmikuuta 1869 – 14. maaliskuuta 1949) kanssa. Heidän ainoa lapsensa oli säveltäjä Aarre Merikanto. Tämän poika oli puolestaan kuvanveistäjä Ukri Merikanto. Heidät on kaikki haudattu samaan hautaan Hietaniemen hautausmaalle. Haudalla on vuonna 1927 paljastettu Yrjö Liipolan toteuttama muistomerkki.[4]
Sävellykset
muokkaa- Pääartikkeli: Luettelo Oskar Merikannon sävellyksistä
Katso myös
muokkaaKirjallisuutta
muokkaa- Heikinheimo, Seppo: ’Oskar Merikanto ja hänen aikansa’. Helsinki. Otava. 1995. ISBN 951-1-13778-6.
- Ketomäki, Hannele: Oskar Merikannon kansalliset aatteet: Merikannon musiikkijuhlatoiminta sekä ooppera Pohjan neiti ja kuorolaulut venäläistämiskauden laulu- ja soittojuhlien ohjelmissa. (Studia musica, 48) Helsinki: Sibelius-Akatemia, 2012. ISSN 0788-3757 ISBN 978-952-5959-27-7
- Lehtola, Jan: 'Oskar Merikannon perintö suomalaiselle urkutaiteelle'. Helsinki. Sibelius-Akatemia. 2000. ISBN 978-952-5531-52-7.
- 'Merikanto-symposium' Toimittanut Jan Lehtola. Kuopio. Sibelius-Akatemian Kuopion osasto. 2011. ISBN 978-952-5959-06-2.
- Poroila, Heikki: Oskar Merikannon sävellykset. Helsinki: Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 1994. ISBN 951-8903-37-9
- Poroila, Heikki: 'Oskar Merikannon teosluettelo'. Helsinki. Honkakirja, Suomen musiikkikirjastoyhdistys. 2019. ISBN 978-952-68711-7-2 PDF 2020 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Poroila, Heikki: Yhtenäistetty Oskar Merikanto. (Yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo) Helsinki: Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2019. ISBN 952-5363-18-X PDF (Arkistoitu – Internet Archive)
- Suomalainen, Yrjö: Oskar Merikanto: Suomen kotien säveltäjä.. Helsinki: Otava, 1950.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Säveltäjä Oskar Merikanto oli Sibeliusta suositumpi mutta ystäviensä kiusaama Musiikin syntymäpäiväkalenteri. 5.8.2019. YLE. Viitattu 10.1.2021.
- ↑ a b Koskinen, Juha T.: Merikanto Oskar. Sininen laulu. Yle. Arkistoitu 29.3.2015. Viitattu 29.3.2015.
- ↑ YLE Teema | Sininen laulu | Taiteilijat | Musiikki | Merikanto Oskar vintti.yle.fi. Viitattu 2.11.2017.
- ↑ Liisa Lindgren: Memoria: Hautakuvanveisto ja muistojen kulttuuri, s. 233. SKS, Helsinki 2009.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oskar Merikanto Wikimedia Commonsissa
Lisää luettavaa aiheesta Oskar Merikanto on Wikiaineistossa- Lappalainen, Seija: Merikanto, Oskar (1868–1924). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 4.5.2001 (päivitetty 13.2.2008). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Heikki Poroila: Yhtenäistetty Oskar Merikanto
- Erkki Kivijärvi : Oskar Merikanto. Muutamia muistojen sirpaleita, Suomen Kuvalehti, 23.02.1924, nro 8, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
