Albert Gebhard
Albert Gebhard (29. huhtikuuta 1869 Toholampi – 15. toukokuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari, kuvittaja sekä sanomalehti- ja pilapiirtäjä. Hän vaikutti Suomen taiteen kultakaudella.
| Albert Gebhard | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 29. huhtikuuta 1869 Toholampi |
| Kuollut | 15. toukokuuta 1937 (68 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Taiteilija | |
| Ala | kuvataide |
Elämäkerta
muokkaa
Gebhardin vanhemmat olivat metsänhoitaja Albert Fredrik Gebhard ja Olivia Ottiliana o.s. Ohberg. Hän oli naimisissa neljä kertaa. Ensimmäinen puoliso oli Emma Fredrika Hämäläinen o.s. Kekoni, toinen puoliso Sanni Maria o.s. Friberg, kolmas Elin Maria o.s. Idström ja neljäs Terttu Maria o.s. Makkonen.[2]
Gebhard aloitti taiteen opiskelun Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä vuosina 1887–1889 ja jatkoi opintojaan Pariisissa Atelier Cormonissa 1890–1891 ja Académie Julianissa 1898 sekä Italiassa Firenzessä Scuola liberassa 1897–1898. Hän osallistui Pietarissa 1898 Venäläisten ja suomalaisten näyttelyyn.[3] Gebhardin maalaukset kuvasivat usein tavallisen kansan elämää. Hän maalasi myös runsaasti muotokuvia.
Gebhardin johdolla perustettiin vuonna 1933 Suomen Taidepiirtäjäliitto (nykyinen Grafia). "Jeppe" toimi myös Helsingissä Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun opettajana ja rehtorina. Hän piirsi pilakuvia ja karikatyyrejä muun muassa Tuulispäähän, Kurikka-lehteen, Garmiin sekä Eric Vasströmin perustamaan Hovnarren-lehteen.
Galleria
muokkaa-
Kansanrunoilija Sahan Kalle, 1892 -
Anders Gustaf Ramsayn muotokuva, 1893 -
Orpo, 1895 -
Sunnuntairauha, 1896 -
Kotoinen ranta, 1896 -
Tukinuitto, 1900 -
Kustaa Vaasa ja Mikael Agricola, opetustaulu -
Suklaatyttö, tuntematon tekovuosi -
Näköala Inhasta, 1903 -
Oskar Merikannon muotokuva, 1903 -
Tyttö ja keinutuoli, 1908 -
Oskari Tokoin muotokuva, 1915 -
Kaarle Knuutinpojan lähtö Viipurin linnasta, 1926
.jpg)
.jpg)
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- Mir Iskusstva – Taiteen maailma: Pietarissa 1898 pidetyn venäläisten ja suomalaisten taiteilijain näyttelyn muistoksi. Helsinki: Ateneum, 1998. ISBN 951-53-1818-1.
- Järvi, Olavi: Parhaat pilapiirtäjämme. Helsinki: Tammi, 1979, s. 37–38. ISBN 951-30-4434-3.
Viitteet
muokkaa- ↑ Sirola, Anna: Puhukoon paatinen pylväs, s. 102. Rovaniemi: Väyläkirjat, 2017. ISBN 978-952-7168-35-6
- ↑ Reitala, Aimo: Gebhard, Albert (1869–1937). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 7.6.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Mir iskusstva s. 319
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Albert Gebhard Wikimedia Commonsissa
- Albert Gebhard Kansallisgallerian kokoelmissa
- Albert Gebhard taiteilijamatrikkelissa