Luettelo Oskar Merikannon sävellyksistä

Wikimedia-luetteloartikkeli

Tämä on luettelo Oskar Merikannon sävellyksistä.

Sävellykset on järjestetty systemaattisesti ja kunkin ryhmän sisällä ensin opusnumeroidut teokset ja niiden perässä opusnumerottomat teokset OM-numeronsa mukaisessa järjestyksessä. Yhdelle äänelle sävelletyistä lauluista osa on yksinlauluissa, kuorolauluiksi tulkitut (unisonokuoro) kuorolauluissa. Opunumeroidut ovat julkaistuja, ellei toisin ole mainittu. Opusnumerottomat teokset ovat puolestaan julkaisemattomia, jollei toisin ole mainittu. Luettelo perustuu teokseen Heikki Poroila: Oskar Merikannon teosluettelo (Honkakirja 2019).


OopperatMuokkaa

  • Elinan surma, OM026. Viisinäytöksinen ooppera. Libretto Jalmari Finne Gustaf von Numersin näytelmän pohjalta. Sävelletty 1909-1910, uudistettu versio 1913. Julkaistu vain osia sovitettuna pianolle, yksinlaululle ja sekakuorolle.
  • Pohjan neiti, OM206. Pohjan neito. Kolminäytöksinen ooppera. Libretto Antti Rytkönen (Lorenz Nikolai Achtén libreton Ilmarinen pohjalta). Sävelletty 1898, ei ole julkaistu. Oopperan osista tehdyt sovitukset (otsikolla Palasia oopperasta Pohjan neiti julkaistiin kuusi yksinlaulua ja yksi duetto pianon säestyksellä, pianosovitus alkusoitosta, kaksi pianolle sovitettu sikermää nimillä Säveleitä I ja Säveleitä II ja pianolle nelikätisesti sovitetut Intermezzo ja oopperan loppukohtaus Finale) ovat todennäköisesti Oskar Merikannon tekemiä ja ne on esitelty ja käsitelty kunkin kokoonpanon kohdalla.
  • Regina von Emmeritz, OM218. Viisinäytöksinen ooppera. Libretto Oskar Merikanto (muokattu Wäinö Solan Zachris Topeliuksen näytelmän pohjalta tekemästä versiosta). Sävelletty 1918-1919, mitään osia ei ole julkaistu. Reginan aariasta tunnetaan Oskar Merikannon yksinlaulusovituksen käsikirjoitus.

NäyttämöteoksetMuokkaa

  • Tukkijoella, op. 13 Stockflötarna. Näytelmämusiikkia lauluäänille, kuoroille ja pianolle. Laulutekstit Larin-Kyösti. Sävelletty 1899. Osa lauluista julkaistu yksinlaulusovituksina, kokonaisuus on julkaisematon.
    • 1. Vielä niitä honkia humisee tuolla Suomen sydänmailla (miesääninen kvartetti)
    • 2. Ei meitä surulla ruokita (miesääninen kvartetti)
    • 3. Moni on korpi kolkko täällä (miesääninen kvartetti)
    • 4. Vaikka ois maailma makea kuin hunaja ja mesi (lauluääni ja piano)
    • 5. Hih, hei, huh, hei meijän Maija keittää kahvit (miesääninen kvartetti)
    • 6. Järvenseljältä tuulonen tuuli (lauluääni ja piano)
    • 7. Minä se olen juomaripoika (lauluääni)
    • 8. Juomaripojan jos ottaisin (lauluääni)
    • 9. Senhän on silmät kuin taivaalla tähdet (lauluääni)
    • 10. Tukkipoika se lautallansa on niin suuri herra (miesääninen kvartetti)
    • 11. Onpa se rakkaus sukkela tauti (miesääninen kvartetti)
    • 12. Ja sitä minä olen meinannut, että Amerikkaan muuttaa (lauluääni)
    • 13. Kaikellaisia kukkia kasvaa, vaan sinisiä vähä (lauluääni ja piano)
    • 14. Voi minun nuorta sydäntäni (lauluääni ja piano)
    • 15. Mammani minua varotteli kotoa lähtiessä (lauluääni)
    • 16. Ol’ ennen mullakin kultainen, kaunokainen ja herttainen (lauluääni)
    • 17. Tälläpä pojalla on välkkyvä varsa vieterikärrysen eessä (lauluääni)
    • 18. Hei tukkipojat ne poikia maksaa, joka se oikein tietää (miesääninen kvartetti)
    • 19. Kuinkahan nuhjotti Aatami parka (lauluääni)
    • 20. Katkera on kahvia juoda ilman sokeritta (lauluääni)
    • 21. Tukkilaisen toveriksi elä herra saata (lauluääni)
    • 22. On niitä kukkia muuallai ei niityn mättähillä (lauluääni)
    • 23. Herrainpäivill’ on päätetty, että nätti se naida pitää (lauluääni)
    • 24. Tula tuulan tuli tuli tei, emme erkane konsana ei (lauluääni ja piano)
    • 25. Kaksi niin kaunista kukkasta kasvoi kahden puolen aitaa (lauluääni)
    • 26. Kaks’ oli mulla kaunokaista, äitin laatu lapsukaista (lauluääni)
    • 27. Häälauluja (Täss’ on morsian kuin rannan raita sorjaTäss’ on sulho taas kuin ohra tähkäpäissäRakkaus olkoon teille aina onnensilta) (naiskuoro, mieskuoro ja sekakuoro)
    • 28. Loppulaulu (Vielä niitä honkia humisee Suomen salomailla) (sekakuoro)
  • Juhannustulilla, op. 14. Näytelmämusiikkia solisteille, kuoroille ja pianolle. Tekstit Larin-Kyösti. Sävelletty 1900 tai aikaisemmin. Kaikki näytelmän 10 laulua julkaistiin 1902. Ne löytyvät esityskokoonpanonsa mukaan myös yksin- ja kuorolauluista.
    • Nyt on juhannus, op. 14, nro 1 (sekakuoro)
    • Hennan keinulaulu, op. 14, nro 2 (lauluääni ja piano)
    • Viulu-Sampan laulu, op. 14, nro 3 (lauluääni ja piano)
    • Sampan ballaadi, op. 14, nro 4 (lauluääni ja piano)
    • Henna ja Manu, op. 14, nro 5 (lauluääni ja piano)
    • Juhannustulilla, op. 14, nro 6 (viisiääninen sekakuoro)
    • Ja poijat ne metsään läksivät, op. 14, nro 7a (mieskuoro)
    • Ei meill’ ole ikävä ollenkaan, op. 14, nro 7b (naiskuoro)
    • Satuballaadi, op. 14, nro 8 (lauluääni ja piano)
    • Taavan hyräily, op. 14, nro 9 (lauluääni ja piano)
    • Reppurin laulu, op. 14, nro 10 (lauluääni ja piano tai kantele)
  • Carinus, OM017. Näytelmämusiikkia lauluäänelle ja kamariorkesterille. Teksti Eino Leino. Sävelletty 1913. Osia julkaistu sovituksena lauluäänelle ja pianolle sekä soolopianolle.
    • Sophronian yksinpuhelu, OM017, nro 1
    • Palmyran tanssi, OM017, nro 2
    • Orjattarien tanssi, OM017, nro 3
    • Lydian laulu, OM017, nro 4. Ah Callidees, jos mua huokailet
    • Sotamarssi, OM017, nro 5
  • Jaakko Ilkka, OM068. Näytelmämusiikkia solisteille, kuorolle ja orkesterille Kasimir Leinon tekstiin. Sävelletty 1901, ei ole julkaistu. Säilynyt käsikirjoitusaineisto on epätäydellinen, eikä Merikannon säveltämistä osista ole täyttä varmuutta. Todennäköisesti kyse on ollut ainakin seuraavista: 1 Dies irae, 2 Kun mun kultani tulisi, 3 Gottschalk Flemingin ballaadi (Ritari nuori oli Paul la Cour), lauluäänelle ja luutulle, 4 Marssi (Hääsaattomarssi), 5 Soihtulaulu / Tanssilaulu (Täss’ saapuvat ylpeät luostarineidot), 6 Tähti se taivaalla kirkkaana lens, 8 Savolaisten pilkkalaulu Ilkasta / Nokian pilkkalaulu (Ilkka ilkeä isäntä), 9 On taivaalle noussut hopeinen kuu, lauluäänelle ja luutulle.
  • Klubbhöfdingen, OM116. Klubbehöfdingen – Klubbhövdingen. Näytelmämusiikkia (lauluja?) Gabriel Lagusin näytelmään. Sävelletty 1899, ei ole julkaistu. Musiikki tunnetaan vain välillisesti, se on kadoksissa.
  • Merimiehet, OM163. Merimiehiä – Meripoikia – Laulunsekainen näytelmä kolmessa näytöksessä. Teksti Väinö Andelin eli Väinö Hämeen-Anttila. Sävelletty 1901, ei ole julkaistu. Näytelmän musiikki on kadoksissa, vain kaksi sen osaa tunnetaan muista yhteyksistä (Ja laiva se rannalta lähti pois julkaistiin 1907 ja laulun On paljon juomia, totta vie levytti Iivari Kainulainen nimellä Lienan kahvilaulu 1915).
  • Miehen kylkiluu, OM164. Näytelmämusiikkia laulusolisteille Maria Jotunin tekstiin. Sävelletty 1914, ei ole julkaistu.
    • I. Niinkuin narri minä nain, II. Pässille Luoja sarvet loi, III. Jos oisin pääsky pieni, IV. Ei ne kysyneet toisiltansa, V. Ei sydän ole puusta veistetty, VI. Kukkuipa käkeä kaksi kahen puolen korpinotkon, VII. Tule tänne kultaseni, VIII. Kaks’ oli meistä kaunokaista.
  • Panu, OM200. Näytelmämusiikkia solisteille, mies- ja naiskuorolle ja kahdelle kanteleelle Juhani Ahon tekstiin. Sävelletty 1903-1904, ei ole julkaistu.
    • Sanomiks’ on saukko saatu, virsiksi Jumalan vilja (miesääni ja 2 kanteletta) – Jopa on kulta kulkemassa, hopea vaeltamassa (naisääni ja 2 kanteletta) – Tule nyt tästä kuin tuletkin (miesääni ja mieskuoro) – Terve otso tultuasi, mesikämmen käytyäsi (Naisääni ja naiskuoro) – Vuorolaulua (Minne vienen vierahani) (mies- ja naisääni ja 2 kanteletta) – Sinne on saukko saatettuna, vietynä Jumalan vilja (naiskuoro) – Karkelo alkaa (Yks’ on ystävä minulla) (Miesääni ja 2 kanteletta) – Vaan on vaiva vuottaessa (naisääni ja 2 kanteletta) – Vihan voitan, virran kierrän (yksiääninen kuoro ja 2 kanteletta) – Karkeloa (Kun sa istuit, maa iloitsi) (naisääni ja 2 kanteletta) – Korpi kuutta kukkeampi, lehto viittä lempeämpi (kaikki kaksiäänisenä kuorona) – Kun sa istuit, maa iloitsi (kuoro ja 2 kanteletta unisonona).
  • Päivän tyttö, OM212. Kolminäytöksinen satunäytelmä. Teksti Juhani Sjöström. Sävelletty 1900, ei ole julkaistu. Esityskokoonpanossa lausuja, lauluäänet, nais- ja mieskuorot, harmoni ja kamariorkesteri. Näytelmän musiikista on julkaistu kolme osaa. Oskar Merikannon yksinlaulu Rukous, op. 40, nro 2 (osa 13, Linnan neiti), Aarre Merikannon yksinlaulu Kotiranta, OM123 (osa 3, Metsänneitojen laulu) sekä osa 17, Peikkojen tanssi vuonna 2017. Aarre Merikanto teki 1930-luvulle neliosaisen sarjan näytelmän musiikista Yleisradiolle ilman viitettä alkuperäiseen näytelmään.
    • 1. Metsänneitojen tanssi ja laulu (Liehuos liina, huiskios huntu), 2. Ilman impien tanssi ja laulu (Kuka taitavi lempeä vastustaa), 3. Metsän soittoa – Metsänneitojen laulu (Oi ilmassa miksi on ilkeyttä), 4. Terhenetär (Annan nähdä aurinkoi¬sen), 5. Päivän tyttö (Olet tenho kuin suljettu nuppu vain), 6. Metsänneidot (Oi onnellinen, joka herättää niitä voimia hyviä voisi!), 7. Metsänneidot, 8. Tanssi kuuluu linnan salista – Linnan neiti (Sinä metsän tähteä rakastat), 9. Päivän tyttö ja metsänneidot (Unta, unta, unta syvää uinumaan), 10. Ritari (Neitsyt Maria emoni, pyhä äiti armollinen), 11. Orjain rukous (Nyt jo syntyi Luojan lapsi), 12. Metsänneidot (Kas ylläpä mustien murheiden on), 13. Linnan neiti (Rukous – Neitsyt Maria emonen, rakas äiti armollinen), 14. Metsänneidot, 15. Tenhenetär (Hämäräisen huntu inehmon elintiloilla puolin peitä), 16. Ilmattaren laulu (Jo haihtuvi pilvet ja koittaa koi), 17. Peikkojen tanssi.
  • Den sjunkna klockan”, OM238. Soitinmusiikkia Gerhart Hauptmannin näytelmän Die versunkene Glocke ruotsinkieliseen esitykseen (Frans Teodor Hedberg). Sävelletty 1903, ei ole julkaistu. Merikannon musiikki on lyhyt Poco Allegretto piccololle, käyrätorvelle, kahdelle viululle ja sellolle.

MelodraamatMuokkaa

  • Kohtaus Bhagavad-Gîtâsta, op. 70. Herran laulu – Mik’ on oi Keshava. Teksti Aarne A. Astala. Sävellyksen esityskokoonpano on lausuja, sekakuoro ja orkesteri. Sävellystä ei ole julkaistu.
  • Under sykomoren, op. 86b. Månen sken klart från Egyptens molnfria himmel – I en avlägsen vrå av Faraos trädgård stod en sykomor helt nära Nilen – Egyptisk saga – Elämänpuun alla – Elämän puun alla – Sykomoorin alla. Teksti ehkä Oskar Merikanto. Sävelletty 1915, julkaistu 1923. Esityskokoonpano lausuja ja piano. Sävellys on syntynyt suomenkielisenä vuonna 1915, mutta ainoa julkaisu on ruotsinkielinen.
  • Viimeisenä päivänä, op. 94. Hetki on tullut, sinun täytyy minua seurata! – På den yttersta dagen. Teksti H. C. Andersen, suomennos Maila Talvio. Lausuja ja piano. Sävelletty 1916, julkaistu 1923.
  • Rakkaudelle, OM215. Olin niin kauan Sinua odottanut. Teksti Pekka Ervast. Sävelletty 1910 lausujalle ja pianolle. Teos tunnetaan vain välillisesti, eikä Merikanto todennäköisesti koskaan tehnyt siitä käsikirjoitusta.
  • Saharan erämaa, OM227. Teksti Oskar Merikanto. Sävelletty 1906 tai aikaisemmin, ei ole julkaistu. Tämä melodraama kertojalle ja pianolle tunnetaan vain välillisesti, Merikanto ei liene koskaan nuotintanut lähinnä lasten huvitukseksi tekemäänsä teosta.
  • Spastaras död, OM242. Teksti Bengt Lidner. Sävelletty 1902 tai aikaisemmin lausujalle ja pianolle. Teos tunnetaan vain välillisesti, se on kadoksissa.

YksinlaulutMuokkaa

Kaikki sävellykset on tehty lauluäänelle ja pianolle, ellei toisin ole merkitty.

  • Suomalaisia laulusävellyksiä I, op. 2
    • Pai, pai, paitaressu, op. 2, nro 1. Berceuse finlandaise – Kehtolaulu – Paitaressu – Vaggvisa (Sov, sov, liten sparvel) – Lullaby (Hush, hush, little baby) – Schlaf’, schlaf’, Herzensliebling (Schlaf’, schlaf’, Herzensliebling). Teksti Jooseppi Mustakallio 1886. Sävelletty 1887.
    • Vanha mummo, op. 2, nro 2. Kasteli kukkaa vanha mummo, kukkaa ikkunalla. Teksti J. H. Erkko. Sävelletty 1888.
    • Onneton, op. 2, nro 3. Niin musta, niin synkkä yö syksyinen lie. Teksti Kaarlo Kramsu. Sävelletty 1889.
  • Liebeslieder, op. 7. Lemmenlauluja – Omistus Frau Lillian Sanderson verehrungsvoll zugeeignet.
    • Die Sprache des Waldes, op. 7, nro 1. Ein Mägdlein eilte den Wald entlang – Metsän mieli (Kävi neitonen metsässä karkeloi). Teksti Hermann Loewe, suomentajaa ei tiedetä. Sävelletty 1888. Julkaistu 1898. Lauluääni on tenori.
    • Stille Sicherheit, op. 7, nro 2. Horch, wie still es wird im dunkeln Hain – Äänettömässä rauhassa (Yöhön raukenee jo äänet maan). Teksti Nikolaus Lenau, suomentajaa ei tiedetä. Sävelletty 1888. Julkaistu 1898. Lauluääni on tenori tai baritoni.
    • Scheideblick, op. 7, nro 3. Als ein unergründlich Wonnemeer strahlte mir dein tiefer Seelenblick – Eron katse (Kuni riemumeri pohjaton, loisti mulle sielukatse sun). Teksti Nikolaus Lenau, suomentajaa ei tiedetä. Sävelletty 1889. Julkaistu 1898. Lauluääni on baritoni.
    • Ewige Treue, op. 7, nro 4. Reisst mich einmal der Tod – Iäinen uskollisuus (Jos kuolo luotas, kulta kerran vie mun). Teksti Zacharias Werner, suomentajaa ei tiedetä. Sävelletty 1889. Julkaistu 1898. Lauluääni on baritoni.
  • Suomalaisia laulusävellyksiä II, op. 11'. Tekstit J. H. Erkko, ruotsinnokset Nino Runeberg. Sävelletty 1891. Julkaistu 1893.
    • Kevätlinnuille etelässä, op. 11, nro 1. Täält’ etelästä sinne Pohjolaan jo kevätlinnut lentää laulamaan – Till flyttfåglarna i Södern (Från Söderns stränder upp mot Nordens kust) – Elli-laulut – Helli-laulut.
    • Muistellessa, op. 11, nro 2. Maailman pauhinassa sinutko unhotan? – Kan jag väl glömma dig? (Kan väl i världens vimmel nånsin jag glömma dig?)
    • Yöllä, op. 11, nro 3. Nuku, armas, siellä kotosella siskokultasesi kupehella – I natten (Sov, min älskling, i ditt hem det blida). Merikannon sovitus harmonille 1915-1916, julkaistu 1921.
  • Ikävissä, op. 13, nro 1. Kaikellaisia kukkia kasvaa, vaan sinisiä vähä. Teksti Larin-Kyösti (Tukkijoella). Sävelletty 1899. Julkaistu yksinlaulusovituksena 1900.
  • Tuulen henki – lemmenhenki, op. 13, nro 2. Järvenseljältä tuulonen tuuli, vieno tuulen henki. Teksti Larin-Kyösti (Tukkijoella). Sävelletty 1899. Julkaistu yksinlaulusovituksena 1900.
  • Voi minun nuorta sydäntäni, op. 13, nro 3.
  • Rakkaus, op. 13, nro 4. Kaksi niin kaunista kukkasta kasvoi kahden puolen aitaa. Teksti Larin-Kyösti (Tukkijoella). Sävelletty 1899. Julkaistu yksinlaulusovituksena 1900.
  • Tuulan tei, op. 13, nro 5. Tula tuulan tuli tuli tei! Emme erkane konsana ei – Mesimarjani, pulmuni, pääskyni mun – Tula tuulan tuli tuli tei! Aldrig skola vi skiljas, ack nej! – Mitt hjärta, min skatt (Ingen skall oss åtskilja). Teksti Larin-Kyösti (Tukkijoella), ruotsinnos Mitt hjärta, min skatt Joel Rundt. Sävelletty 1899. Julkaistu yksinlaulusovituksena 1900.
  • Hennan keinulaulu, op. 14, nro 2. Heilu, keinuni, korkealle, linnut ne viettävät häitä – I gungan (Sväva gungande, glättigt svängande). Teksti Larin-Kyösti. Sävelletty 1900. Julkaistu 1900.
  • Viulu-Sampan laulu, op. 14, nro 3. Minä se olen soittajapoika, huh hah huh hah, soittajapoika. Teksti Larin-Kyösti. Sävelletty 1900. Julkaistu 1900.
  • Sampan ballaadi, op. 14, nro 4. Kylän pelimanni viuluhun suuttuissaan rajasuutariksi vaihtui. Teksti Larin-Kyösti. Sävelletty 1900. Julkaistu 1900.
  • Henna ja Manu, op. 14, nro 5. Tässä on neito kuin omenankukka – Missä ma pyörin niin suuta ma suikkaan. Teksti Larin-Kyösti. Sävelletty 1900. Julkaistu 1900.
  • Satuballaadi, op. 14, nro 8. Kettu se lähti naimateille ja lauleli iloissansa. Teksti Larin-Kyösti. Sävelletty 1900. Julkaistu 1900.
  • Taavan hyräily, op. 14, nro 9. Sano, sano, kultarinta, sano mulle sulhasia. Teksti Larin-Kyösti. Sävelletty 1900. Julkaistu 1900.
  • Reppurin laulu, op. 14, nro 10. Luadogan meren randamill – Valgean meren randamill – Karjalan laulu – Karjalan kunnaill’ kultakäköset kukkuu – Karjalan mail’ – Gårdfarihand¬larens visa (Ladoga på din gröna strand) – Lied des Hausierers (Dort am schönen Ladoga). Teksti Larin-Kyösti, käännös karjalan kielelle Iivo Härkönen, ruotsinnos Joel Rundt, saksannos Friedrich Ege. Sävelletty 1900. Julkaistu 1900.
  • Kesäillan idylli, op. 16, nro 2. Kun vesi väreilee ja pisaroi. Sovitus lauluäänelle ja pianolle Matti Makkonen 2008. Uudet sanat Pia Perkiö 2008.
  • Kun saapuu Herra Zebaoth, op. 17. Hymni – Kun saapuu Herra Zebaoth, maan kruunut, vallat vaviskoot. Teksti Eino Leino. Baritoni tai mezzosopraano ja piano tai urut.
  • Suomalaisia laulusävellyksiä III, op. 18
    • Hyljätty, op. 18, nro 1. Istun mökkisessä murhe sydämessä. Teksti Oskar Merikanto. Sävelletty 1897? Julkaistu 1898.
    • Ilta tuntureilla, op. 18, nro 2. On hehkua täynnä taivas, kuin tulessa tunturit. Teksti Aino Suonio. Sävelletty 1897? Julkaistu 1898.
    • Haave, op. 18, nro 3. Jos nähdä Naapolia sais laineilla laikkuvilla. Teksti Ilmari Calamnius. Sävelletty 1897? Julkaistu 1898.
    • Immen pelko, op. 18, nro 4. Sun kerran nähdä sain mä ohikulkein vain. Teksti Yrjö Weilin. Sävelletty 1897? Julkaistu 1898.
  • Kolme laulua, op. 20
    • Kullan murunen, op. 20, nro 1. Sinä kullan murunen, kullan puhtahimman – Vältän pulan – Du mitt klara hjärtegull (Du mitt klara hjärtegull, intet kan dig fläcka). Teksti J. H. Erkko, ruotsinnos Nino Runeberg. Sävelletty 1891. Julkaistu 1895.
    • Miksi laulan, op. 20, nro 2. En tiedä miksi laulaa lintunen ja miksi jyräjääpi ukkonen – Varför sjunger jag (Jag vet ej varför lundens fåglar slå). Teksti J. H. Erkko, ruotsinnos Nino Runeberg. Sävelletty 1894? Julkaistu 1895.
    • Liknelse, op. 20, nro 3. Litet spädbarn i sin vagga – Litet spenbarn i sin vagga – Vertaus (Lapsi pienokainen itkuun herää kehdossansa). Alkuperäinen teksti Sándor Petőfi, suomennos Ilta Koskimies, ruotsinnoksen tekijää ei tiedetä.
  • Kun päivä paistaa, op. 24, nro 1. Päivyt, paistaos hellien Pohjan kylmälle hangellen! – När solen lyser (Stråla, härliga, klara sol, över bygden vid vintrig pol!). Teksti Hilja Haahti, ruotsinnos Nino Runeberg. Sävelletty 1897 ja julkaistu 1897. Omistus Aino Ackté.
  • Vallinkorvan laulu, op. 24, nro 2. Usjast’ tulloop’ miull aika ettee – Än i minnet jag återvänder (Än i minnet jag återvänder till den dag då jag fick min brud). Teksti Ernst Roini, ruotsinnos Nino Runeberg. Sävelletty 1896 A. B. Mäkelän näytelmään Ruukin jaloissa ja julkaistu 1897.
  • Suomalaisia laulusävellyksiä IV, op. 30
    • Laulan lasta nukkumahan, op. 30, nro 1. Tuuti lasta, tuuti pientä, tuuti lasta nukkumahan! Teksti Kanteletar. Sävelletty ja julkaistu 1901.
    • Laula, tyttö!, op. 30, nro 2. Pieni tyttö sinisilmä, punaposki, ruususuu. Teksti J. H. Erkko. Sävelletty ja julkaistu 1901.
    • Tule!, op. 30, nro 3. Tule tyttöni, soma sirkkuni. Teksti J. H. Erkko. Sävelletty ja julkaistu 1901.
    • Myrskylintu, op. 30, nro 4. Kun myrsky mylvii ja laine laulaa. Teksti Kasimir Leino. Sävelletty ja julkaistu 1901.
  • Neljä laulua – Fyra sånger, op. 32
    • Mä lykkään purteni laineillen, op. 32, nro 1. Jag skjuter jullen från stranden. Teksti Eino Leino, ruotsinnoksen tekijää ei tiedetä. Sävelletty ja julkaistu 1898.
    • Se, kvisten skälver, op. 32, nro 2. Se, qvisten skälfver – Kas, oksa värähtää (Kas, oksa värähtää, kun istuu lintunen). Teksti Sándor Petőfi (alkuperäinen runo 1845), suomennos [[, ruotsinnos ”K. F. R.” (1879). Sävelletty ja julkaistu 1898.
    • Hän kulkevi kuin yli kukkien, op. 32, nro 3. Hon vandrade som över bloms¬tervång. Teksti Eino Leino. Ruotsinnoksen tekijää ei tiedetä. Sävelletty ja julkaistu 1898.
    • Bygatan utför, op. 32, nro 4. Bygatan utför gång på gång, ledssagad av cittra och sång – Kylän tiellä (Käyn tietä mä kylähän päin, soi mustalaissoitto nyt näin). Teksti Sándor Petőfi, , suomennos Jussi Snellman, ruotsinnos ”K. F. R.” (1879). Sävelletty ja julkaistu 1898.
  • Valse lente, op. 33. Sovitus lauluäänelle ja pianolle Kari Tuomisaarien tekstiin Aika rokokoon ja pitsiliinain.
  • Uusia lauluja, op. 34. Neue Lieder
    • Nyt ja sitten, op. 34, nro 1. Astele armas pienoinen, äitisi ohjaa lastaan – Jetzt und eins (Mutig nur, mein kleiner Wicht). Teksti J. H. Erkko, saksannoksen tekijää ei tiedetä. Sävelletty 1898, julkaistu 1899.
    • Vallflickan, op. 34, nro 2. Lätt över kullar och fält, springer jag kapp med små lammen. Teksti Tekla Knös. Sävelletty 1898, julkaistu 1899.
    • Kyynel, op. 34, nro 3. Lapsen kyynel kirkkahin, äidin rinnoilla – Die Thräne (Kindlein an der Mutter Brust). Baritoni tai altto ja piano. Teksti J. H. Erkko. Sävelletty 1888, julkaistu 1898.
  • Den enda stunden, op. 36, nro 1. Allena var jag, han kom allena – Ainut hetki (Mun yksin ollen hän saapui yksin). Teksti Johan Ludvig Runeberg, suomennos Ilta Koskimies. Sävelletty ja julkaistu 1899.
  • Kottarainen, op. 36, nro 2. Kottarainen se murhelintu, jota harvasti mainitaan – Murhelintu – Staren (Stare liten gråa fågeln, som man knappast nämt en gång). Teksti J. H. Erkko, ruotsinnos Nino Runeberg. Sävelletty ja julkaistu 1899. [Oskar Merikanto]]non sovitus naiskuorolle tunnetaan.
  • Soi vienosti murheeni soitto, op. 36, nro 3. Kun ärjyivät rannan hyrskyt, niin kantelo vienosti soi – Klagan (När böljorna röto mot stranden). Teksti Heikki Ansa, ruotsinnos Nino Runeberg. Sävelletty ja julkaistu 1899.
  • Lieder – Lauluja, op. 38
    • An den Frühling, op. 38, nro 1. Willkommen, schöner Jüngling! – Keväälle (Taas terve kaunis poika!). Teksti Friedrich Schiller, suomentajaa ei tiedetä. Sävelletty ja julkaistu 1901.
    • Ström’ leise, op. 38, nro 2. Oi, tyynny, sä virta. Alkuperäinen teksti Robert Burns, saksannoksen ja suomennoksen tekijöitä ei tiedetä. Sävelletty ja julkaistu 1901.
    • Wehmut, op. 38, nro 3. Ich kann wohl manchmal singen – Alakuloisuus (Vois’ laulaissani luulla, ett’ riemuin sointuis suu). Teksti Joseph von Eichendorff, suomentajaa ei tiedetä. Sävelletty ja julkaistu 1901.
    • Takt, op. 38, nro 4. Dort windet sich ein Bach – Tahti (Kas, kirkas virta tuo). Alkuperäinen teksti Robert Burns, saksannoksen ja suomennoksen tekijöitä ei tiedetä. Sävelletty ja julkaistu 1901.
  • Kaksi laulua, op. 40
    • Ilmattaren laulu, op. 40, nro 1. Jo haihtuvi pilvet ja koittaa koi – Älvans sång (Ren skingra sig molnen och morgon gryr). Teksti Kasimir Leino, ruotsinnos Nino Runeberg. Sävelletty 1900, julkaistu 1902.
    • Rukous, op. 40, nro 2. Neitsyt Maria emonen, rakas äiti armollinen – Ave Maria – Bön till Jungfru Maria (Helga jungfru, du utvalda). Teksti Juhani Sjöström, ruotsinnos Nino Runeberg. Sävelletty 1900, julkaistu 1902. Laulu on peräisin musiikista näytelmään Päivän tyttö.
  • Neljä laulua, op. 47
    • Skogsduvors toner, op. 47, nro 1. Från skogens kyliga skymning lokkande ljuder – Metsäkyyhkyset (Taas metsäkyyhkyjen äänen varjosta lehdikon kuulla voi) – Töne der Waldtauben (Aus Waldesschatten erklingen lockende Töne). Teksti Jenny Blicher-Clausen, suomennos Ilta Koskimies, saksannoksen tekijää ei tiedetä. Sävelletty ja julkaistu 1902.
    • Kuin hiipuva hiillos tummentuu, op. 47, nro 2. Som glödande kolet i askan dör – Erlöschende Glut (Wie glühende Funken im Dunkel vergehn). Teksti Severi Nuormaa, ruotsinnos Nino Runeberg, englanninnos Myrtha Kuusisto, saksannos Ferdinand Tilgmann. Sävelletty ja julkaistu 1902.
    • Aftonstämning, op. 47, nro 3. Mörkgrön granskog skuggar över viken – Abendstimmung (Dunkelgrün der Tannenwald beschattet dort die Bucht). Teksti Daniel Fallström, saksannoksen tekijää ei tiedetä. Sävelletty ja julkaistu 1902.
    • Merellä, op. 47, nro 4. Syvästi meri huokaa, sen rinta kuohuaa – Jos kanssani laivass’ oisit, jos ynnä nyt kuljettais’ – Kuvasi, armas, kannan nyt vasten rintoain – På havet (Suckande snyftar havet) – Auf dem Meer (Stöhnen und seufzen man hört das Meer). Teksti J. H. Erkko, ruotsinnos Nino Runeberg, saksannos Ferdinand Tilgmann. Sävelletty 1891, julkaistu 1902. Vuonna 1930 laulusta julkaistiin laajennettu laitos, joka sisältää varhaisversiosta puuttuvat keskiosan. Oskar Merikannon pianosovitus tunnetaan.
  • Tuonelan joutsen, op. 48. Tekstit Eino Leino. Sävelletty 1903, julkaistu 1904. Osat 3-5 on käsitelty kuoroteosten yhteydessä.
    • Tuonelan tytön laulu. op. 48, nro 1. Tumma on Tuonelan tähdetön yö.
    • Tuuti lulla mun kuopustain, op. 48, nro 2
  • Lauluja pianon säestyksellä, op. 49. Sävelletty ja julkaistu 1903.
    • Kun vaan laulaa saan, op. 49, nro 1. Vaikka minne joutunen, sitä toivon, rukoilen. Teksti J. H. Erkko.
    • Kuolema kannelta löi, op. 49, nro 2. Mä yksin kannelta soitan, niin hiljaa hiipii yö. Teksti Larin-Kyösti.
    • Jos olet mun!, op. 49, nro 3. Jos olet mun, tuo syyskin kevähäksi käy. Teksti J. H. Erkko.
  • Venezianska visor, op. 51. Venezianska sånger – Venetsialaisia lauluja. Tekstit Daniel Fallström, suomennosten tekijää ei tiedetä. Sävelletty 1901 ja julkaistu 1903.
    • Vackra flicka, gift dig snart, op. 51, nro 1. Etsi sulho, neitonen, kun viel’ lehdet vihannoivat.
    • Annina, op. 51, nro 2. Annina, är du ännu vaken? – Annina (Annina, viel’ valvotko, kulta, Annina) – Serenadi lotalle (Yö lämmin on).
    • De gledo på kanalen, op. 51, nro 3. Kuun koittaessa (Kuun koittaessa matkansa he kanaalilla alkoi).
  • Suomalaisia laulusävellyksiä V, op. 52. Sävelletty ja julkaistu 1905.
    • Taas soivat ne suuret surut, op. 52, nro 1. De stora sorgerna susa. Teksti L. Onerva, ruotsinnos Joel Rundt.
    • Linnulle kirkkomaalla, op. 52, nro 2. Lintunen lehdossa kirkkomaan, laula, laulele virkku – Till fågeln på kyrkogården (Liten fågel i gravgårdslund). Teksti Eino Leino, ruotsinnos Joel Rundt.
    • Oi, muistatko vielä sen virren, op. 52, nro 3. Oi, muistatko vielä sen virren, joka lapsena laulettiin – Säg, minnes du psalmen vi sjöngo? (Säg, minnes du psalmen vi sjöngo i vår barndom) – Ah, do you remember that hymn? (Ah, do you remember that hymn we sang in childhood days gone by?) – Tsennaatko vielä sen biisin – Oi, muistatko vielä sen virren, jota äitini lauleli – Oi, muistatko vielä sen virren, vaikka sointu sen himmeni – Oi, vielä mä kerran sen virren sun kanssasi kaulelen. Alkuperäinen teksti Eino Leino, Juho Railio (säkeistöt 2-4), englanninnos John Parkkila, ruotsinnos Joel Rundt, versio Tsennaatko vielä sen biisin teksti Pentti Anikari. Juho Railion säkeet lisättiin lauluun vuoden 1911 jälkeen.
    • Itkevä huilu, op. 52, nro 4. Tein minä pajusta hilpeän huilun, mut en ääntä ma siihen saanut – Min flöjt (Flöjten, den lätta, jag slöjdat av vide). Teksti Larin-Kyösti, ruotsinnos Nino Runeberg.
  • Suomalaisia laulusävellyksiä VI, op. 53. Sävelletty ja julkaistu 1905. Tekstit Eino Leino, ruotsinnokset Otto Manninen.
    • Omenankukat. op. 53, nro 1. Mun onneni kukkii kuin omenapuu kevätöissä valoisissa – Äppelblommor (Min lycka står som ett äppelträd).
    • Oi, minne emon lintunen lensi?. op. 53, nro 2. Emo etsien huoneesta huoneeseen käy – O, hvart flög moderns gyllene fågeln (Nu går modern och letar från rum till rum).
  • Somnar jag in med blicken fäst, op. 54. Söf den till sömn på den färd – Söv den till sömn på den färd – Kun nukahdan katsoen tähtiin ma (Kun nukahdan katsoen tähtiin ma ja valtamerihin valon) – Tuutios turvassa kulkemaan halki hallain ja jäitten. Teksti Jacob Tegengren, suomennoksen tekijää ei tiedetä. Esityskokoonpanona on baritoni, mieskuoro ja piano. Mieskuoro laulaa vain osuuden Söv den till sömn på den färd (Tuutios turvassa kulkemaan halki hallain ja jäitten). Siitä tunnetaan myös erillisjulkaisuja.
  • Kymmenen virran maa, op. 57. Maa ponteva Pohjolan äärillä on. Teksti A. V. Koskimies. Oskar Merikannon sovitus lauluäänelle ja pianolle 1906.
  • Suomalaisia laulusävellyksiä VII, op. 58. Sävelletty 1906 ja julkaistu 1907.
    • Illan kuutamossa, op. 58, nro 1. Ihana on kulku illan kuutamossa, kell’ on kulta keralla ja kallis kainalossa – I kvällen (Ljuvt är att ströva i den ljusa kvällen) – Im Mondschein. Teksti Oskar Merikanto, ruotsinnoksen tekijää ei tiedetä.
    • Lapselle, op. 58, nro 2. Leiki, leiki, pienokainen! Laita lastuista tupia – Barnet (Lek och stoja liten gosse!) – Das Kind. Teksti Vilppu Kaukonen, ruotsinnoksen tekijää ei tiedetä.
    • Yksin, op. 58, nro 3. Minä olen niin yksin, niin yksin, kuin yksin vaan olla se voi – Ensam (Så ensam, så ensam jag vandrar) – Einsam. Teksti Eino Leino, ruotsinnoksen tekijää ei tiedetä.
    • Kevätlaulu, op. 58, nro 4. Jo lapset laivoja veistää, jo karkelot kyliltä soi – Vårsång (Nu bygga piltarna båtar) – Frühlingslied. Teksti Eino Leino, ruotsinnoksen tekijää ei tiedetä.
  • Elämän laulu, op. 61. Kehdosta hautaan saattelevi laulu, ijäisyytehen matkaajaa. Lauluääni ja urut. Tekstin tekijää ei tiedetä. Sävelmä tunnetaan Suomessa paremmin sanoilla Maa on niin kaunis. Melodia on identtinen, vain säestys on Merikannon käsialaa.
  • Lastenlauluja, op. 67. Sånger för barn. Tekstit Julius Krohn taiteilijanimellä Suonio, ruotsinnosten tekijää ei tiedetä. Sävelletty 1907–1908, julkaistu 1908.
    • Tuuti, mun vauvani, nukkukaa, op. 67, nro 1. Tuuti, mun vauvani, nukkukaa unta sokurinmakeaa – Tussi, mitt lindebarn, slumra in.
    • Tipu, tipu, kuulepas!, op. 67, nro 2. Tipu, tipu, tipu, tipu kuulepas, miks’ toit tänne poikias? – Tipi, tipi liten vän (Tipi, tipi, tipi, tipi liten vän) – Tipu, tipu, kuuleppas!
    • Paimentyttö, op. 67, nro 3. Tuu, tuu, tuu, tuu, tuu, karjani käy – Vallflickan (Tuu tu, tuu tu tuu, kossorna hej).
    • Matka maailman loppuun, op. 67, nro 4. Minne nyt Matti ja Lotta ja hauva? – Resan till världens ända! (Matti och Lotta och Prisse).
  • Suomalaisia laulusävellyksiä VIII, op. 69. Sävelletty 1907-1908 ja julkaistu 1908.
    • Ilialin laulu, op. 69, nro 1. Kell’ onni on, se onnen kätkeköön! – Laulu onnesta. Teksti Eino Leino.
    • Illansuussa, op. 69, nro 2. Nyt saapuu kaihonsairas illansuu. Teksti V. A. Koskenniemi.
    • Nuoruuden ylistys, op. 69, nro 3. Taas on eessä synkkä syksy, taas tulossa tuima talvi – Oi sinä elämän nuoruus. Teksti Iivo Härkönen.
    • Ballaadi, op. 69, nro 4. Lintu lenti taivahalla, poika souti kuutamalla – Balladi. Teksti Ilmari Calamnius.
  • Kaksi laulua Larin Kyöstin sanoihin, op. 71. Tekstit Larin-Kyösti, ruotsinnosten tekijää ei tiedetä. Sävelletty ja julkaistu 1908.
    • Ma elän!, op. 71, nro 1. Ma elän, ah, mikä riemu, mikä riemu ja soitto nyt suonissa soi – Jag lever! (Jag lever, åh, vilken glädje sjunger mitt bröst högt).
    • Talvikukkia, op. 71, nro 2. Talvi kukkii omia kukkiaan, päivä ei päily lehdillä milloinkaan – Vinterblommor (Vintern egna, frostiga blommor för).
  • Haudoilta, op. 74. Tekstit Lauri Pohjanpää, ruotsinnokset Joel Rundt. Omistus Signe Liljequist.
    • Valkeat ristit, op. 74, nro 1. Valkeat ristit vihreillä kummuilla, kasteessa terät nuorilla ummuilla.
    • Laulaja taivaan portilla, op. 74, nro 2. Olen kuolleen laulajan sielu – tulen kaukaa päältä maan – Vid himlens port (En sångare stannar stilla i kvällen vid himlens port.
    • Käy kirkkomaata illoin vanhat mummot, op. 74, nro 3. De gamla på kyrkogården (Bland kyrkogårdens gröna gravar vandra de två gamla kvinnor).
    • Päivännousu kultaa kirkkomaan, op. 74, nro 4. Päivännousu kultaa kirkkomaan, linnut havahtuvat unestaan.
  • Kolme laulua – Tre sånger, op. 75. Sävelletty ja julkaistu 1911. Ruotsinnosten tekijää ei tiedetä.
    • Hyvää yötä, op. 75, nro 1. Saapuu hetki toivottuni, lankee uupuneeseen silmään kauan kangastellut uni – God natt (Efterlängtad stund är inne). Teksti L. Onerva.
    • Lauantai-ilta, op. 75, nro 2. Vasta, luulen, paimenpojat karjan kotiin toivat – Lördagsafton (Se, vallgossen med sin boskap). Teksti Lauri Pohjanpää.
    • Tule kanssani, op. 75, nro 3. Tule kanssani lehtohon kultaisaan, tule leikkihin kukkien kanssa! – Kom med mig (Kom med mig, kom med mig till vår kära lund). Teksti L. Onerva.
  • Lauluja pianon säestyksellä, op. 78. Sävelletty ja julkaistu 1912.
    • Laula, laula lapsonen, op. 78, nro 1. Laula, laula, lapsonen, kevään kukkamailla – Sjung, min lilla, dagen lång. Teksti Topi Orpana kirjailijanimellä Juhani Suur-Juhola, ruotsinnos Nino Runeberg.
    • Jag drömde en gång, op. 78, nro 2. Jag drömde en gång: min levnads flod skall fram genom världen befruktande flöda – Mä haaveksin näin (Mä haaveksin näin: mun eloni vuo käy maailman halki). Teksti Ernst V. Knape, suomennos Jussi Snellman.
    • Sorgens makt, op. 78, nro 3. Har du sett, huru ömt den kan le – Surun voima (Näitkö, kuinka on syyn hymy hellä sen). Teksti Jacob Tegengren, suomennos Jussi Snellman.
  • Lauluja – Sånger, op. 81. Sävelletty ja julkaistu 1914.
    • Sinulle, op. 81, nro 1. Siunattu olkoon, armas, sun tiesi – Dir (Segne der Himmel all deine Wege) – Till dig (Vare du signad, älskade, enda). Teksti Huugo Jalkanen, ruotsinnos Nino Runeberg, saksannos Martta Orasto.
    • Rote Blumen, op. 81, nro 2. Ich ging an einer Wiese vorbei und pflückte rote Blumen drei – Punakukat (Käyn vihreen niityn luo laulellen). Teksti Friedrich Wichert, suomennos Wäinö Sola. Omistus Ingeborg Liljeblad.
    • Niin sinua katsoin, neiti, op. 81, nro 3. Teksti Eino Leino.
    • Gamla Maja, op. 81, nro 4. O Herre, du Milde, som skapat soln. Teksti Jacob Tegengren. Omistus Ingeborg Liljeblad.
  • Lauluja – Sånger, op. 82. Sävelletty ja julkaistu 1914.
    • , op. 82, nro 1. Vaiti on metsä, ääneti aallot – Natt (Tyst är i skogen, stilla är vågen). Teksti Huugo Jalkanen, ruotsinnos Nino Runeberg.
    • Aamulaulu, op. 82, nro 2. Miten kirkas ja kuulas on aamunkoi – Morgonsång (Huru strålande härligt är morgonens ljus!). Teksti Huugo Jalkanen, ruotsinnos Nino Runeberg.
    • En barnsaga vid brasan, op. 82, nro 3. Och prinsessan bad och bevekte – Lastentaru takkavalkealla (Ja prinssi neitoa lempi, hän pyydellen lempi) – Ein Kindermärchen am Kaminfeuer (Das Prinzlein bat und begehrte) – A Fairy Story by the Fire (And so the prince came awooing) – Conte pour enfant devant la cheminée (Le Prince avec maint soupir implorait). Teksti Karl Asplund, suomennos Ilta Koskimies, saksannos F. H. Schneider, englanninnos Angela Campbell-McInnes, ranskannos Edouard Schneider.
    • Enten – eller, op. 82, nro 4. Ständigt mellan ja och nej – Humoresk. Teksti Hjalmar Procopé (runoilija).
  • Lauluja – Sånger, op. 83. Sävelletty ja julkaistu 1913–1914, julkaistu 1920.
    • Laatokka, op. 83, nro 1. Kerran Laatokan rantaa pitkin minä astelin yksinäin – Ladoga (Trött längs Ladogas stränder vida såg jag aftonens stråle fly) – Oot Laatokka Karjalan povi. Teksti Mikko Uotinen, ruotsinnos Nino Runeberg. Kohdassa Oot Laatokka Karjalan povi on unisonokuoro ad. lib.
    • Vill du sjunga den bittra till ro?, op. 83, nro 2. Ingen kan sjunga så sorgtunga sånger, ingen så tungt som du – Tule tuskaani yö (Muut eipä virsiä vieraita). Teksti Ernst V. Knape, suomennos Jussi Snellman.
    • Päivä, op. 83, nro 3. Päivä nousee purppuraisin siivin, kastehessa kylpein tuoksuu maa – Dagen (Dagen stiger ljus på purpurvingar). Teksti Lauri Pohjanpää, ruotsinnos Nino Runeberg.
    • Vi ses igen!, op. 83, nro 4. När handen till avsked räckes och hjärtat är tryckt och tungt – Me kerran kohdataan! (Kun lähdön on aika läsnä). Teksti Ida Granqvist, suomennos Jussi Snellman.
  • Jag välsignar, op. 84, nro 1. Jag välsignar livets vackra glädje – Teitä siunaan (Teitä siunaan, hetket ilon riemun). Teksti Ida Granqvist, suomennos V. Arti kirjailijanimellä K. V. Vesala (Kaarlo Väinö Valve). Sävelletty 1914, julkaistu 1916.
  • Vågorna vagga min vita båt, op. 84, nro 2. Aaltoset tuutivat venhoain. Teksti Osvald Sirén, suomennos V. Arti kirjailijanimellä K. V. Vesala. Sävelletty 1914, julkaistu 1915.
  • Yksinlauluja pianon säestyksellä, op. 87. Sävelletty 1915, julkaistu 1916.
    • Öiset tiuvut, op. 87, nro 1. Helkkein hopeaisin tiuvut soi, kilajoi keskellä yötä mykkää. Teksti Eino Tikkanen.
    • Suvi-illan vieno tuuli, op. 87, nro 2. Suvi-illan vieno tuuli huokaa vuoren alta – Sommarkvällens milda vindfläkt (Sommarkvällens milda vindfläkt svagt i dungen susar). Teksti Eino Leino, ruotsinnos Joel Rundt. Ruotsinnos tuli nuottiin vasta 1930-luvulla.
    • Hyvästi, op. 87, nro 3. Jo luovutko luotani, ainoa armas – Farväl (O flyr du mig redan) – Leb’ wohl! (Du willst mich verlassen). Teksti L. Onerva, ruotsinnos Nino Runeberg, saksannos Martta Orasto.
  • Lauluja – Sånger, op. 90. Sävelletty 1916, julkaistu 1917.
    • Folkvisa, op. 90, nro 1. Där björkarna susa sin milda sommarsång – Kansanlaulu (Miss’ soutaen tuulessa koivut sorjat soi) – Volkslied (Wo Birken leis rauschen) – Folksong (When birches are rustle / Where birches are rustling / Where birches are singing). Teksti Viktor Sund, suomennos Jussi Snellman, saksannos F. H. Schneider, ranskannos Anne Colin du Terrail, englanninnoksen tekijää ei tiedetä. Mikään laulun lukuisista sovituksista ei ole Oskar Merikannon tekemä.
    • En skymningsvisa, op. 90, nro 2. Jag ville ha sånger att sjunga. Hjalmar Procopé (runoilija).
  • Neljä laulua – Fyra Sånger, op. 91. Sävelletty 1916, julkaistu 1919.
    • Suvi-ilta, op. 91, nro 1. Kuuluu kellon kalke seutuvilta. Teksti Larin-Kyösti.
    • Sommarmorgon i skogen, op. 91, nro 2. Så strålande ljus och morgonglad. Teksti Viktor Sund.
    • Visa i väntan, op. 91, nro 3. Månen spetsas på grannarnar spjut. Teksti Karl Asplund.
    • Kasakan kehtolaulu, op. 91, nro 4. Uinu, lapsi, suloon ehtoon, tuuti tuulan tuu! Alkuperäinen teksti Mihail Lermontov (Kolybelnaja kazaka, Колыбельная казака), suomennos Valter Juva.
    • Laulu, op. 92, nro 1. Laulusta tunnetaan anonyymi sovitus sopraanolle ja pianolle Esko Vierikon hengelliseen tekstiin On matka edessäni.
  • Fyra sånger – Neljä laulua, op. 93. Sävelletty 1916, julkaistu 1918. Kaikki suomennokset Jussi Snellman.
    • Agneta, op. 93, nro 1. Jag mötte dig, minns du den gången, då häggarnas blomster du bar – Agneta (Sun kohtasin, muistatko milloin, kun kukkia tuomen sä hait). Teksti Alfred Fahler.
    • Vid Genezaret, op. 93, nro 2. Jag drömde han stod bland folket – Genezaretin rannalla (Näin unta hän siellä seisoi). Teksti Alfred Fahler.
    • Bedövning, op. 93, nro 3. Bedöfning – Hjärtekvalen ha domnat – Raukeus (Sielun tuskat jo turtui). Teksti Vilhelm Ekelund.
    • Hell dig, liv!, op. 93, nro 4. Hell dig, liv, i din skönhet och prakt! – Elämälle! (Terve valtias valon ja yön!) – Elämän laulu – Hell dig, lif! Teksti Ernst V. Knape.
  • Kolme laulua – Drei Lieder, op. 96. Sävelletty 1918, julkaistu 1919.
    • Hämärissä, op. 96, nro 1. Mun pirttini soppea valaisee vain lieden hehkuva palo – In der Dämmerung (Mein einsames Häuschen erleuchtet nur des Herdes unsichres Feuer). Teksti L. Onerva, saksannoksen tekijää ei tiedetä. Omistus Alexandra Ahnger.
    • Vågen, op. 96, nro 2. Vågen leker sjungande och glad – Die Wagen (Fröhlich plütschern ziehn die Wellen). Teksti Ruth Hannula, saksannoksen tekijää ei tiedetä.
    • Min älskade, op. 96, nro 3. Faller skuggan om kvällen lång – Armaani (Varjot illan kun lankeaa) – Geliebte du (Wenn am Abend der Schatten fällt). Teksti Ruth Hannula, saksannoksen tekijää ei tiedetä, suomennos Ilta Koskimies.
  • Äidin silmät, op. 99. Kun uinuin lasna ma kehdossain – Min moders ögon (Som liten fick jag till vila gå). Teksti Kasimir Leino, ruotsinnos Nino Runeberg. Sävelletty 1918, julkaistu 1920.
  • Polska, op. 103, nro 1. Kunde jag säga hur kär du mig är. Teksti Ernst Josephson. Sävelletty 1918, julkaistu 1919.
  • Fågelungarna flögo ur bo, op. 103, nro 2. Ur Annas sagor. Teksti Ernst Josephson. Sävelletty ja julkaistu 1919.
  • Bacchanal, op. 105, nro 1. Jag vill älska, jag vill leva, jag vill dricka bägarens vin. Teksti Fredrik Nycander. Sävelletty 1919, julkaistu 1920.
  • Mot segern, op. 105, nro 2. Kamrater, kamrater, du gråta här i krutstänkta vadmalstrasor. Teksti Bertel Gripenberg. Sävelletty 1919, julkaistu 1920. Omistus Jørgen Bendix.
  • Allting glider mot döden, op. 105, nro 3. Dagen blir natt, natten blir dag – Kaikki liukuu kohti kuolemaa (Päivästä yöksi, yöstä päiväksi). Teksti Erik Blomberg, suomennos Johann Tilli (2016). Sävelletty 1919, julkaistu 1920.
  • Lauluja, op. 106. Sävelletty 1919, julkaistu 1920. Ruotsinnokset Nino Runeberg.
    • Iltakellot, op. 106, nro 1. Angelus soi! Niin hellästi helisee kellot – Aftonklockorna (Angelus’ klang så stilla i kvällen hörs ljuda). Teksti Verneri Liinamaa.
    • Sinipiiat, op. 106, nro 2. Käy solkien soitto ja helmien helinä hellä – Skogsjungfruarna (Hör söljornas klang och de skimrande pärlors rassel). Teksti Verneri Liinamaa.
    • Minä laulan sun iltasi tähtihin, op. 106, nro 3. Teksti V. A. Koskenniemi.
  • Laulelen pojalleni pikkuiselle, op. 107, nro 1. Kuusessa korkeassa käkönen kukkuu, huojuu tuoksuva tuomi – En nervsjuks vaggsång (Göken jag hör uti granskogen sjunga). Tekstin tekijää ei tiedetä, ruotsinnos Nino Runeberg. Sävelletty 1920, julkaistu 1922.
  • Maid, wo ist deiner Augen Glanz, op. 107, nro 2. Flicka, var är ditt ögas glans? Tekstin tekijää ei tiedetä, ruotsinnos Nino Runeberg. Sävelletty 1920, julkaistu 1922.
  • Ainoa maan päällä, op. 107, nro 3. Ei kenkään katso syvempään, kuin silmä äidin – Den enda på jorden (Det finns ej härd så varm på jorden). Teksti Ensio Kurki-Suonio, ruotsinnos Nino Runeberg. Sävelletty 1920, julkaistu 1922.
  • Drei Lieder – Tre Sånger, op. 108. Sävelletty 1921, julkaistu 1922. Ruotsinnokset Nino Runeberg.
    • Frisch gesungen!, op. 108, nro 1. Hab’ oft im Kreise der Lieben in duftigem Grase geruht – Sjung blott! (Bland vänners skara). Teksti Adelbert von Chamisso. Sävelletty 1921, julkaistu 1922. Omistus Dela ja August Trebbe.
    • Mutter, op. 108, nro 2. Es ist was wunderbares um eine Mutter! – En moder (Det är förunderligt med en moders hjärta!). Teksti on perinteinen saksalainen.
    • Hab’ Sonne!, op. 108, nro 3. Hab’ Sonne im Herzen, ob’s stürmt oder schneit – Hav sol i ditt hjärta (Hav sol i ditt hjärta, om stormar ock gny). Teksti Cäsar Flaischlen.
  • Drei Lieder, op. 109. Ruotsinnokset Nino Runeberg, suomennokset Ilta Koskimies. Sävelletty 1922, julkaistu 1923.
    • Beherzigung, op. 109, nro 1. Wenn dich das Leid des Lebens drückt – Kun sulle taakaks’ elo käy (Kun sulle taakaks’ elo käy ja sielus itkee) – Tröst (När livets smärta trycker dig). Teksti Max Gottheiner. Omistus Grete Lehmann-Hötzel.
    • Der unbegriffene Gott, op. 109, nro 2. Fruchtlos ist unsre Mühe, dich zu finden – Käsittämätön Jumala (Koskaan ei omin voimin Jumalaansa voi löytää) – Den ofattlige Guden (Fåfäng är all vår id att dig begripa). Alkuperäinen teksti Omar Khaijam, saksannos Hans Bethge. Omistus Helge Lindberg.
    • Ist es nicht sonderbar, op. 109, nro 3. Kummaa on mielestäin – Är det ej underbart. Alkuperäinen teksti Omar Khaijam, saksannos Hans Bethge.
  • Lauluja pianon säestyksellä, op. 110. Ruotsinnokset Nino Runeberg. Sävelletty ja julkaistu 1922.
    • , op. 110, nro 1. Vaiti on metsä, ääneti aallot – Natt (Tyst är i skogen, böljorna tiga). Teksti Huugo Jalkanen.
    • Syyslaulu, op. 110, nro 2. Syyssävelet yli kaupungin ja puistojen kellastuvain – Höstsång (Ren hösttoner dra över staden). Teksti Huugo Jalkanen.
    • Mummo, op. 110, nro 3. Sano, mummo, miks’ silmäsi välke on lauha kuin lapsosen? – Mormor (Säg, mormor, hur bor i ditt öga en ljus glim så barnsligt ren?). Teksti L. Onerva.
  • Kaksi laulua – Två sånger, op. 113. Ruotsinnokset Nino Runeberg. Sävelletty 1923, julkaistu 1924.
    • Aurinko laski, op. 113, nro 1. Solen har sjunkit. Teksti Alfred Saukkonen.
    • Mistä – mihin?, op. 113, nro 2. Vadan – varthär? (Vadan är livet här, vet ej jag). Teksti Pekka Häkli.
  • Aamun tuuli purtta vie, OM004. Teksti Arvid Lydecken. Sävellysaikaa ei tiedetä, laulu julkaistiin 1940 käsikirjoituksen näköispainoksena. Omistus Anja Tiitinen.
  • Ainoa olen talon tyttö, OM008. Jag är gårdens enda dotter – Bin ein reiches Bauernmädel – Das Bauermädchen (Bin des Hauses einz’ge Tochter) – The country lass. Oskar Merikannon yksinlaulusovitus, joka julkaistiin vuonna 1952 uudella saksannoksella (Friedrich Ege) ja englanninnoksella (Alex Bryan).
  • Carinus. Lydian laulu, OM017, nro 4. Oskar Merikannon sovitus lauluäänelle ja pianolle. Julkaistu 2016.
  • Du lämnar ej mina tankar, OM021. Teksti Hjalmar Söderberg. Sävelletty 1892, julkaistu 2018.
  • Elinan surma, OM026. Oopperan laulujen sovituksia lauluäänelle ja pianolle, julkaistu 1912.
    • Ma tiedän, onni kulkee ohitseni
    • Aatos heijaa sydäntä
    • Sa pyhä rakkaus!. Sa huumaus pyhin virittäin nautinnon jouset
    • Oi, elon synkän synkkää yötä
    • Oi odotusta sairaan sydämen
    • Yksi ainut hetki luoda
    • Minä laulan lauluistani
    • Oi Elinainen ihana
  • Elon tiellä, OM028. Kun kyyneleesi kirkkahat, mun armahani vuotavat. Teksti Jooseppi Mustakallio. Sävelletty 1888, julkaistu 1925. Esityskokoonpano on tenori tai sopraano ja piano.
  • Hierojain marssi, OM051. Valppaita oomme valon vartijoita. Teksti Fredrik von Zansen. Sävelletty 1909-1910, ei ole julkaistu. Marssista tunnetaan puhallinorkesterisovitus, joka saattaa olla Merikannon tekemän.
  • Huolissaan huokaileva, OM056. Koko metsä on laulua täynnä, joka lehvällä lemmitään. Teksti Eino Leino. Sävelletty 1907 tai aikaisemmin, julkaistu 1907.
  • Ihmis-elo, OM061. Pieni joki tuolla juoksee – Lähde kirkas tuolla päilyy – Elon kulku. Teksti Yrjö Bonsdorff. Sävelletty 1888, julkaistu 1891 osana opusta 2. Julkaistiin 1925 hiukan eri tekstillä ja otsikolla Elon kulku. Tenori tai sopraano ja piano. Omistus Ida Bonsdorff.
  • Im Waldgeheg’, OM063. Gelbes Laub in Walgehege. Teksti Karl Stieler. Sävelletty 1888, julkaistu 2010. Omistus Martha Munkelt.
  • Joulu tullut on!, OM077. Taas sykkivi sydämet kuusen ympärillä – Julen är äntligen här. Teksti Vilkku Joukahainen, ruotsinnos Barbara Helsingius (1993). Sävelletty ja julkaistu 1903.
  • Joulukuusi, OM078. Tuo tumma vuorten valtija mun oli isänäni – Kuusen juhlahetki. Teksti Zachris Topelius, suomennos Immi Hellén. Sävelletty 1910 tai aikaisemmin, julkaistu 1910. Esityskokoonpanona lauluääni ja urkuharmoni tai piano.
  • Kansakoululaisten laulu, OM097. Yksinkielin kaikin lauluun yhtykää! Teksti Juhani Villiam Virkkala. Sävelletty ja julkaistu 1910. Esityskokoonpano on lauluääni ja harmoni.
  • Kansakoulun laulu, OM098. Me Suomi-äidin lapsoset. Teksti Olli Vuorinen. Sävelletty ja julkaistu 1910. Esityskokoonpano on lauluääni ja harmoni.
  • Kansan marssi, OM099. Väkivalta pois maasta ja turma – Kansalaismarssi – Kansanmarssi. Teksti J. H. Erkko. Sävelletty 1903, julkaistu 1906. Esityskokoonpanona on lauluääni (soolo tai unisonokuoro) ja piano tai ”torvet”.
  • Kiitävi aatos kaipuun siivin, OM113. Kaunis on aamu ja tuores on ilma – Tanken bäres på längtans vingar (Härlig är morgonen, daggfrisk är luften). Teksti Rafael Engelberg, ruotsinnos Joel Rundt. Sävelletty ja julkaistu 1907.
  • Kom!, OM119. Jag kommer ifrån främmande land, där solen mäktigt glöder. Tekstin tekijää ei tiedetä. Sävelletty 1892, julkaistu 2019. Esityskokoonpano on sopraano ja piano.
  • Koskenlaskijan laulu, OM122. Ne rahat, jotka vaskesta valetaan, ne annetaan vaivaisille. Teksti Johannes Linnankoski. Sovitettu kansansävelmästä ja julkaistu 1921.
  • Kotiranta, OM123. On lapsosen rinnassa riemuisaa. Teksti R. R. Ryynänen salanimellä ”Reino Ranta”. Sävelletty 1900, julkaistu 1935. Laulun musiikki on peräisin näytelmän Päivän tyttö laulusta Metsänneitojen laulu.
  • Lasten joulu, OM140. Ja nyt on taasen joulu – Barnens jul (Och åter kommer julen). Teksti Larin-Kyösti, ruotsinnos L. Saxén ja Barbara Helsingius (1993). Sävelletty ja julkaistu 1898. Esityskokoonpano lauluääni ja piano tai harmoni. Oskar Merikannon sovitus harmonille tunnetaan.
  • Lemmen laulu, OM146. Oi, ystävä, jos mua lempinet – Lemmenlaulu. Teksti Teksti R. R. Ryynänen salanimellä ”Reino Ranta”. Sävelletty 1912-1913, julkaistu 1935. Musiikki on otettu näytelmämusiikin Carinus, OM017 laulusta Lydian laulu.
  • Liebesfeier, OM148. An ihren bunten Liedern klettert die Lerche selig in der Luft. Teksti Nikolaus Lenau. Sävelletty 1888, julkaistu 1925. Omistus Alma Buschmann. Esityskokoonpano on sopraano ja piano.
  • Lipullemme, OM332. Vaate sinivalkoinen nouse korkealle. Teksti Arvily. Sävelletty ja julkaistu 1918 Pääskysen joulukontissa.
  • Maammopa valvoi marjuttansa, OM158. Oskar Merikannon sovitus lauluäänelle ja pianolle julkaistu 1920.
  • Marjatan kehtolaulu, OM159. Tuuvin mie tätä tytärtä. Teksti [[Kanteletar] ja toinen säkeistö todennäköisesti Oskar Merikanto. Sävelletty ja julkaistu 1921. Omistus Anja Marjatta Merikanto.
  • Nocturne, OM180. Linnut oksillansa vaikenevat, päivä vielä hetken viipyy poissa. Teksti V. A. Koskenniemi. Sävelletty ehkä 1906, julkaistu 1907.
  • O pauvre mère malheureuse, OM188. Voi äiti parka ja raukka. Teksti on kansanlaulu, ranskannos Aino Ackté. Sovitettu ja julkaistu 1900.
  • Oh Phantasie, du süßes Träumen! , OM189. Wie ist’s so schön in stillen Stunden – Oi haaveet, te ihanat unelmat. Teksti mahdollisesti [Endre Ady]]. Sävelletty 1914, julkaistu 2010.
  • Oi Herra ilo suuri, OM190. Oi Herra ilo suuri mull’ on, että huutoni ain’ kuulet armiaast’ juuri mun rukoillessani – Choral mit Vorspiel und Zwischenspiel. Teksti Haqvin Spegel, suomennos Carl Gustaf von Essen. Sävelletty 1888, ei ole julkaistu.
  • Peippo pesii puuhun, OM203. Teksti J. H. Erkko. Sävelletty 1894, ei ole julkaistu. Sävellys tunnetaan vain välillisesti, se on kadoksissa.
  • Pohjan neiti, OM206. Väinön kertomus (Olen vanha Väinämöinen). Sovitus lauluäänelle ja pianolle on julkaistu 1908.
  • Pohjan neiti, OM206. Väinö syntyjä syviä etsimässä (Mutta mistä löydän uudet synnyt syvät). Sovitus lauluäänelle ja pianolle on julkaistu 1908.
  • Pohjan neiti, OM206. Väinön hymni (Hallitsija maan ja veen, pauhoavan pauanteen). Sovitus lauluäänelle, mieskuorolle ja pianolle on julkaistu 1908.
  • Pohjan neiti, OM206. Ilmarin kertomus (Eilen päivän laskiessa purjehdimme Pohjan rantaan). Sovitus lauluäänelle ja pianolle on julkaistu 1908.
  • Pohjan neiti, OM206. Louhi ylistää tyttärelleen Väinön suuruutta (Muista, muista, suur’ on Väinö, kuulu, mahtava, mainehikas). Sovitus lauluäänelle ja pianolle on julkaistu 1908. Ossian Fohströmin sovitus sellolle/viululle ja pianolle on julkaistu nimellä Romanssi.
  • Pohjan neiti, OM206. Louhen hyvästijättö tyttärelleen (Jo menet oma kanani, vaalittuni valkeainen). Sovitus lauluäänelle ja pianolle on julkaistu 1908.
  • På skridskor, OM211. Sovitettu 1893. Sovitus tunnetaan vain välillisesti ja se on kadoksissa.
  • Regina von Emmeritz, OM218. Reginana aria (Hiljaist’ on, viileää). Oskar Merikannon sovitus on säilynyt käsikirjoituksena.
  • Reinin vahti, OM219. Oi Saksanmaa, sun Golgatasi yössä on ihmiskurjuus käynyt liittohon. Teksti V. A. Koskenniemi. Sävelletty 1920, ei ole julkaistu. Omistus Finnlandkämpfer. Laulu tunnetaan vain välillisesti, mutta mitään nuottidokumentteja ei ole löytynyt. Joko hanke peruuntui Merikannon osalta, tai kaikki dokumentit ovat kadoksissa.
  • Romanssi ilman sanoja, OM221. Sävelletty 1906, julkaistu 2010. Esityskokoonpano on lauluääni ja luuttu. Laulu on todennäköisesti tarkoitettu johonkin näyttämöteokseen.
  • Se rakkaus, OM229. Onpa se rakkaus sukkela tauti. Teksti Larin-Kyösti. Kyseessä on vuonna 1917 valmistunut yksinlaulusovitus näytelmän Tukkijoella, op. 13 miesäänisestä laulusta. Sovitus julkaistiin vasta vuonna 1925.
  • Släktvisan, OM240. Rosarö och lilja – Musikaliskt skämt – Sukulaulu (Lilja, ruusunkukka on synti taittaa rukka) – Musikaalinen pila. Teksti Gustaf Fröding, suomennos Jussi Snellman. Sävelletty 1907, julkaistu 1924. Omistus Signe Liljequist.
  • Suomalainen huoneentaulu, OM247. Säveleet J. H. Erkon Suomalaiseen huoneentauluun – Huoneentaulu – Suomalaisen huoneen¬taulu. Teksti J. H. Erkko. Sävelletty ja julkaistu 1903. Esityskokoonpano on lauluääni ja harmoni tai piano. Lauluista on julkaistu myös yksiääninen säestyksetön versio.
    • 1.Uskontosi kehitä sydämesi syvyydestä
    • 2. Kyntäös oma vakosi
    • 3. Niinkuin metsän muuriainen
    • 4. Oikeutta tehdä koita
    • 5. Suosi Suomesi lakia
    • 6. Omatuntos ohjausta nouda notkoissa elämän
    • 7. Pidä puhtaus pyhänäRakastaos raittiutta
    • 8. Opin ahjoja sytytä
    • 9. Suomalaista itseäsi sinä säilytä lujassa (Nouse muita sortamatta)
    • 10. Äidinkieltäsi rakasta
    • 11. Kotisi ja maasi muista
    • 12. Sydämesi päivä päästä
    • 13. Voita valta oikeudelle
  • Taivas on sininen ja valkoinen, OM269. Sovituksen tekoaikaa ei tiedetä, se julkaistiin 1952.
  • Terve! , OM275. Eläköön, eläköön kakskymmenvuotias! Teksti Oskar Merikanto. Julkaistu 2015 valokuvana postikortista, jonka taakse sävellys on kirjoitettu. Onnittelulaulu on tehty Aarre Merikannolle.
  • Vad fattas mig än?, OM298. Tekstin tekijää ei tiedetä. Sävelletty 1921, julkaistu 2010. Omistus Fanny Wrede.
  • Viihdy täällä impi kukka, OM314. Viihdy täällä, impi kukka, helmisilmä, tummatukka. Teksti J. H. Erkko. Sovitettu ja julkaistu 1906. Sävelmä on argentiinalaisen paimensävel.
  • Yksi ruusu on kasvanut laaksossa, OM326. Sovitus on julkaistu 1952. Saksannos Die Rose im Tal Friedrich Ege, englanninnos The rose in the vale Alex Bryan.
  • Viirimme, OM315. Mik’ onkaan meidän viirimme, jonk’ ympäri me yhdymme? Teksti J. H. Erkko. Sävelletty ja julkaistu 1899.
  • Voi äiti parka ja raukka, OM320. Voi, äiti parka ja raukka, kun minun synnytit maailman orjaks' tänne kurjuutta kärsimään! Kansanlaulu Liperistä. Sovitettu 1910, ei ole julkaistu.
  • Die weiblichen Waffen, OM323. Tekstin tekijää ei tiedetä. Sävelletty 1887-1888, ei ole julkaistu. Laulu tunnetaan vain välillisesti, se on kadoksissa. Esityskokoonpano on sopraano ja piano.

Sävellykset kahdelle lauluäänelle ja pianolleMuokkaa

  • Onnelliset, op 15. Jo valkenee kaukainen ranta – Två lyckliga (Nu ljusnar den töckninga stranden) – Happiness. Teksti Aleksis Kivi, ruotsinnos Nino Runeberg, englanninnos Barbara Helsingius. Sopraano, altto ja piano.
  • Duettoja - Duetter, op. 62. Ruotsinkielisten käännösten tekijää ei tiedetä. Sävelletty ja julkaistu 1906.
    • Soipa kieli, op. 62, nro 1. Olin istunut illalla itseksein – Ljudande sträng (Sänt i kvällen). Teksti Ilmari Calamnius.
    • Oi, kiitos sä Luojani armollinen, op. 62, nro 2. Pris ske dig, allmäktige Skapare god. Teksti Eino Leino. Esityskokoonpano on sopraano, baritoni ja piano.
    • Äiti ja kulkuripoika, op. 62, nro 3. Kuka se ulkona kolkuttaa – Modren och tiggargossen (Vem är, som klappar up på min dörr). Teksti Larin-Kyösti. Esityskokoonpano on sopraano, baritoni ja piano.
    • Leikitäänkö?, op. 62, nro 4. Leikitäänkö? Kisasilla kiistellään – Ska’ vi leka (Ska’ vi leka? Leka, springa och ta fast). Teksti Eino Leino. Esityskokoonpano on sopraano, baritoni ja piano.
  • Uusia duettoja – Nya Duetter, op. 85. Sävelletty 1914, julkaistu 1918.
    • Ihmisen elämä, op. 85, nro 1. Kaunis on elämä ihmisen. Teksti Mikko Uotinen. Esityskokoonpano sopraano, baritoni ja piano.
    • Sången, op. 85, nro 2. Sång, du är läkdom för själ. Teksti Jacob Tegengren. Esityskokoonpano mezzosopraano, baritoni ja piano tai harppu ja harmoni ad. lib.
    • Sävel, op. 85, nro 3. Sävel kaukaa kirkkauden maasta, riemuitsevin kielin puhu, haasta! Teksti Lauri Pohjanpää. Esityskokoonpano sopraano, baritoni ja piano.
    • Lycka, op. 85, nro 4. Nyss molnet, som glänste så soligt. Teksti Jacob Tegengren. Esityskokoonpano sopraano, baritoni ja piano.
  • Kehrääjä-äiti, op. 89. Ja äiti istuvi, kehräjää – Pois aurinkoiseni läksi. Teksti Paavo Cajander. Esityskokoonpano sopraano, baritoni, mieskuoro ja piano. Sävelletty 1915, julkaisematon. Omistus Adelaida von Skilondz.
  • Fyra duetter för sopran och baryton, op. 95. Sävelletty 1917, julkaistu 1920. Kaikki suomennokset Jussi Snellman. Kaikissa esityskokoonpanona sopraano, baritoni ja piano.
    • Säg, minns du?, op. 95, nro 1. Jag minns det – Vi se våra svärmande är som skyar – Oi, muistatko? (Oi, muistatko? Hiivimme kiirehtäin – Mä muistan, mä muistan! – Nyt nuoruushaaveemme on vain pilviä varjoineen). Teksti Arvid Mörne.
    • Mot helig ort, op. 95, nro 2. Hur skulle vi icke – Pyhien maa (Oi onnea, riemua). Teksti Ida Granqvist.
    • Ro, op. 95, nro 3. Den svåra dagen redan nu lutar mot sitt fall – Rauha (Jo raskas hetki raukee ja päivä päähän saa). Teksti Vilhelm Ekelund.
    • Det var en gång, op. 95, nro 4. Laskeissa auringon (Tuo ilta ain’ on muistossain). Teksti Ida Granqvist.
  • Laulajan kiitos, OM143. Ja kiitospa vihdoin viimeinen, kun laulun lahjan Sa annoit. Teksti Eino Leino. Sävellysaikaa ei tiedetä, laulu julkaistiin vasta 1938. Esityskokoonpanona on kaksi lauluääntä.
  • Parikkalan suojeluskunnan marssi, OM201. Eestä kauniin kotikunnaan vartioina valvotaan – Tulkaa kaikki miehet yhteen, valkoisehen vartioon – Marssi Parikkalan suojeluskunnalle. Teksti Mikko Uotinen. Sävelletty 1920, ei ole julkaistu. Esityskokoonpano on kaksi lauluääntä ja piano ad. lib. Merikanto teki marssista myös version puhallinseitsikolle ja lyömäsoittimille.
  • Pohjan neiti, OM206. Pohjan neidon ja Väinön duetto. Kyntörastas mulle vastas: Nuoku nuorra impi rukka. Sovitus kahdelle lauluäänelle ja pianolle julkaistu 1908.
  • Ruoveden laulu, OM224. Ruovedellä koti mull’ on rannikolla viehättävä. Teksti Hanna Schönberg. Sävelletty 1902, julkaistu 2016.

KuorosävellyksetMuokkaa

SekakuoroMuokkaa

  • Nyt on juhannus, op. 14, nro 1. Ja nythän on taasen juhannus. Sekakuoro. Teksti Larin-Kyösti. Sävelletty 1900. Julkaistu 1900.
  • Juhannustulilla, op. 14, nro 6. Iloinen valkea kalliolta leiskaa. Viisiääninen sekakuoro. Teksti Larin-Kyösti. Sävelletty 1900. Julkaistu 1900.
  • Lummekukkien ja Tuonen aaltojen laulu, op. 48, nro 5a. Terve Tuonelan ruhtinatar – Tummat on vyörtehet Tuonelan laineen. Sekakuoro ja piano. Teksti Eino Leino. Sävelletty 1903, julkaistu 2011.
  • Kymmenen virran maa, op. 57. Maa ponteva Pohjolan äärillä on. Teksti A. V. Koskimies. Oskar Merikannon sovitukset pianolle sekä lauluäänelle ja pianolle tunnetaan.
  • Tvänne Frihetssånger – Kaksi Vapauslaulua, op. 98. Teksti Jarl Hemmer, suomennokset Jussi Snellman. Sävelletty 1918, julkaistu 1919. Baritoni ja sekakuoro.
    • Hymn, op. 98, nro 1. Nu segra de vita – Voitonvirsi (Jo valkoset voittaa).
    • De fallna, op. 98, nro 2. Stilla, segerlarm – Kaatuneille (Vaiti, voitonriemu).
  • Aa, aa, OM001. Aa, aa, allin lasta, pientä linnun poikaa. Kansanlaulu. Sovitettu 1893, julkaistu 1898. Esityskokoonpanossa on alttosoolo ja sekakuoro.
  • Ah kuulkaa sielut, OM006. Tekstin lähdettä ei tiedetä. Sävelletty 1923, julkaistu 1924.
  • Ei hätää, kun kanssamme Jeesus on vaan!, OM023. Teksti Siionin virsistä. Sävelletty ja julkaistu 1924.
  • Elinan surma, OM026. Tanssilaulu. Minä kuljen ja etsin ystävää. Oskar Merikannon sovitus sekakuorolle. Julkaistu 1917.
  • Elämän laulu, OM030. Niin, luonnon laulun sävelvuo. Teksti Kasimir Leino. Sävelletty 1898, julkaistu 2014.
  • Enkä minä ryyppää paloviinaa, OM032. Enkä minä ryypää paloviinaa, se on niin väkevätä. Teksti on kansanlaulu. Sovitettu ja julkaistu 1907.
  • Epilogi, OM035. Katso, sun rintasi rauhassa mennehet kevähät nukkuu – Sankarien muistolle – Lapuan tappelun 100-vuotisjuhlaan. Teksti V. A. Koskenniemi. Sävelletty 1907–1908. Laulu tunnetaan vain välillisesti, kadoksissa.
  • Haltiat, OM046. Kipsutellen, kapsutellen, hiihti herra kinosten – Haltijat. Teksti Ilmari Calamnius. Laulu tunnetaan vain välillisesti, se on kadoksissa.
  • Hiihtäjän hymni, OM052. Hiihtelemään! Teksti Ilmari Calamnius. Sävelletty ja julkaistu 1901.
  • Hiljaa vaan!, OM054. Hiljaa uusi vuosi alkaa, hiljaa vanha vierii pois! Tekstin on todennäköisesti tehnyt Oskar Merikanto. Sävelletty 1880-luvulla, julkaisematon. Omistus Koiton lauluseura.
  • I vårstormens tid, OM058. Det viner i skogen. Teksti Daniel Fallström. Sävelletty 1907 tai aikaisemmin, julkaistu ainakin 1926. Sävellys sisältää erillisiä osia mies- ja naisäänille sekä sekakuorolle.
  • Ilman kuuta, OM062. Ilman kuuta ja auringon teitä maailma se olis niin pimeä. Kansanlaulu. Sovitus tunnetaan vain välillisesti, se on kadoksissa.
  • Irrblossen, OM064. Det glimmar, det glittrar, där skogskärret står – Ha, ha, ha, du gömmer dej – Så sirligt på tå – Tyst! Tyst! Tyst! Hör någon nalkas – Virvaliekit (Sai kimmellys lehtoon ja louhikkohon – Kätkeydytkö, ettet näy? – Näin varpailla vaan, näin vaan – Hiljaa nyt. Jo tullaan tänne). Teksti Ellen Nervander, suomennoksen tekijää ei tiedetä. Sävellys 1923 tai aikaisemmin ja julkaisu 1923. Todennäköisesti vain säestys on Merikannon käsialaa, mutta julkaisun tiedot ovat tältä osin epäselvät. Esityskokoonpanossa on kolme lauluääntä ja piano.
  • Itätuulessa, OM067. Tämä on isojen vihojen vaikea maa. Teksti Severi Nuormaa. Sävelletty ja julkaistu 1906.
  • Jag är en lustig kurre, OM069. Jag är en lustig kurre! Hejsan för mig. Teksti Jenny Blicher-Clausen. Sävelletty 1900-luvun alussa, ei ole julkaistu.
  • Jeesuksen silmäin eteen, OM070. För Jesu milda ögon. Teksti Lars Stenbäck, suomennos Martti Ruuth. Sävelletty 1923, julkaistu 1924.
  • Jeesus, johdata! , OM071. Jeesus, johdata tiemme kulkua. Teksti Nikolaus Ludwig von Zinzendorf (1725), suomennos Elias Lönnrot (1874) ja Jooseppi Mustakallio (1900).
  • Johdantovuorolauluja, OM074. Perinteisiä liturgisia tekstejä. Liturgi ja neliääninen sekakuoro. Sävelletty 1920-luvulla, ei ole julkaistu. Kokonaisuuden otsikko on keinotekoinen. Käsikirjoitusaineisto sisältää seuraavat osat: 1. Tehkää portit avaroiksi ja ovet maailman korkeiksi (ensimmäisenä adventtina) 2. Minä ilmoitan teille suuren ilon (ensimmäisenä joulupäivänä) 3. Jeesus Kristus on sama eilen ja tänä päivänä – Ja myös iankaikkisesti (uudenvuodenpäivänä) 4. Kaikki kuninkaat häntä kumartakoot – Kaikki kansat häntä palvelkoot (loppiaisena) 5. Herra on minun paimeneni – Ei minulta mitään puutu (palmusunnuntaina) 6. Niin Jumala on rakastanut maailmaa – Jotta kuka ikinä häneen uskoo (pitkäperjantaina) 7. Kristus on ylösnoussut – Herra on totisesti ylösnoussut, halleluja, halleluja (pääsiäispäivänä) 8. Herra on kuningas, siitä maa iloitkoon – Taivaat julistavat hänen hurskauttansa (helatorstaina) 9. Herra sanoo: Minä tahdon vuodattaa Henkeäni kaiken lihan päälle – Ja pelastuva on jokainen, joka Herran nimeä avuksensa huutaa (helluntaipäivänä) 10. Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Sebaot, koko maa on täynnä hänen kunniaansa (kolminaisuuden päivänä).
  • Joutuos!, OM079. Oi, joutuos, joutuos, joutsenlintu. Teksti J. H. Erkko. Sävelletty ja julkaistu 1905.
  • Juhannusnuoriso, OM080. Toukomme kukkii, nuoriso uhkee – Jokioisten nuorisoseuran marssi – Juhannustähkille. Teksti J. H. Erkko. Sävelletty 1905, ei ole julkaistu alkuperäisessä muodossaan. Omistus Jokioisten nuorisoseura. Merikannon käsikirjoitusaineisto on pääosin kadoksissa, tunnettu sekakuoroversio on säveltäjä Väinö Pesolan rekonstruktio vuodelta 1951, jolloin se myös julkaistiin Pyrkijä-lehdessä.
  • Kaikille synnit anteeks’, OM092. Teksti Siionin Kanteleen Sävelmistöstä. Sovitettu 1911, julkaistu 1912.
  • Kaksi kosijaa, OM094. Perhonen ja mehiläinen kosimahan lähti. Teksti J. H. Erkko. Sävelletty 1889, ei ole julkaistu.
  • Kaunis on neito, OM103. Kansanlaulu. Sovitettu 1892. Sovitus tunnetaan vain välillisesti, se on kadoksissa.
  • Ken lienet, elämän matkamies, OM104. Ken lienetkin, elämän matkamies – Ehdotus Koiton marssiksi. Teksti Yrjö Weilin. Sävelletty ja julkaistu 1903.
  • Ken Luojan töitä tarkastaa, OM105. Teksti Simo Korpela. Sävelletty ja julkaistu 1903.
  • Keväisten unien valkea Suomi, OM108. Teksti L. Onerva. Sävelletty 1915, julkaistu 1921.
  • Kevätvirrat, OM109. Soista, järvistä jäät on lähtennä. Teksti J. H. Erkko. Sävelletty ja julkaistu 1905. Oskar Merikannon sovitus lauluäänelle tunnetaan.
  • Kiitos sulle, Jumalani, OM110. Kiitos sulle, Jumalani, armostasi kaikesta – Tack, min Gud, för vad som varit (Tack, min Gud, för vad som varit, tack för allt, vad du beskär) – Rohkenethan, minkä maksoi – Herra, eteen kasvojesi – Kodin rakkaan annoit meille. Teksti August Storm, suomennos Kaarlo J. Rahikainen (1900), Mikko Kinnunen (Herra, eteen kasvojesi 2013) ja Raakel Inget (Kodin rakkaan annoit meille 1996). Sävelletty ja julkaistu 1924. Oskar Merikannon viimeiseksi jäänyt sävellys.
  • Kiitosvirsi, OM111. Hilarion kiitosvirsi – Hilariuksen kiitosvirsi – Laudamus-hymni – Me kiitämme Sinua, me Sinua rukoilemme – Tacksägelsepsalm (Vi lova Dig, vi tillbedja Dig). Teksti on perinteinen liturginen, ruotsinnos Olaus Petri. Sävelletty 1920-luvulla, julkaistu erillispainatteena ilman aikaa.
  • Kiitä sieluni Herraa, OM112. Kiitä sieluni Herraa ja mi minuss’ on Hänen ain’ pyhää nimeänsä. Teksti Sionin Kanteleen Säwelistö 1892. Sävelletty ja julkaistu 1924.
  • Kilven marssi, OM114. Nyt taisteluun sa nuoriso, aseisiin siskot, veikot! Teksti Kaarlo Terhi (Kaarlo Hammar). Sävelletty 1900, julkaistu viimeistään 1935.
  • Kristuksen ristin juurella”, OM126. Vid Jesu helga kors. Teksti perinteinen hengellinen. Sävelletty 1923, julkaistu 1924.
  • Kultaansa kaipaava, OM128. Huojuvan metsän helmassa minä illoin istuskelin. Teksti on kansanlaulu. Sovitettu 1892, julkaistu 1898.
  • Kunnia olkoon, OM132. Kunnia olkoon Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen, niin kuin alusta ollut on. Teksti on perinteinen liturginen. Liturgi, sekakuoro ja urut. Sävellysaikaa ei tiedetä, ehkä 1920-luku. Ei ole julkaistu.
  • Kussa istuit, maa iloitsi, OM133. Teksti on kansanlaulu. Sävelletty 1907 tai aikaisemmin, julkaistu 1907.
  • Laulajain marssi, OM142. On voima, mi mielet nuorentaa. Teksti Alpo Noponen. Sävelletty 1901, julkaistu 1902.
  • Laulajan laulu, OM144. En, enhän muuta ma tahdokaan. Teksti Eino Leino. Sävelletty ja julkaistu 1903. Oskar Merikannon sovitus mieskuorolle tunnetaan.
  • Lauloipa mullekin laakson lintu, OM145. Teksti J. H. Erkko. Sävelletty ja julkaistu 1904.
  • Litania, OM152. Tekstit perinteisiä liturgisia. Sävelletty 1920-luvulla, ei ole julkaistu. Esityskokoonpanona on liturgi ja neliääninen sekakuoro.
    • 1. Herra, kuule rukouksemme! – 2. Auta meitä laupias Herra Jumala! – 3. Varjele meitä laupias Herra Jumala – 4. Varjele meitä laupias Herra Jumala! – 5. Auta meitä laupias Herra Jumala! – 6. Kuule meitä, laupias Herra Jumala! – 7. Kuule meitä, laupias Herra Jumala! – 8. Kuule meitä, laupias Herra Jumala! – Oi Jumalan karitsa, joka poistat maailman synnit (liturgi) – Armahda meitä! (kuoro) – Oi Jumalan karitsa, joka poistat maailman synnit (liturgi) –Armahda meitä! (kuoro) – Oi Jumalan karitsa, joka poistat maailman synnit (liturgi) – Anna meille, anna meille rauhasi ja siunauksesi (kuoro).
  • Lyhempi litania, OM153. Tekstit perinteisiä liturgisia. Sävelletty 1920-luvulla, ei ole julkaistu. Esityskokoonpanona on liturgi ja neliääninen sekakuoro.
    • 1. Kiitos ja ylistys olkoon siitä Sinulle, Jumalamme (liturgi ja kuoro peräkkäin sama teksti)–2. Herra kuule meitä – Kuule meitä laupias Herra Jumala – 3. Herra, älä hylkää vaan auta meitä! – Auta meitä laupias Herra Jumala – 4. Herra Jumala, Sinä sen voit ja tahdot – Amen, amen, amen.
  • Lypsäjän hyräilyä, OM154. Huomenna taas kun on lauvantai hoi. Teksti Larin-Kyösti. Sävelletty 1907 tai aikaisemmin, julkaistu 1907.
  • Minä ilmoitan teille suuren ilon, OM167B. Joulupäivänä. Teksti perinteinen liturginen (Raamattu, Luukkaan evankeliumi). Sävelletty 1920-luvulla, julkaistu 1951. Esityskokoonpanossa on liturgi, sekakuoro ja urut.
  • Mokoma lokomotiivi! , OM173. Hiilonen hehkuu nyt! Teksti J. H. Erkko. Sävelletty 1894 tai aikaisemmin, ei ole julkaistu. Sekakuorossa on alttosoolo. Oskar Merikannon sovitus pianon säestyksellä tunnetaan, sitä ei ole julkaistu.
  • Mun tehtäväni halpa on, OM176. Mun tehtäväni halpa on ja suurten silmiss’ arvoton – Vaikk’ tehtäväni halpa on ja ihmismitoin arvoton. Teksti Kaarlo Terhi (Kaarlo Hammar). Sävelletty 1903 tai aikaisemmin, julkaistu 1903. Hammarin runon otsikkona on Palvelijattaren virsi.
  • Mä matkamies oon kulkeva, OM177. Teksti Wilhelm Malmivaara. Sävelletty ja julkaistu 1924.
  • Neidon mielet, OM178. Uljas on Suomelan kankahan koivu, kaunis ja uljas on harjulla mänty. Teksti Kasimir Leino. Sävelletty 1898 tai aikaisemmin, julkaistu 1907.
  • Nuoriso! , OM181. Nuoriso reipas! Suomea suojelemaan joka sormi – Nouse, nuoriso. Teksti J. H. Erkko. Sävelletty 1909, ei ole julkaistu. Omistus Päivölän Laulajat.
  • Nyt on helluntai, OM182. Todennäköisesti Oskar Merikannon sovitus, joka on julkaistu 1906 erillispainatteena.
  • Nyårshymn, OM185. Var helsadt nya år – Nyårs-hymn. Teksti Arthur Sjöblom. Sävelletty 1901, ei ole julkaistu.
  • Nälkämaan laulu, OM186. Kuulkaa korpeimme kuiskintaa! – Kainuun laulu – Kainuun marssi – Korpi-Kainuun marssi – Karjalan poikain marssilaulu (Karjalan mailla me ollaan vaan). Teksti Ilmari Kianto ja Huugo Linna. Sävelletty 1911, julkaistu 1912. Merikannon käsikirjoituksessa olevan ohjeen mukaan laulun voi esittää myös yksiäänisenä. Karjalan poikain marssilaulu on Aapo Similän 1929 levyttämä versio kokonaan uusilla sanoilla.
  • Oi Jumalan karitsa, OM192. Oi Jumalan karitsa, joka pois otat maailman synnit. Teksti Nikolaus Decius, suomennos Mikael Agricola (1549) ja Jacobus Finno (1583). Sävelletty 1920-luvulla, ei ole julkaistu.
  • Olen jäänynnä kullastain, OM194. Niin oon jäänynnä kullastain, kuin kukka ahon laitaan. Kansanlaulu Rantasalmelta. Sovitettu ja julkaistu 1891. Sekakuorossa on soolo yksittäiselle lauluäänelle.
  • Oma tupa, OM195. Sinisen järven rannalla on tupa, pieni tupa. Teksti J. H. Erkko. Sävelletty ja julkaistu 1900.
  • Paimenen laulu, OM199. Täällä koira karjoineen, täällä karja kelloineen – Herdesång (Bete för min hjord här är) – Vallarelåt (Hör, det klingar i vall lock). Teksti J. H. Erkko, ruotsinnosten tekijöitä ei tiedetä. Sävelletty ehkä 1904, julkaistu 1907,.
  • Pohjolan hymni, OM207. On pohjola meille se mieluisin maa – Pohjalaisten marssi – Pohjalaisten hymni. Teksti Ilmari Calamnius. Sävelletty 1909 ja julkaistu viimeistään 1918.
  • Postcommunio, OM210. Herra olkoon teidän kanssanne! – Niin myös sinun henkesi kanssa! Perinteinen liturginen teksti. Sävelletty 1920-luvulla, ei ole julkaistu.
  • Pääskyselle, OM213. Et silloin pieni pääsky, sä laula riemuiten. Teksti Jooseppi Mustakallio. Sävelletty 1887-1889, julkaistu 1892.
  • Rakkaus, OM216. Isäni rikast’, äitini rakast’, itse mä tahdoin kaunist’ – Pettynyt. Kansanlaulu. Sovitettu 1907 tai aikaisemmin, julkaistu 1907.
  • Rannalla istuja, OM217. Kuljin ma illalla kotikylän rantaa, piirtelin kultani hellän nimen santaan. Teksti Larin-Kyösti. Sävelletty 1907 tai aikaisemmin, julkaistu 1907.
  • Runnin marssi, OM223. Ei ihmeenpää kuin lähde tää, se terveysvoiman sisältää – General Manner¬heims marsch. Teksti Josef Daniel Stenbäck. Sävelletty 1920, julkaistu käsikirjoituksen näköispainoksena 1938.
  • Satakunnan laulu, OM228. Virtamme vilpas voittoisasti, rinnasta Suomen syöksyen. Teksti Kustaa Killinen. Sävelletty 1898, julkaistu 1907. Omistus Porin kansalliskööri.
  • Sinisilmä, OM235. Sinisilmä herttainen ja kaunis katsanto. Kansanlaulu Rautalammilta. Sovitettu ja julkaistu 1921.
  • Stenen i grönan dal, OM243. Det stiger en suckan ur fosterjorden – Vaan Suomi sorru ei kuitenkaan (Maa huokaa ja taivaan pilvet peittää). Teksti Alexander Slotte, suomennos Alpo Noponen. Sävelletty 1923, ei ole julkaistu.
  • Suomen Eläinsuojelusyhdistyksen marssi, OM251. Ken tahtoo aikaa armaampaa, saa paljon pahaa kaataa – Uudenmaan Eläinsuojelusyhdistyksen marssi. Teksti Aukusti Simelius. Sävelletty 1907 tai aikaisemmin, julkaistu 1907.
  • Suomen laulu, OM253. Tule, laulamme laulua Suomenmaan, tule, laulamme raikkahin rinnoin. Teksti Severi Nuormaa. Sävelletty 1904 tai aikaisemmin, julkaistu 1904.
  • Suomen valta, OM256. Nouse, riennä, suomen kieli. Teksti August Ahlqvist kirjailijanimellä A. Oksanen. Sävelletty 1902, ei ole julkaistu. Esityskokoonpanona sekakuoro ja orkesteri.
  • Suomesta lähtiessä, OM257. Kylmää henkivän pilven alle. Teksti Yrjö Weilin. Sävelletty 1897, ei ole julkaistu. Vain teksti on säilynyt, musiikki on kadoksissa.
  • Suottako Suomi luottaa Luojahansa, OM258. Kun kaikkivaltias loi ihmisensä. Teksti Jooseppi Mustakallio. Sävelletty 1897, julkaistu 1898. Omistus Mikkelin lauluseura. Esityskokoonpano koostuu tenorisoolosta, mieskuorosta, naiskuorosta ja sekakuorosta.
  • Talkoopolska, OM270. Tän kylän pojat tanssimahan, Lassi ja Aku ja Taavi. Teksti Larin-Kyösti. Sävelletty 1902, julkaistu 1907. Oskar Merikannon pianosovitus tunnetaan.
  • Talkoot, OM271. Soi pellolla nauru ja touhu ja työ. Teksti Eino Tikkanen. Sävelletty 1915, ei ole julkaistu.
  • Tervehdys-hymni höyrylaiva Pohjolalle!, OM276. Terve, terve Pohjola! Liikenteemme uusi välittäjä, vaurastuksen kaunis kartuttaja. Teksti Oskar Merikanto. Sävelletty 1905, julkaistu käsikirjoituksen näköispainoksena 2008.
  • Trasten i höstkvällen, OM278. Var tyst, du trast som klagar – Rastas syysiltana (Oi vait’ sä rastas armas). Teksti Gunnar Wennerberg, suomennoksen tekijää ei tiedetä. Sävelletty 1897, julkaistu 1898. Omistus Alexander Schröder.
  • Tuoll’ on mun kultani, OM282. Tuoll’ on mun kultani ain’ yhä tuolla – Fjärran han dröjer. Teksti Kanteletar. Sovitettu ja julkaistu 1907. Sovitus on tehty kolmelle tarkemmin määrittämättömälle äänelle.
  • Tuoll’ on mun kultani, OM283. Tuoll’ on mun kultani ain’ yhä tuolla – Fjärran han dröjer. Teksti Kanteletar. Sovitettu ja julkaistu 1907. Sovitus on tehty neljälle tarkemmin määrittämättömälle äänelle.
  • Työväen marssi, OM290. Käy eespäin väki voimakas – Helsingin Työväenyhdistyksen marssi – Arbetarnas marsch (Gå fram, du starka, sega folk) – Suomen työväenluokan marssi (Sä luokka kauan kärsinyt). Teksti Aarne Törneroos kirjailijanimellä Tuokko, ruotsinnos Ture Jansson, tekstiversio Suomen työväenluokan marssi Jalmari Virtanen. Sävelletty 1894 tai aikaisemmin, julkaistu 1896. Omistus Helsingin Työväen sekakuoro. Oskar Merikannon pianosovitus tunnetaan.
  • Uusmaan marssi, OM297. Täynn’ ihanuutta Suomi on – Uusimaa. Teksti J. H. Erkko. Sävelletty ja julkaistu 1897.
  • Vaikka aika rientää kurjan maan, OM299. Vaikka aika rientää kurjan maan, Kristus sentään elää ainiaan. Alkuperäinen teksti Lars Stenbäck, suomennos Yrjö Weilin. Sävelletty 1923, julkaistu 1924.
  • Vanhan kullan hellu, OM303. Vanhan kullan hellu, tanssia pritkutellu niinkuin isänäidin puolaru¬kki. Kansanlaulu. Sovitus 1893, julkaistu 1894.
  • Vanhanpiian valitus, OM304. Voi minua likkaa, että olen vanhaksi ja hyljätyksi jäänyt. Kansanlaulu. Sovitusaikaa ei tiedetä, ehkä 1906-1907, julkaistu 2014.
  • Venehessä, OM307. Venehessä soutelen. Kansanlaulu. Sovitettu 1893, ei ole julkaistu. Sovitus tunnetaan vain välillisesti, se on kadoksissa.
  • Veni creator spiritus, OM308. Teksti [[Rabanus Maurus] . Sävelletty 1906 Anton Ohornin viisinäytöksiseen näytelmään Luostariveljet (Die Brüder von St. Bernhard)”, julkaistu 2018. Teoksen alkusoitto esitetään pelkästään uruilla.
  • Vi vänta, OM309. Vi vänta, vi vänta dag som skall gry – Me laulamme (Me laulamme nuorten laulua näin). Teksti Johan Bergman, suomennos nimimerkki ”M. K-hti”. Sävelletty ja julkaistu 1907. Oskar Merikannon mieskuorosovitus tunnetaan.
  • Vienankarjalaisen laulu, OM310. Karjalan termäsill’ lapsena leikin, kyykkiä keiloja kisaellen – Karjalan termäsill’ – Vienan-Karjalaisen laulu. Teksti Matti Väisänen ja Iivo Marttinen. Sävelletty ja julkaistu 1919. Ulkopoliittisista syistä laulusta on toisen maailmansodan jälkeen käytetty alkusanojen mukaista nimeä ”Karjalan termäsill’”.
  • Vienan rannalla, OM312. Vienan rannall’ koivun alla kuulin laulun kaunihin – På Dvinas stränder. Teksti kansanlaulun pohjalta Antero Warelius. Sovitettu ja julkaistu 1907. Sovitus on kolmiääninen, ääniä ei ole täsmennetty.
  • Vuor’ on korkea, OM322. Vuor’ on korkea, nousu vaivalloista – Vuori korkea. Tekstin tekijää ei tiedetä. Sävelletty 1923, julkaistu 1924.
  • Yleinen kirkkorukous, OM328. Kiitos ja ylistys olkoon siitä Sinulle, Jumalamme! Perinteinen liturginen teksti. Sävellys 1920-luku, julkaistu 1951. Esityskokoonpanossa on liturgi, sekakuoro ja urut.
  • Älä sinä mammani, OM331. Kansanlaulu. Sovitettu 1893, ei ole julkaistu. Sovitus tunnetaan vain välillisesti, se on kadoksissa.

MieskuoroMuokkaa

  • Ja poijat ne metsään läksivät, op. 14, nro 7a. Mieskuoro. Teksti Larin-Kyösti. Sävelletty 1900. Julkaistu 1900.
  • Kesäillan idylli, op. 16, nro 2. Oi, katso, kuinka loistaa kirkas kuu. Sovitus mieskuorolle Ahti Sonninen, uudet sanat Kyllikki Solanterä.
  • Se kolmas, op. 19. Tiroolin kauniissa vuorimaassa se vaunu kiirehti kulkuaan. Mieskuoro. Teksti J. H. Erkko. Sävelletty 1893? Julkaistu 1895. Oskar Merikannon sovitus pianolle tunnetaan.
  • 8 miesäänistä laulua, op. 42. Kokoelma julkaistiin kustantajan tietojen mukaan 1899, mutta lehtimainosten perusteella se tuli myyntiin vasta vuonna 1903.
    • Turvaton äiti, op. 42, nro 1. Jo kahdeksankymment’ on eukko. Teksti J. H. Erkko. Sävelletty 1897 tai aikaisemmin.
    • Lohdutus, op. 42, nro 2. Kun leivot ne lenteli taivasta kohti – Tröst (Då lärkorna stego mot himlen). Teksti Yrjö Weilin, ruotsinnos Taavi Hahl. Sävelletty 1897 tai aikaisemmin.
    • Pellavan kitkijä, op. 42, nro 3. Muien paioiks pellava kasvaa. Teksti Otto Manninen. Sävelletty 1897 tai aikaisemmin.
    • Huu! pani tuuli, op. 42, nro 4. Teksti Ilmari Calamnius. Sävelletty 1899.
    • Hautauslaulu, op. 42, nro 5. Hiljaa, hiljaa, nyt hän näkee unta – Gravsång (Stilla, stilla stör ej hennes drömmar!) – Grafsång. Teksti Yrjö Weilin.
    • Heilani on kuin helluntai, op. 42, nro 6. Teksti Larin-Kyösti. Sävelletty 1897.
    • Heinään, op. 42, nro 7. Hipsutellen, veikistellen, kuiskutellen, keikistellen – Humoreski miesköörille – In harvest time (Rustic maidens gaily tripping). Teksti Larin-Kyösti, englanninnos Jane Taylor, Deems Taylor ja Kurt Schindler. Sävelletty 1898.
    • Tornin kello, op. 42, nro 8. Yksin illan hämärässä. Teksti Aleksis Kivi.
  • Lummekukkien ja Tuonen aaltojen laulu, op. 48, nro 5b. Terve Tuonelan ruhtinatar – Tummat on vyörtehet Tuonelan laineen. Teksti Eino Leino. Sävelletty 1903, julkaistu 2011.
  • Rautatieläisten suojeluskuntamarssi, op. 104. Me oomme valkeat vahdit lain – Rautatieläisten kunniamarssi – Järnvägsmännens skyddskårsmarsch (Vi äro lagarnas vita vakt). Teksti Eino Lahdensuu, ruotsinnos Axel Stenius. Mieskuoro ja piano. Sävelletty 1919, julkaistu 1920.
  • Aamulaulu, OM002. Kaiu, kaiu mun lauluni. Teksti Eino Leino. Sävelletty 1902, julkaistu 1903.
  • Enkö minäki toivoisi, OM033. Lintu lauleli lehossa, pieni lintu pensahassa – Tule tänne pieni lintu. Teksti Kantelettaresta. Sävelletty 1901, julkaistu ehkä vasta 1935. Mieskuorossa on baritonisoolo.
  • Ennen – nyt, OM034. Minne on rinnastani rientänyt rauha. Teksti on kansanlaulu. Sovitettu 1890-luvulla, julkaistu 1900-luvun alussa erillispainatteena. Omistus Ylioppilaskunnan laulajat. Mieskuorossa on tenorisoolo.
  • Frihetsbrödernas lystringssång, OM041. För det ädla, Bröder, skall vår lyra strängas. Teksti Bruno Lindqvist ja A. Sevón. Sävelletty ja julkaistu 1919.
  • För kvinnan, OM043. Rundt knuten en hvinande snöstorm går – Jag sjunger om kärlek. Teksti Daniel Fallström. Sävelletty ja julkaistu erillispainatteena 1901. Omistus Akademiska Sångföreningen. Mieskuorossa on baritonisoolo.
  • Hallelujah, OM045. Sävelletty 1921 Bjørnstjerne Bjørnsonin näytelmän Over Ævne. Første Stykke ruotsinkieliseen esitykseen Över förmåga. Sävellyksessä mieskuoro toistaa sanaa Hallelujah, muuta tekstiä ei ole. Sävellystä ei ole julkaistu.
  • Ich gab Ihr eine Rose, OM059. Tekstin tekijää ei tiedetä. Sävelletty 1890, ei ole julkaistu. Käsikirjoituksessa on täsmennetty esityskokoonpanoksi miesääninen kvartetti.
  • Joen takana punanen talo, OM073. Kansanlaulu. Sovitettu 1902, ei ole julkaistu.
  • Jos tietäisit, OM075. Aune – Oi, Aune, jos tietäisit – Surun käärme pisti, mun lempeni surmasi suru. Teksti Yrjö Weilin. Sävelletty 1897, julkaistu erillispainatteena 1910-luvulla, virallisesti viimeistään 1923. Mieskuorossa on bassosoolo.
  • Karjalainen marssi, OM101. Kas kuinka laaja on Laatokan laine – Laatokan marssi – Karjalaisten marssi – Toverikunnan marssi. Teksti Ilmari Calamnius. Sävelletty 1900-1901, mutta julkaistu varmuudella vasta vuonna 1935. Julkaistiin Aarre Merikantonon tekemänä pianosovituksena 1941 nimellä Laatokan marssi. Omistus Sortavalan Lyseon toverikunta.
  • Ken tuntevi? , OM106. Tekstin tekijää ei tiedetä. Sävelletty 1904, ei ole julkaistu. Sävellys tunnetaan vain välillisesti, se on kadoksissa.
  • Koko maaliman polska, OM117. Tän kylän miehet ja siukut ja veikot – Koko maailman polska. Teksti Larin-Kyösti. Sävelletty 1902, ei ole julkaistu.
  • Kullan luona, OM127. Vaikk’ on ilta noin synkkä, valotoin. Teksti J. H. Erkko. Sävelletty 1908, julkaistu 1910-luvulla erillispainatteena. Mieskuorossa on baritonisoolo.
  • Lakkapäillä lainehilla, OM138. Nouse, nouse, nouse aalto! Teksti Vilppu Kaukonen. Sävelletty 1906, julkaistu 1908. Omistus Sällskapet Muntra Musikanter.
  • Laula, laula, veitoseni, OM141, Teksti Kanteletar. Sävelletty 1922 tai aikaisemmin, julkaistu 1922. Omistus Viipurin Laulu-Veikot.
  • Laulajan laulu, OM144. Oskar Merikannon sovitus mieskuorolle, ei ole julkaistu.
  • Merellä olen minä syntynyt, OM162. Teksti on kansanlaulu Kiteeltä. Sovitettu 1890-luvulla, julkaistu erillispainatteena 1900-luvun alussa, viimeistään 1915. Mieskuorossa on tenorisoolo. Omistus Ylioppilaskunnan Laulajat.
  • Nyt on helluntai, OM182. Ja nythän on taasen helluntai – Pingst (Det är strålande vår, det är värmande sol). Teksti Larin-Kyösti. Sävelletty 1900 tai aikaisemmin, julkaistu 1900. Oskar Merikannon sovitus pianolle tunnetaan, samoin sovitus sekakuorolle.
  • Nyt on kaikki kallistunna, OM183. Kun olin miessä nuorempana, hersyin heinänkarvaisena. Teksti Kanteletar. Sävelletty ja julkaistu 1922. Omistus Viipurin Lauluveikot.
  • Orvon kyyneleet, OM198. Tuuli on tuima ja taloton on tieni. Teksti Larin-Kyösti. Sävelletty 1902, ei ole julkaistu. Mieskuorossa on tenorisoolo.
  • Pöytälaulu, OM214. Kiitos ja kunnia vatsamme hyvän, aiomme ottaa nyt naukun syvän. Teksti Eino Leino. Sävelletty 1915, julkaistu 1923. Omistus Laulu-Miehet.
  • Ruusu, OM225. Mä hälle ruusun annoin. Tekstin tekijää ei tiedetä. Sävelletty 1890 tai aikaisemmin, julkaistu 1890.
  • Seminarilaisten laulu, OM230. Veikot! Siskot! katsokaa, Pohjan taivas leimuaa! – Kyyneleitä et sä saa, Suomi, kallis, vuodattaa – Pois siis murhe musta sulta – Seminaarilaisten laulu. Teksti Edvard Hämäläinen nimimerkillä ”Lohipoika”. Sävelletty 1887 tai aikaisemmin, julkaistu 1887. Mieskuorossa on bassosoolo.
  • Sinisilmä, OM234. Sinisilmä herttainen ja kaunis katsanto. Kansanlaulu Rautalammilta. Sovitettu 1902, ei ole julkaistu.
  • Skymning, OM239. När engång solen har sjunkit. Teksti Nino Runeberg nimimerkillä ”Alceste”. Sävelletty ja julkaistu 1903. Mieskuorossa on tenorisoolo.
  • Suomen kansa, OM252. Pieni kansa, kallis kansa, paljo, paljo kokenut. Teksti Jooseppi Mustakallio. Sävelletty 1887-1888, ei ole julkaistu.
  • Suomen soiton synty, OM255. Musiikkia kaksiosaiseen kuvaelmaan mieskuorolle ja solisteille. Sovitettu 1903, ei ole julkaistu. Merikannon osuus tunnetaan vain välillisesti, kaikki nuottimateriaali on kadoksissa. Todennäköisesti kyse on ollut kansanlaulujen sovituksista.
  • Sängers Morgenlied, OM266. Süßes Licht! Aus goldnen Pforten, brichst du singend durch die Nacht. Teksti Theodor Körner. Sävelletty 1888, ei ole julkaistu. Omistus Männergesangverein Sängerkreis zu Leipzig. Esityskokoonpanossa on baritoni, miesääninen kvartetti ja mieskuoro
  • Tyttö parka, OM289. Kil kalkat, kil kat – Tyttöparka – The poor little girl (Ding tingaling). Teksti J. H. Erkko, englanninnos Jane Taylor, Deems Taylor ja Kurt Schindler. Sävelletty 1904, julkaistu 1905.
  • Vi vänta, OM309. Sovitus on vuodelta 1907.
  • Vihkiäismessut, OM313. Herra olkoon teidän kanssanne! – Niin myös sinun henkesi kanssa. Perinteinen liturginen teksti. Sävelletty ja julkaistu 1917.
  • Welikullan Joululaulu, OM324. Suomalainen panoraama täkstin ja musiikin kanssa – Päivälehden ilmestys on aina merkki seikka. Teksti Oskar Merikanto. Sävelletty ja julkaistu 1901.
  • Älä sinä kultani, OM330. Älä sinä kultani kaivoon mene. Kansanlaulu. Sovitettu ja julkaistu 1891.

NaiskuoroMuokkaa

  • Ei meill’ ole ikävä ollenkaan, op. 14, nro 7b. Naiskuoro. Teksti Larin-Kyösti. Sävelletty 1900. Julkaistu 1900.
  • Kottarainen, op. 36, nro 2. Kottarainen se murhelintu, jota harvasti mainitaan. Oskar Merikannon sovitus naiskuorolle 1906.
  • Sudenkorentojen laulu, op. 48, nro 3. Miekkonen, ken saa uinahtaa, onnellinen, ken rauhan saa. Naiskuoro ja piano. Teksti Eino Leino. Sävelletty 1903, julkaistu 2011.
  • Ilman ilmpien laulu, op. 48, nro 3. Korkealla taivahalla kultalangat kulkee. Teksti Eino Leino. Sävelletty 1903, julkaistu 2011.
  • Fågelens visa, OM042. Der sjöng en fågel på lindeqvist – Lintusen laulu (Tuoll’ lintunen lauleli oksallaan). Teksti Zachris Topelius, suomennos Otto Manninen. Sävelletty 1917, julkaistu 1918. Naiskuorossa on kaksi sopraanoa ja yksi alttoääni.
  • Heinäsirkka ja sääski, OM047. Mitä teet sä kesän kaiken – Gräshoppan frågar myran (Säg, hvad gör du hela, hela sommarn?) – Lappalainen laulu. Kansanlaulu, ruotsinnos Ellen Nervander. Sävelletty ja julkaistu vuonna 1896.
  • Henki, OM049. Peittyy jos kirkkaus taivahan yön ja pilvien vaippahan, peity ei sydämen tähtönen. Teksti J. H. Erkko. Sävelletty 1888, ei ole julkaistu.
  • Herra on kuningas, OM050. Herra on kuningas, siitä maa iloitkoon – Taivaat julistavat hänen vanhurskauttaan. Teksti on psalmista nro 97. Sävelletty 1920-luvulla, julkaistu 1951. Liturgi, sekakuoro ja urut
  • Kalliolle, kukkulalle, OM095. Kalliolle, kukkulalle, rakennan minä majani – Högt på kullen, uppå åsen. Kansanlaulu. Ruotsinnoksen tekijää ei tiedetä. Sovitettu ja julkaistu 1907. Naiskuoro on kolmiääninen.
  • Kesäistä elämää, OM107. Nyt uimarantaan kiiruhdamme ja kohta veteen pulskahdamme. Teksti nimimerkki ”L. K.”. Sävelletty 1923 tai aikaisemmin, julkaistu 1923.
  • Laaksossa, OM137. Kun leivot ne lenteli taivasta kohti. Teksti Yrjö Weilin, sovittaja P. J. Hannikainen. Sovitettu ja julkaistu 1899. Kyseessä on mieskuorolaulun Lohdutus, op. 42, nro 2 sovitus uudella otsikolla ja uudessa sävellajissa.
  • Lapseni nukkuu, OM139. Lapseni nukkuu, nukkuu – iäksi nukkukoon! Teksti J. H. Erkko. Sävelletty 1888, ei ole julkaistu.
  • Lemminkäisen äiti, OM147. Tuima on tuuli ja pimeä on taivas. Teksti Eino Leino. Sävelletty ja julkaistu 1900.
  • Liitto, OM151. Siskot, liittoon liittäkäämme pienoisetkin voimamme. Teksti nimimerkki Aallotar. Sävelletty 1919 tai aikaisemmin, julkaistu 1919.
  • Mullin mallin, OM175. No, väitelkää min väittelette – Syrjähdys. Teksti J. H. Erkko. Sävelletty 1906, julkaistu 1909. Omistus Turun Tiuku-kuoro.
  • Onpa tietty tietyssäni, OM197. Onpa tietty tietyssäni, mesimarja mielessäni – Ompa tietty tietyssäni. Teksti Kanteletar. Sävellys ja sovitus 1905.
  • Sista April, OM237. Nu kommer jag, sad’ Våren – Huhtikuun viimeinen päivä (Nyt, Kevät lausui, ennän, jo voitin ahdingot). Teksti Zachris Topelius, suomennoksen tekijää ei tiedetä. Sävelletty 1919 tai aikaisemmin, julkaistu 1919.
  • Soita somer, helkä hiekka, OM241. Suvi-illan suussa impi astui virran vieremää. Teksti Eino Leino. Sävelletty 1909 tai aikaisemmin, julkaistu 1909. Omistus Vuokkoset.
  • Sua ajatellessani, OM244. Sua ajatellessani sydän sykkii rinnassani – Min tankes tanke (Var jag än i världen vankar, söka mina bästa tankar). Teksti J. H. Erkko, ruotsinnos nimimerkki ”W. K-n”. Sävelletty 1909 tai aikaisemmin, julkaistu 1909. Omistus Naiskuoro Liitto.
  • Suomen Eläinsuojelusyhdistyksen marssi, OM251. Sovitus julkaistiin 1911.
  • Taikavoide, OM267. Kolme kertaa kolme koston rauhoittaa. Teksti J. H. Erkko. Sävelletty 1909 tai aikaisemmin, julkaistu 1909. Omistus Viipurin Kansanlauluopiston naiskuoro.
  • Tuutilaulu, OM288. Tuutuu lullaa, tuutuu lullaa, tuutuu tuutilulla, lämpöiset on vällyt sulla – Tuutulaulu (Tuu, tuu tuutilullaa, lämpöiset on vällyt sulla). Teksti Samppa Luoma. Sävelletty 1909 tai aikaisemmin, julkaistu 1909. Omistus Haapaveden naiskuoro.
  • Valkonauhan tunnuslause, OM301. Ees, eestä Luojan, kodin – Nyt eestä Luojan, kodin, synnyinmaan – Vita Bandets valspråk (För Gud, för hemmet, för vårt fosterland) – Hvita Bandets valspråk. Teksti Maria Durling, suomennos Immi Hellén. Sävelletty 1906, julkaistu 1915 (vain ruotsinkielisenä) ja 1918 (molemmilla kielillä).
  • Voi, jos ilta joutuisi! , OM316. Voi, jos ilta joutuisi, vaivat vaimentuisi – Oi, jos ilta joutuisi! Kansanlaulu. Sovitettu ehkä 1890, julkaistu 1891.
  • Yhden mä tiedän, OM325. Yhden mä tiedän, sorean ja sievän, josta mä hiukan tykkään. Kansanlaulu. Sovitettu 1891, ei ole julkaistu. Sovitus tunnetaan vain välillisesti, se on kadoksissa.

UnisonokuoroMuokkaa

  • Onnelliset, op 15. Jo valkenee kaukainen ranta. Teksti Aleksis Kivi. Oskar Merikannon sovitus yhdelle lauluäänelle 1909.
  • Aate, OM005. On aate mi rinnat innostaa. Teksti Eemeli Parras. Sävelletty 1915 tai aikaisemmin, julkaistu 1915.
  • Ihanneliiton marssi, OM060. Kas, kaukana kirkasna kimmeltää säde – Ihanneliiton laulu – Pikku punikkien laulu (Me nousemme notkosta taakan ja työn). Teksti Lauri Soini, teksti Pikku punikkien laulu Kössi Kaatra. Sävelletty 1903, julkaistu 1909.
  • Kevätvirrat, OM109. Oskar Merikannon sovitus sekakuorolaulusta julkaistu 1909.
  • Koululasten laulu, OM124. Päivä paistaa korkealta, tuuli lämmin läikähtää. Teksti Eino Leino. Sävelletty ja julkaistu 1903.
  • Käsitysten!, OM136. Nytpä on kiihkeä pellon työ! Teksti J. H. Erkko. Sävelletty 1909 tai aikaisemmin, julkaistu 1909.
  • Maammopa valvoi marjuttansa, OM158. Elämän laulu – Elämän kevät – Modern vakar över barnet – ången om livet (Värna vill mor sin vita duva). Teksti Kasimir Leino, ruotsinnos Nino Runeberg. Oskar Merikannon yksinlaulusovitus tunnetaan.
  • Oma tupa, oma lupa, OM196. Ma lasna astelin näillä mailla. Teksti Larin-Kyösti. Sävelletty ja julkaistu 1909.
  • Suomalainen huoneentaulu, OM247. Vuonna 1903 julkaistu säestyksetön versio.
  • Vapaussoturin laulu, OM306. Kauvan on kärsitty sortajan valtaa – Vapaussoturin valloituslaulu. Teksti Ilmari Kianto (lopullisen version pehmennetty kieliasu Heikki Klemetti). Sävelletty ja julkaistu 1918.

KantaatitMuokkaa

  • Lohjan kirkon kuussatavuotisjuhlaan, op. 111. Ikihongat hautuumaalla haastaa – Kyrkogårdens urtidsfuror susa – Kantaatti Lohjan kirkon kuussatavuotisjuhlaan. Teksti K. V. Tamminen, ruotsinnos Hjalmar Wadenström. Sävelletty 1923, julkaistu 2007. Sävellys on todellisuudessa tehty Lohjan seurakunnan, ei kirkon 600-vuotisjuhlille. Esityskokoonpano baritoni, seka- ja poikakuoro sekä urut. [ET 032]
  • Elämän laulu, OM029. Kantaatti Kasimir Leinon tekstiin sopraanolle, altolle, baritonille, bassolle, sekakuorolle ja pianolle. Lauloi äiti ensin kätkyellä (A) – Maammopa valvoi marjuttansa (S) – Lapsen ai’at armahaiset (B) – Ilmestyipä suvi-illan suussa (T). Sävelletty 1898. Tunnetaan vain välillisesti, kadoksissa.
  • Kantaatti J. V. Snellmanin muistolle, OM100. Nyt kutsu kulkee halki maan – J. V. Snellmanin muistolle – In memoriam J. V. Snellman. Kantaatti lausujalle, seka- ja naiskuorolle sekä orkesterille. Teksti A. V. Koskimies. Sävelletty 1906, ei ole julkaistu. Pelkälle kuorolle tehty anonyymi sovitus on julkaistu 1913.

OrkesterimusiikkiMuokkaa

Esityskokoonpano on sinfoniaorkesteri, ellei toisin ole merkitty.

  • Taiteen vaellus, op. 23. Konstens vandring – Kuvaelmamusiikkia – Tablåmusik – Kamariorkesteri. Sävelletty 1897. Julkaistu neljä osaa pianosovituksena 1897. Kuusi kuvaelmaa kuuden kuvataiteilijan lavastuksen mukaan (Woldemar Toppelius, Torsten Wasastjerna, Walter Runeberg, Väinö Blomstedt, Alex Federley ja Albert Edelfelt).
    • Muinaisuus, op. 23, nro 1. Auringon nousu pyramiidein luona – Forntiden (Soluppgång vid pyramiderna)
    • Itämaat, op. 23, nro 2. Öinen kohtaus idän unimaassa – Orienten (Nattlig scen i östern)
    • Antiikki, op. 23, nro 3. Erechteion luona – Antiken (Vid drömlandet Erechteion)
    • Gotiikki, op. 23, nro 4. Luostarikohtaus ristiretkien ajalta – Gotiken (Klosterscen från korstågens tidehvarf)
    • Renessanssi, op. 23, nro 5. Iltapuhde Dogin luona – Renaissancen (En aftonstund hos Dogen)
    • Taiteen riemukulku, op. 23, nro 6. Konstens triumftåg
  • Hierojain marssi, OM051. Tästä yksinlaulusta tunnetaan puhallinorkesterisovitus, joka saattaa olla Merikannon tekemä (SKS B2016).
  • Parikkalan suojeluskunnan marssi, OM201. Oskar Merikannon sovitus puhallinseitsikolle ja lyömäsoittimille tunnetaan käsikirjoituksena.
  • Päivän tyttö, OM212. Peikkojen tanssi. Kamariorkesteri. Sävelletty 1900, julkaistu 2017.
  • Suomen neito, OM254. Fantasia kansanlaulusta Suomen neito. Vuonna 1948 esitettiin Turussa tällainen teos, oletettavasti puhallinorkesterilla. Teoksen sävellysajasta ei tiedetä mitään, eikä sävellystä ole julkaistu.

Sävellykset soolopianolleMuokkaa

  • Kesäilta, op. 1. I sommarkväll – Kesäillan valssi. 1885. Julkaistu 1895. Sävellyksestä tunnetaan kymmeniä sovituksia ja ainakin neljä sanoitettua versiota: Antti Jussila (sekakuoro) Oi, lennä, lennä pääskynen; Kyllikki Solanterä (sekakuoro) Oi katso, kuinka loistaa kirkas kuu; Aapo Similä (eri laulukokoonpanoja) Oi onnen aika armainen, kun saapui suvi suloinen; Kauko Käyhkö (iskelmä) Kun päivä yöksi uinahtaa.
  • Albumblad, op. 3. Albuminlehtiä – Muistikirjan lehti – Muistokirjan lehtiä – Album leaves – Albumblätter. Sävelletty 1887-1889. Julkaistu 1895.
    • 1. Moderato (Yksinään)
    • 2. Allegro (Scherzo)
    • 3. Scherzoso (Hyvällä päällä)
    • 4. Allegretto (Rakas muisto)
    • 5. Andante con espressione (Träumerei)
  • Menuetto, op. 4. Sävelletty 1888. Julkaistu 1893. Omistus Robert Kajanus. Merikannon oma sovitus orkesterille 1900, kadoksissa.
  • Kappeli, op. 5. Kapellet – Kapellet Marsch – Marssi pianolle – Marsch för piano. Sävelletty 1887. Julkaistu 1899.
  • Melancholie, op. 6, nro 1 Canon-muodossa sävelletty pianokappale – Melancolie – Melankolie. Sävelletty 1888. Julkaistu 1898. Merikannon orkesterisovitus vuodelta 1913 on kadoksissa.
  • Scherzo, op. 6, nro 2, D-duuri'. Sävelletty 1887. Julkaistu 1898. Merikannon orkesterisovitus vuodelta 1913 on kadoksissa.
  • Scherzo, op. 6, nro 4, a-molli'. Sävelletty 1889. Julkaistu 1899.
  • Valse à la Chopin, op. 6, nro 5'. Sävelletty 1898. Julkaistu 1899. Teoksen yhteydessä on joskus esiintynyt opusnumero 35.
  • Gavotti, op. 8'. Sävelletty 1890. Julkaistu 1893. Omistus [[Emil Sivori].
  • Romanssi, op. 12. Rakkautemme taivas. Sävelletty 1891. Julkaistu 1898. Omistus Liisa Merikanto.
  • Juhannustulilla, op. 14, nro 6. Oskar Merikannon sovitus pianolle 1905. Julkaistu 1905.
  • Reppurin laulu, op. 14, nro 10. Oskar Merikannon sovitus pianolle 1905. Julkaistu 1905.
  • Marssi vanhoilta ajoilta, op. 16, nro 1. Marsch från gamla tider. Sävelletty 1899 tai aikaisemmin. Julkaistu 1899.
  • Kesäillan idylli, op. 16, nro 2. Sommaraftonens idyll – Sommerabendidyll. Sävelletty 1899 tai aikaisemmin. Julkaistu 1899.
  • Se kolmas, op. 19. Oskar Merikannon sovitus pianolle 1895.
  • Älä itke äitini, op. 21. Suomalainen kansanlaulu variatsiooneilla – Finnisches Volkslied mit Variationen – Gråt ej moder – Grœd ikke Moder! – Weine nicht Mutter! Sävelletty 1890. Julkaistu 1896.
  • Äiti ja tytär, op. 22, nro 2. Kuules mun kulta äitini, kuule mun rukoukseni. Sovitettu 1897 tai aikaisemmin. Julkaistu 1897.
  • Osia kuvaelmamusiikista, op. 23. Oskar Merikannon tekemä neliosainen pianosovitus orkesteriteoksen Taiteen kulku, op. 23 osista 1. Auringon nousu (Soluppgång), 2. Kuutamoyö (Månskensnatt), 3. Balettikohtaus (Balettscen) ja 6. Juhla-Poloneesi (Fest-Polonaise).
  • Surumarssi Zachris Topeliuksen kuoleman johdosta, op. 25. Sorgmarsch i anledning af Zachris Topelii död – Topelius-surumarssi. – Sävelletty 1898. Oskar Merikannon sovitus pianolle 1898, julkaistu 1898.
  • Mä oksalla ylimmällä, op. 26. Kangasalan laulu – Kesäpäivä Kangasalla – En sommardag i Kangasala (Jag gungar på högsta grenen). Sävelletty 1897? Julkaistu 1898.
  • Yli Atlantin, op. 28. Öfver Atlanten – Över Atlanten – Marssi pianolle amerikkalaiseen tyyliin – Marsch till amerikansk stil. Sävelletty 1900. Julkaistu 1900.
  • Kultani kukkuu, op. 29. 5 Variationen über eine finnländische Volksmelodie. 1. Minun kultani kaukana kukkuu, 2. Kultani sormet on hienoiset, 3. Tuuli on tuima, 4. Älä lähde kultani aaltojen valtaan, 5. Aallot ne pian sinut peittäisi. Sävelletty 1888. Julkaistu 1900.
  • Lasten maailmasta, op. 31. Lastenmaailmasta – Från barnavärlden – Aus der Kinderwelt. Sävelletty ja julkaistu 1899.
    • Rukous, op. 31, nro 1. Bön
    • Nuku Nukkisein, op. 31, nro 2. Sov, sov, dockan min!
    • Menuetto lastenkammarissa, op. 31, nro 3. Menuett i barnkammaren
    • Juna kiitää ohitse, op. 31, nro 4. Tåget ilar förbi
    • Poikien sotamarssi, op. 31, nro 5. Gossarnes krigsmarsch
    • Mustin hautajaiset, op. 31, nro 6. Mustis begravning
    • Kylän pelimanni, op. 31, nro 7. Spelmannen i byn
    • Venelaulu, op. 31, nro 8. Barcarole
    • Mummo kertoo, op. 31, nro 9. Mormor berättar
    • Leikin pyörteessä, op. 31, nro 10. I lekens virvel
  • Valse lente, op. 33. Sävelletty ja julkaistu 1898.
  • Zwei Klavierstücke – Kaksi pianokappaletta, op. 37
    • Fantasie-Mazurka, op. 37, nro 1. Sävelletty ja julkaistu 1899.
    • Lied ohne Worte, op. 37, nro 2. Sävelletty ja julkaistu 1899.
  • 25 jokapäiväistä harjoitusta, op. 39. 25 dagliga övningar för piano. Sävelletty ja julkaistu 1901. Julkaisu ei sisällä itsenäisiä sävellyksiä.
  • Kaksi vanhaa suomalaista polskaa, op. 41. 2 gamla finska polskor – 2 alte finnische Tänze (Polka). Sävelletty ja julkaistu 1902.
  • Uusia salonkitansseja, op. 43. Moderna Salon-danser – Salonkitansseja – Salondanser. Sävelletty ja julkaistu 1902.
    • Pas de quatre, op. 43, nro 1
    • Mignon, op. 43, nro 2
    • La Chaconne, op. 43, nro 3
    • Schottisch, op. 43, nro 4
    • L’Arcadien, op. 43, nro 5
    • Pompadour, op. 43, nro 6
    • Pas de Patineurs, op. 43, nro 7
    • Pas d’Espagne, op. 43, nro 8
  • Kaksi impromptua, op. 44. Två impromptus – Zwei Impromptus – Deux Impromptus. Sävelletty ja julkaistu 1902.
    • Impromptu Ges-duuri, op. 44, nro 1
    • Impromptu gis-molli, op. 44, nro 2
  • Merikanto-Albumi I, op. 45. Yksinkertaistettuja pianosovituksia Merikannon omista yksinlauluista. Sovitettu ja julkaistu 1902.
    • Paitaressu, op. 45, nro 1
    • Kevätlinnuille etelässä, op. 45, nro 2
    • Liknelse, op. 45, nro 3
    • Kullan murunen, op. 45, nro 4
    • Den enda stunden, op. 45, nro 5
  • Unkarilainen marssi, op. 46. Ungersk marsch. Sävelletty ja julkaistu 1902.
  • Merellä, op. 47, nro 4. Oskar Merikannon sovitus pianolle. Julkaistu 1915.
  • Lyyrillisiä kappaleita, op. 50. Lyrische Stücke. Sävelletty ja julkaistu 1903.
    • Kirkossa, op. 50, nro 1. In der Kirche
    • Nocturne, op. 50, nro 2
    • Keijukaisten tanssi, op. 50, nro 3. Elfvornas dans – Nymphentanz.
    • Kansanlaulu, op. 50, nro 4. Volkslied.
    • Paimenten elämästä, op. 50, nro 5. Aus dem Hirtenleben – Paimenelämää.
  • Fennia rediviva, op. 55. Sävelletty ja julkaistu 1905. Julkaisuun, ei musiikkiin, liittyy kaksi runoa, Eino Leinon Yö ja O. M. Reuterin Vid morgongryningen.
  • Minä olen yksin, op. 56. Suomalainen kansanlaulu pianovariaatiooneilla. Sävelletty 1900, julkaistu 1906.
  • Kymmenen virran maa, op. 57. Oskar Merikannon sovitus pianolle 1906.
  • Merikanto-Albumi II, op. 60. Yksinkertaistettuja pianosovituksia Merikannon omista yksinlauluista. Sovitettu ja julkaistu 1908.
    • Kottarainen, op. 60, nro 1
    • Miksi laulan, op. 60, nro 2
    • Soi vienosti murheeni soitto, op. 60, nro 3
    • Yksin, op. 60, nro 4
    • Kevätlaulu, op. 60, nro 5
  • Keijukaisten tanssi, op. 63. Elfvornas dans – Elvornas dans. Sävelletty ja julkaistu 1908. Musiikki on eri kuin opuksen 50 nro 3:ssa.
  • Barcarolle, op. 65. Barcaroll. Sävelletty ja julkaistu 1907. Sävellys oli ensimmäinen Merikannon julkaistu nuotti, jossa oli opusnumero alusta lähtien painettuna. Varhaisempiin teoksiin se lisättiin takautuvasti. Omistus Liisa Merikanto.
  • Kaksi kappaletta pianolle, op. 73. Sävelletty ja julkaistu 1910.
    • Idylli, op. 73, nro 1. Idylle
    • Valssi Es-duuri, op. 73, nro 2
  • Kolme pianosävellystä, op. 76. Sävelletty ja julkaistu 1911.
    • Humoreski, op. 76, nro 1. Humoresk.
    • Lastu, op. 76, nro 2. Spån.
    • Improvisation, op. 76, nro 3
  • Menuetti lastenkammarissa, op. 79. Menuetto pianolle – Menuett för piano. Sävelletty 1912, julkaistu 1913. Sävellys on eri kuin samanniminen osa nro 3 opuksessa 31.
  • Passacaglia, fis-molli, op. 80. Oskar Merikannon sovitus pianolle 30.12.1916. Julkaisematon.
  • Kolme pianokappaletta, op. 86a. Sävelletty 1915-1916, julkaistu 1916.
    • Berceuse, op. 86a, nro 1
    • Gondiliera, op. 86a, nro 2
    • Etude, op. 86a, nro 3. Tämä osa on kadoksissa, jos se on koskaan valmistunutkaan.
  • Nuorisolle, op. 92. 8 pientä pianokappaletta – För ungdomen – 8 små pianostycken. Sävelletty ja julkaistu 1916.
    • Laulu, op. 92, nro 1. Sång – Lied – Song.
    • Soitto, op. 92, nro 2. Spel
    • Tanssi, op. 92, nro 3. Dans
    • Leikki, op. 92, nro 4. Lek
    • Nauru, op. 92, nro 5. Skratt – Etude
    • Itku, op. 92, nro 6. Gråt
    • Työ, op. 92, nro 7. Arbete
    • Lepo, op. 92, nro 8. Hvila – Berceuse.
  • Kaksi pianokappaletta – Två pianostycken, op. 97. Sävelletty 1917, julkaistu 1919.
    • Tunnelma, op. 97, nro 1
    • Marjatan tanssi, op. 97, nro 2. Marjatan marssi. Omistus Marjatta Tulenheimo.
  • Kesäaamu, op. 100. Sommarmorgon. Sävelletty ja julkaistu nimellä Idyll vuonna 1898. Julkaistu uudella nimellä ja opusnumerolla 100 vuonna 1938.
  • Valse petite, op. 101, nro 1. Pikku valssi. Sävelletty 1918, julkaistu 1919.
  • Improvisation II, op. 101, nro 2. Sävelletty 1918, julkaistu 1919.
  • Pikku Anjan elämästä, op. 112. Ur lilla Anjas liv – Lapsille esitettäviä pianokap¬paleita – Pianostycken som föredragas för barn. Sävelletty 1923, julkaistu 1924.
    • Nukkumatti, op. 112, nro 1. John Blund
    • Anjan tanssi, op. 112, nro 2. Anjas dans
    • Keskustelu vaarin kanssa, op. 112, nro 3. En pratstund med farfar
    • Kertomus, op. 112, nro 4. Berättelse
    • Vaarin päivänsäde, op. 112, nro 5. Farfars solstråle
    • Vaarin jäähyväiset, op. 112, nro 6. Farfars avsked
  • Albumblatt, OM009. Sävelletty 1888, julkaisematon. Omistus Reinhold Lehmann.
  • August-Polka, OM013. Sävelletty 1884. Omistus August Dahlberg. Ei ole julkaistu.
  • Bei guter Laune, OM014. Sävelletty 1888. Omistus Adolf Thüm. Ei ole julkaistu.
  • Bromsens frieri till flugan, OM015. Och Bromsen han satte sin nattkappa på med förfäran. Teksti Johan Christopher Jolin. Sävelletty 1898, julkaistu 2016. Esityskokoonpanona lauluääni ja luuttu tai kitara.
  • Canonische Klavieretude, OM016. Sävelletty 1888-1889. Tunnetaan vain välillisesti, kadoksissa.
  • Carinus. Sophronian yksinpuhelu, OM017, nro 1. Julkaistu 1923 Oskar Merikannon pianosovituksena ja nimellä Venhelaulu.
  • 'Carinus. Sophronian yksinpuhelu, OM017, nro 1. Julkaistu 1935 Aarre Merikannon pianosovituksena ja nimellä Kesäserenaadi.
  • 'Carinus. Palmyran tanssi, OM017, nro 2. Julkaistu 1935 Aarre Merikannon pianosovituksena ja nimellä Keinulla – I gungan.
  • 'Carinus. Orjattarien tanssi, OM017, nro 3. Julkaistu 1935 Aarre Merikannon pianosovituksena ja nimellä Temppelitanssi – Tempeldans.
  • Concert-Walzer, OM018. Sävelletty 1888. Ei ole julkaistu. Omistus Max Funek.
  • Der drei-doppelte Contrapunkt, OM020. Sävelletty 1888, julkaistu 2017.
  • Elinan surma, OM026. Osia oopperan soitinosista Oskar Merikannon pianosovituksina, julkaistu 1912 nimillä Säveleitä I ja Säveleitä II.
  • Elokuun ilta, OM027. Augusti afton. Sävelletty 1886. Teos tunnetaan vain välillisesti, kadoksissa.
  • Erinnerung, OM036. Sävelletty 1888, julkaistu 2017. Omistettu Reinhold Lehmann.
  • Fest-Marsch, OM040. Juhlamarssi – Festmarsch. Sävelletty 1888, julkaisematon. Oskar Merikannon sovitus viululle ja pianolle tunnetaan. Omistus Willy Lehmann.
  • Grande valse, OM044. Sävelletty 1884-1885, julkaistu näköispainoksena 1994. Omistus Sally Enroth. Teos on valssin Kesäilta, op. 1 varhaisversio.
  • Hiljaa illan hämärässä, OM053. Stilla i aftonskymningen – Serenaadi piaanolla. Sävelletty 1884, julkaistu 2017. Esityskokoonpanossa on pianon lisäksi sanaton lauluääni.
  • Hopea-hääpäivän valjetessa, OM055. Sävelletty 1916, julkaistu 2017. Omistus Katri ja Lauri Pääkkönen.
  • Jesu, elon autuuteni, OM072. Sävelletty 1888, julkaistu 2017.
  • Kaanon A-duuri, OM081. Canon in der Octave. Sävelletty 1888, ei ole julkaistu.
  • Kaanon As-duuri, OM082. Canon. Sävelletty 1888, julkaistu 2017.
  • Kaanon B-duuri, OM083. Canon in Oberquarte. Sävelletty 1888, julkaistu 2017.
  • Kaanon C-duuri, OM084. Canon in der Octave. Sävelletty 1888, julkaistu 2017.
  • Kaanon E-duuri, OM085. Canon in Unterquinte. Sävelletty 1888, julkaistu 2017.
  • Kaanon Es-duuri, OM086. Canon in Unterterz. Sävelletty 1888, julkaistu 2017.
  • Kaanon Es-duuri, OM087. Canon in der Septime. Sävelletty 1888, ei ole julkaistu.
  • Kaanon Es-duuri, OM088. Canon in der Septime. Sävelletty 1888, ei ole julkaistu.
  • Kaanon F-duuri, OM089. Canon in Octave. Sävelletty 1888, julkaistu 2017.
  • Kaanon G-duuri, OM090. Canon in der Quinte. Sävelletty 1888, julkaistu 2017.
  • Kaipaus, OM093. Sävelletty 1887, julkaistu 2017.
  • Kangasalan tunnelmaa, OM096. Sävelletty 1923, julkaistu näköispainoksena 1964.
  • Karjalan jääkärien marssi, OM102. Karjalan Jääkäri marssi – Karelska Jägäremarschen – Aamu- ja iltasoitto – Morgon och aftontapto. Sovitettu ja julkaistu 1919.
  • Kolja-vals, OM118. Sävelletty 1906, ei ole julkaistu. Omistus Nikolai ”Kolja” Dementjeff. Eero Koskimies on tehnyt Yleisradiolle orkesterisovituksen nimellä Serenaadivalssi.
  • Koveron sävel, OM125. Sävelletty 1908, julkaistu käsikirjoituksen näköispainoksena 1962.
  • Liebestraum, OM149. Sävelletty 1891, ei ole julkaistu. Teos tunnetaan vain välillisesti, se on kadoksissa.
  • Lied ohne Worte, OM150. Sävelletty 1888, ei ole julkaistu. Omistus Antonia Schrödel.
  • Maa, suuri ja avara, OM157. Sävelletty 1888, julkaistu 2017.
  • Me sinua, Jesu, ylistämme, OM160. Sävelletty 1888, ei ole julkaistu.
  • Molto Allegro Scherzando, OM174. Sävelletty 1888, ei ole julkaistu.
  • Nyt on helluntai, OM182. Sovitus tunnetaan käsikirjoituksena, sitä ei ole julkaistu.
  • Parolan marssi, OM202. Tampereen rykmentin marssi – Tammerfors regementes marsch – Parola marsch. Sovitettu ja julkaistu 1919.
  • Phantasiestück, OM204. Fantasi-stycke. Sävelletty 1888, julkaistu 2017.
  • Pianokappale, OM205. Nimetön pianokappale on sävelletty 1905 tai aikaisemmin ja julkaistu 1905 Wohlfahrtin pianokoulussa.
  • Pohjan neiti, OM206. Alkusoitto. Sovitus pianolle on julkaistu 1908.
  • Pohjan neiti, OM206. Säveleitä I ja II. Sikermäsovitukset pianolle on julkaistu 1908.
  • Porilaisten marssi, OM208. Suomen Armeijan kunnia- ja paraatimarssi – Finska Arméns Honnörs- och paradmarsch – Porin marssi – Björneborgarnes marsch. Sovitettu ja julkaistu 1919.
  • Porin rykmentin marssi, OM209. Björneborgs regementes marsch – Entisen Porin rykmentin marssi – Entisen Uudenmaan pataljoonan marssi – Gamla Björneborgska regementes marsch. Sovitettu ja julkaistu 1919.
  • Ruusu, OM226. Operan¬tapainen ilokappale piaanolla. Sävelletty 1884, julkaistu 2017.
  • Serenade, OM233. Sävelletty 1888, ei ole julkaistu. Omistus Elisabeth Ahrens.
  • Sun haltuus, rakas Isäni, OM245. Sävelletty 1888, ei ole julkaistu.
  • Suomalainen kansanlaulu, OM248. Sovitusaika 1905 tai aikaisemmin, julkaistu 1905 Wohlfahrtin pianokoulun harjoituksissa. Kansanlaulua ei ole toistaiseksi tutkittu.
  • Suomalainen kansanlaulu, OM249. Sovitusaika 1905 tai aikaisemmin, julkaistu 1905 Wohlfahrtin pianokoulun harjoituksissa. Kansanlaulua ei ole toistaiseksi tutkittu.
  • Suomalainen kansanlaulu, OM250. Sovitusaika 1905 tai aikaisemmin, julkaistu 1905 Wohlfahrtin pianokoulun harjoituksissa. Kansanlaulua ei ole toistaiseksi tutkittu.
  • Surumarssi, OM259. Sävellysaika 1888. Käsikirjoituksissa ei ole nuotteja, mutta kyseessä lienee surumarssi Lauri Hämäläisen 29.9.1888 tapahtuneen kuoleman johdosta. Jos teos valmistui, se on kadoksissa.
  • Sydämestäni rakastan, OM260. Sävelletty 1892 tai aikaisemmin. Teos tunnetaan vain välillisesti, se on kadoksissa.
  • Syntymäpäivämarssi, OM262. Sävelletty 1884, julkaistu 2017. Kyseessä on 16-vuotiaan Merikannon syntymäpäiväonnittelu itselleen.
  • Syntymäpäiväpoloneesi, OM263. Sävelletty 1901, julkaistu 2017. Myös tämä sävellys on Merikannon syntymäpäiväonnittelu itselleen.
  • Sä kasvoit neito, OM264. Sävelletty 1889, ei ole julkaistu. Tämä muunnelmateos tunnetaan vain välillisesti, se on kadoksissa.
  • Taivaasta ilosanoman, OM268. Sävelletty 1888, ei ole julkaistu.
  • Talkoopolska, OM270. Sovitusaika 1905 tai aikaisemmin, julkaistu 1905 Wohlfahrtin pianokoulun harjoituksissa.
  • Tapanien tanssi, OM272. Sävelletty ja julkaistu 1902.
  • Teema 10:llä variationilla, OM273. Sävelletty 1886, ei ole julkaistu. Teos tunnetaan vain välillisesti, se on kadoksissa.
  • Tempo di Polonaise, OM274. Sävelletty 1887, julkaistu 2017.
  • Toivo, OM277. Sävelletty 1887, julkaistu 2017. Omistus Anna Baumgarten.
  • Trauermarsch, OM279. Sävelletty 1888, julkaistu 2017.
  • Träumerei, OM280. Sävelletty 1887, julkaistu 2017. Omistus Anna Baumgarten.
  • Työväen marssi, OM290. Sovitettu ja julkaistu 1906.
  • Ukko Noak, OM293. Ukko Noak variatsiooneilla – Gubben Noak med variationer – Ukko Nooa – Musikaalista leikinlaskua pianon ääressä – Musikaliskt skämt vid piano. Sävelletty 1907 tai aikaisemmin, julkaistu 1907.
  • Valkoisen kaartin marssi, OM300. Vita gardets marsch – Entisen Suomen Kaartin pataljoonan marssi – Finska Gardets bataljons marsch – Suomen Valkoisen Kaartin kunniamarssi – Vanhan Suomen Kaartin marssi – Suomen Kaartin kunniamarssi – Helsingin opetustarkk’ampuja-pataljoonan kunniamarssi – Kaartin Jääkärirykmentin kunniamarssi. Sovitettu ja julkaistu 1919.
  • Valse brillante, OM302. Sävelletty 1886, ei ole julkaistu. Sävellys tunnetaan vain Nils-Eric Fougstedtin Yleisradiolle tekemänä orkesterisovituksena, kaikki muut dokumentit ovat kadoksissa.
  • Voi äiti parka ja raukka, OM319. Variatiooneja suomalaiseen kansanlauluun Voi äiti parka. Sävellysaika 1893, ei ole julkaistu. Teos tunnetaan vain välillisesti, se on kadoksissa.

Sävellykset pianolle sanoineenMuokkaa

Oskar Merikanto sovitti 50 kansanlaulua pianolle. Sovitukset julkaistiin siten, että pianonuotinnoksen yhteydessä julkaistiin myös sanat, jotka voi laulaa pianon melodiaäänen mukaisesti. Nämä sovitukset on kerätty omaksi ryhmäkseen, koska ne ovat teknisesti ottaen pianokappaleita, mutta sanojen mukanaolo tekee niistä myös vokaaliteoksia. Kansanlaulujen ruotsinnokset on tehnyt Nino Runeberg ja saksannokset Elisabeth Kurkiala, ellei toisin ole merkitty. Sovitukset on tehty vuosina 1906-1907 ja ne julkaistiin viitenä vihkona vuosina 1906-1908.

  • Aamulla varhain, OM003. Arla med solen – Heute beim ersten Morgenschimmer.
  • Ainoa olen talon tyttö, OM008. Jag är gårdens enda dotter – Bin ein reiches Bauernmädel.
  • Ah mikä taitaapi olla mun, OM007. Ack, finnes väl i denna värld – Mich deutscht, nichts könnte schöner sein.
  • Arvon mekin ansaitsemme, OM012. Även vi må ha vårt värde – Weshalb nicht auch Finnland preisen – Laulu Suomessa. Teksti Jaakko Juteini.
  • Eikä ne pienet linjaalirattaat, OM025. Den skrangliga kärran – Rattert der kleine Federwagen.
  • Ei taivahan alla, OM024. Ej under himlen den vida och hög – Sonst nirgends auf weiter Gotteserde. Ruotsinnos Joel Rundt.
  • En voi sua unhottaa poijes, OM031. Jag kan icke glömma dig, kära – Vergessen kann ich deiner nimmer.
  • Iso lintu, merikotka, OM065. Örnen lyfter – Stolzer Adler, kühner Flieger.
  • Istun järven rannalla, OM066. Vid insjöns strand – Sitz’ am grünen Seegestad.
  • Jos voisin laulaa kuin lintu voi, OM076. Om röst jag hade, som fågeln har – Ach könnt’ ich singen wie’s Vöglein sang.
  • Kun ensi kerran silmäs näin, OM129. Den första gång jag såg ditt öga – Als du mit erstem Blick mich ansahst.
  • Kun ystävä jätti, OM130. Se’n hjärtevännen mig lämnat har – Mein Freund hat gelassen mich ganz allein.
  • Kuules mun kulta äitini, OM134. Käraste moder, hör min röst – Hör’ doch mein liebstes Mütterlein.
  • Käki kukkuu kultarinta, OM135. Gök med gullbröst gal i skogen – Kuckuck ruft aus Waldesferne.
  • Lypsäjän laulu, OM155. Mjölkningsvisa – Melklied – Tuoltapa kuuluu karjan kellot – Klockorna klinga, hjorden kommer – Hier bei der Herde Glockenklang – Milking song. Englanninnos Alex Bryan.
  • Läksin minä kesäyönä käymään, OM156. Ej jag slumra kan i sommarnatten – Sommers helle Nacht raubt mir den Schlummer.
  • Merellä olen minä syntynyt, OM161. Född är jag uppå havets vilda våg – Kam zur Welt am Schiffesbord.
  • Minun kultani kaukana kukkuu, OM165. Sorgegök i fjärran suckar – Fern mein Liebchen höre ich rufen.
  • Minun kultani kaunis on, OM166. Vännen min är ljuv att se – Liebchen, o wie schön du bist – Minun kultani kaunis on, sen suu kuin aurankukka. Ruotsinnos Joel Rundt.
  • Minun kultani kaunis on, OM167A. Vacker är min hjärtanskär – Schön mein Liebchen dennoch ist – Minun kultani kaunis on, vaikk’ on kaitaluinen.
  • Minä olen yksin, OM168. Den ensamma – Fühl’ mich so allein. Oskar Merikannon sovitus harmonille tunnetaan.
  • Minä seisoin korkealla vuorella, OM169. Från det höga berget – Ich stand auf freier Felsenhöh’.
  • Minäpä olen laulajapoika, OM170. Jag är en fattig sångargosse – Bin ja der lust’ge Sängerknabe – Laulajapoika – The singing boy.
  • Mistäs tulet, kustas tulet, OM171. Den blodige sonen – Brudermörder – Velisurmaaja.
  • Mitäpä tuosta huolisin, OM172. Fattig hon är, min hjärtevän – Führ’ ich heim gleich arme Maid.
  • Niin minä neitonen sinulle laulan, OM179. Så vill jag sjunga, som vor’ du min egen – Lass dir, o Mädchen, ein Lied nun singen.
  • Nyt on mun mielestäni, OM184. I sorg och smärta – Nun ist mein armes Herze. Saksannos Sabine Reinecke. Oskar Merikannon sovitus harmonille tunnetaan.
  • Oi, jos ilta joutuisi, OM191. Ack, om kvällen vore här – O, dass Abend bräch’ herein. Ruotsinnos Joel Rundt.
  • Oi, sinä korkia kuningasten kuningas, OM193. Herre allsvåldige, konungarnas konung – Allmächt’ger Vater – Hyljätty – Why. Englanninnos Alex Bryan. Oskar Merikannon sovitus harmonille tunnetaan.
  • Sen ihanaisen virran reunall’, OM231. Ack här vi sutto invid stranden – Hier an des Baches grünem Rande. Sovituksen kohteena olevan kansanlaulun on kerännyt Wilhelm Poppius Karjalankannaksen Muolaasta, todennäköisesti vuonna 1854 järjestetyn retken aikana.
  • Sinisilmä herttainen, OM236. Vackra, ljuva hjärtevän – Blaue Augen sind gar schön. Saksannos Sabine Reinecke. Oskar Merikannon sovitus harmonille tunnetaan.
  • Sydämestäni rakastan, OM261. I alla mina levnadsdagar – Lieb’ hab’ ich Dich von Herzen. Saksannos Susanne Anttila.
  • Sä kasvoit neito kaunoinen, OM265. Du växte upp så vän och skär – Du blühtest, Mädchen, schön und rein. Teksti P. J. Hannikainen. Perimätiedon mukaan Hannikainen on myös kuullut sävelmän ja merkinnyt sen muistiin.
  • Taivas on sininen ja valkoinen, OM269. Se, mellan skyar himlen är blå – Weisse Wolken im Himmelsblau – Der Himmel ist blau (Blau und weiss ist das Himmelszelt) – Blue and white. Ruotsinnos 1952 Karl Wetterhoff & Ernst Högman, saksannos 1952 Friedrich Ege, englanninnos 1952 Alex Bryan. Oskar Merikannon yksinlaulusovitus tunnetaan.
  • Tukkipoika se lautallansa, OM281. Flötargossen på sin flotte – Flösserjunge auf seinem Flosse – Tukkipojan laulu – The lumber-jack’s song. Englanninnos Alex Bryan.
  • Tuoll’ on mun kultani, OM284. Fjärran han dröjer – Weit in der Ferne. Teksti Kanteletar. Oskar Merikannon sovitus harmonille tunnetaan.
  • Tuomi on virran reunalla, OM285. Tätt invid floden står en hägg – Wo am Strom der Faulbeer blüht. Oskar Merikannon sovitus harmonille tunnetaan.
  • Tuonne taakse metsämaan, OM286. Bortom skogens gröna snår – Immer steht mein Herz nach Dir. Ruotsinnos Joel Rundt.
  • Tuuti lasta tuonelahan, OM287. Sov, du lilla, under mullen – Darfst, mein Kindchen, ruhig schlafen.
  • Tääll’ päivät verkkaan vierivi, OM291. Hur långsamt går min tunga dag – Hier gehn die Tage langsam hin. Saksannos Sabine Reinecke. Oskar Merikannon sovitus harmonille tunnetaan.
  • Tääll’ yksinäni laulelen, OM292. Så ensam kväder jag min sång – In stiller Abendstund. Oskar Merikannon sovitus harmonille tunnetaan.
  • Vienan rannall’ koivun alla, OM311. Under björken invid stranden – An der Dvina unter Birken. Teksti kansanlaulun pohjalta Antero Warelius.
  • Voi minua poika raukkaa, OM317. Jag stackars liten gosse – Weh mir, ich armer Knabe. Ruotsinnos Joel Rundt.
  • Voi, voi kun kullallein, OM318. Ack att vägen är så vid – Weh, o weh, der Weg ist weit.
  • Voi äiti parka ja raukka, OM321. Ack du stackars fattiga moder – Ach Mutter, arme Mutter.
  • Yksi ruusu on kasvanut laaksossa, OM326. Röda rosen den växer i dalens grund – Ein Wanderbursch’ ein Röslein fand – En vildros så fager (En vildros så fager upp vuxit) –Ruusu laaksossa. Oskar Merikannon yksinlaulusovitus tunnetaan, samoin sovitus harmonille.
  • Yksin istun ja lauleskelen, OM327. Ensam sitter jag här och sjunger – Einsam sitz’ ich und einsam sing’ ich – By the water’s edge. Saksannos Johannes Öhquist, englanninnos Alex Bryan. Oskar Merikannon sovitus harmonille tunnetaan.

Sävellykset pianolle nelikätisestiMuokkaa

  • Valse mélancolique, op. 6, nro 3. Sävelletty 1888. Julkaistu 1898.
  • Fantasia (Tuoll’ on mun kultani) , OM037. Sävelletty 1885, julkaistu 2017.
  • Kaanon, G-duuri, OM091. Canon. Sävelletty 1904 tai aikaisemmin, julkaistu 1904.
  • Kirkkoaikana, OM115. Sävelletty 1897, julkaistu 2017. Omistus Ada Paunonen.
  • Pohjan neiti, OM206. Intermezzo piano nelikätisesti. Julkaistu 1908.
  • Pohjan neiti, OM206. Finale. Julkaistu 1908.
  • Pohjan neiti, OM206. Sammon taonta. Tästä III:n näytöksen alkusoitosta tunnetaan Oskar Merikannon käsikirjoitus, joka on esitetty ainakin 1917.

Sävellykset ja sovitukset harmonilleMuokkaa

  • Liknelse, op. 20, nro 3. Sovitus harmonille 1915–1916. Julkaistu 1921.
  • Linnulle kirkkomaalla, op. 52, nro 2. Sovitus harmonille 1915–1916. Julkaistu 1924.
  • Aamulla varhain, OM003. Sovitus on julkaistu 1910.
  • Du är så vacker för mina ögon, OM022. Sovitettu 1915-1916, julkaistu 1924.
  • Lasten joulu, OM140. Sovitettu 1915-1916, julkaistu 1924.
  • Minä olen yksin, OM168. Sovitettu 1906-1907, julkaistu 1910.
  • Nyt on mun mielestäni, OM184. Sovitettu 1906-1907, julkaistu 1910.
  • Oi, sinä korkia kuningasten kuningas, OM193. Sovitettu 1906-1907, julkaistu 1910.
  • Sinisilmä herttainen, OM236. Sovitettu 1906-1907, julkaistu 1910.
  • Tuoll’ on mun kultani, OM284. Sovitettu 1906-1907, julkaistu 1910.
  • Tuomi on virran reunalla, OM285. Sovitettu 1906-1907, julkaistu 1910.
  • Tuuti lasta tuonelahan, OM287. Sovitettu 1906-1907, julkaistu 1910.
  • Tääll’ päivät verkkaan vierivi, OM291. Sovitettu 1906-1907, julkaistu 1910.
  • Tääll’ yksinäni laulelen, OM292. Sovitettu 1906-1907, julkaistu 1910.
  • Urkuharmonikoulun kansanlaulusovitukset, OM294. Vuonna 1910 julkaistu harmoninsoitonopas sisältää 11 nimetöntä kansanlaulusovitusta numeroina 123-133. Näistä vain ensimmäisen sävelmä on tunnistettu (Tuoll’ on mun kultani).
  • Urkuharmonikoulun koraalit alkusoittoineen, OM295. Vuonna 1910 julkaistu harmoninsoitonopas sisältää 14 nimetöntä koraalia alkusoittoineen numeroina 109-122. Näistä 110, 112 ja 117 ovat peräisin opuksen 59 alkusoittokokoelmasta.
  • Yksi ruusu on kasvanut laaksossa, OM326. Sovitettu 1906-1907, julkaistu 1910.
  • Yksin istun ja lauleskelen, OM327. Sovitettu 1915-1916, julkaistu 1924.
  • Älä itke äitini, OM329. Gråt ej, kära moder min! – Wein’ nicht, liebe Mutter mein.

Sävellykset uruilleMuokkaa

  • Surumarssi Zachris Topeliuksen kuoleman johdosta, op. 25. Sorgmarsch i anledning af Zachris Topelii död – Topelius-surumarssi. – Sävelletty 1898. Julkaistu vain pianosovituksena. [ET 018]
  • 100 koraalialkusoittoa, op. 59. Sävelletty 1905, julkaistu 1906.
  • Pedaalikoulu, op. 72. Pedaalitekniikan täydellinen oppikurssi – Pedal-skola – Fullständig lärokurs i pedaltekniken – Pedalschule – Vollständiger Lehrgang der Pedaltechnik. Sävelletty ja julkaistu 1908. Julkaisu sisältää viisi konserttietydiä, jotka on käsitelty itsenäisenä sävellyksenä (OM120).
  • Passacaglia, fis-molli, op. 80. Sävelletty 1913, julkaistu 1918. Omistus Enrico Bossi. Oskar Merikannon sovitus pianolle tunnetaan. [ET 314]
  • Lähtökappaleita uruille, op. 88. Kolme lähtökappaletta juhlatilaisuuksia varten – Juhlaloppusoitot – 3 utgång¬stycken för festliga tillfällen. Sävelletty 1915, julkaistu 1920.
    • Postludium I, Es-duuri, op. 88, nro 1 [ET 207]
    • Postludium II, D-duuri, op. 88, nro 2 [ET 210]
    • Postludium III, F-duuri, op. 88, nro 3 [ET 211]
  • Alku- ja loppusoitot Koulun koraalikirjaan, OM010. Sävelletty 1923-1924, julkaistu 1924. Nimeke on keinotekoinen, se kokoaa Koulun koraalikirjassa olevat alku- ja loppusoitot. Kokonaisuudessa on 149 Merikannon säveltämää alku- ja loppusoittoa. Vaihtoehtoisena esityssoittimena on harmoni.
  • Der doppelte Contrapunkt, OM019. Sävelletty 1888, ei ole julkaistu. [ET 019]
  • Fantasia chromatica, OM038. Sävelletty 1910-luvulla, julkaistu 2019. [ET 337]
  • Fantasia ja koraali, OM039. Oi Herra siunaa Suomen kansaa! – Phantasie und Choral – Suomi surussa. Sävelletty 1898-1899, julkaistu 2009. Teos on neliosainen (Grave – Allegro molto – Moderato – Allegro moderato). [ET 009]
  • Häähymni, OM057. Oskar Merikannon sovitus uruille, julkaistu 1903. [ET 179]
  • Konserttietydit, OM120. Konsertti-etyydit – Konsert-etyder – Konzert-Etüden. Sävelletty 1908 tai aikaisemmin, julkaistu 1908. Etydejä on viisi. [1729]
  • Konserttifantasia, OM121. Choralvariationen – Concert fantasia – Oi Herra, ilo suuri. Sävelletty 1890, julkaistu 1924. [ET 011]
  • O Herra, kuinka sulle, OM187. Sävelletty 1900 tai aikaisemmin. Sävellys tunnetaan vain välillisesti, se on kadoksissa.
  • Rukous, OM222. Gebet – Preludi – Praeludium – Alkusoitto ennen alttaritoimitusta – Bön. Sävelletty ehkä 1917, julkaistu 1924. [ET 180]
  • Sun kätes, Herra, voimakkaan, OM246. Koraalialkusoitto. Sävellysaika 1920-luvulla, julkaistu 1943.
  • Urkusonaatti, OM296. Orgelsonate. Sävelletty 1887, ei ole julkaistu. Teos tunnetaan vain välillisesti, se on kadoksissa.
  • Vapaa preluudi, OM305. Sävellysaika 1922, ei ole julkaistu. Teos tunnetaan vain välillisesti, se on kadoksissa.
  • Veni creator spiritus, OM308. Alkusoitto. Sävelletty 1906, julkaistu 2018.

Sävellykset jousisoittimelle ja pianolleMuokkaa

Esityskokoonpano on viulu ja piano, ellei toisin ole merkitty

  • Liebestraum, op. 9. Sävelletty 1898 tai aikaisemmin. Julkaistu 1899. Omistus [[Willy Burmester].
  • Air, op. 102, nro 1. Sävelletty 1918, julkaistu 1920.
  • Kansanlaulu, op. 102, nro 2. Folkvisa med variationer – Voi, voi kun kullallein. Sävelletty 1918, julkaistu 1920.
  • Fest-Marsch, OM040. Oskar Merikannon sovitus pianokappaleesta 1888. Julkaisematon.
  • Pohjan neiti, OM206. Louhi ylistää tyttärelleen Väinön suuruutta. Ossian Fohströmin sovitus sellolle/viululle ja pianolle 1908 nimellä ”Romanssi”.
  • Romance, OM220. Sävelletty 1888, ei ole julkaistu. Omistus Max Dick.
  • Serenaadi, OM232. Romansi. Sävelletty 1886, julkaistu näköispainoksena 1994. Omistus Lauri Hämäläinen.

Sävellykset jousikvartetilleMuokkaa

  • Andante, OM011. Sävelletty 1888, julkaistu 2017.

Muut sävellyksetMuokkaa

  • Kuoleman kunniaksi, op. 77. Döden till ära. Hymni sopraanolle, baritonille, lausujalle, sekakuorolle ja jousiorkesterille. Teksti ja ruotsinnos Pekka Ervast. Sävelletty 1912-1913, julkaistu 2018. Oskar Merikannon tekemä versio pianon säestyksellä on julkaistu erillispainatteena. [ET 237]
  • Helkähdys, OM048. Helkähdyksiä – Kaksi helkähdystä. Sävelletty 1904, ei ole julkaistu. Kaksi kanteletta. Omistus [Pasi Jääskeläinen].
  • Häähymni, OM057. Se ihme vanha aina uusi – Herra, suojaa, siunaa näitä, yhtyneitä lemmekkäitä – Bröllopshymn. Teksti J. H. Erkko. Esityskokoonpanossa sopraano, kuoro, urut ja orkesteri. Sävelletty 1901, julkaisematon. Tunnetaan vain välillisesti, kadoksissa. Urkusovitus vuodelta 1903 tunnetaan.
  • Kuningas David tanssii arkin edessä, OM131. David tanssii arkin edessä. Baritoni, kuoro ja orkesteri. Perinteinen heprealainen liturginen teksti, suomennoksen tekijää ei tiedetä. Sävelletty 1906, ei ole julkaistu.

Oskar Merikannon nimissä liikkuvia sävellyksiä ja epämääräisiä viittauksiaMuokkaa

Tarkemmat yksityiskohdat löytyvät teosluettelosta.

  • Kedon kukkien laulu
  • Koivujen varjossa
  • Loppiaisaatto
  • Mazurka
  • Myrsky riehuu – päivä paistaa
  • Pium paum
  • Stiipeli, staapeli, stom, pom, pom
  • Tulkaa riemuiten Herran temppeliin!

Sovitukset muiden säveltäjien teoksistaMuokkaa

Sovitukset on järjestetty alkuperäisen säveltäjän nimen mukaan.

Johann Sebastian Bach

  • Chromatische Fantasie und Fuge, BWV903

Sovitus uruille 1903, kadoksissa.

  • Englische Suiten, BWV806-811. BWV807, a-molli. Prelude

Sovitus uruille 1915, julkaistu 2017. [ET 1475]

  • Englische Suiten, BWV806-811. BWV808, g-molli. Prelude

Sovitus uruille 1915, julkaistu 2017. [ET 1476]

  • Englische Suiten, BWV806-811. BWV810, e-molli. Sarabande

Sovitus uruille 1915, julkaistu 2017. [ET 1477]

  • Französische Suiten, BWV812-817. BWV812, d-molli. Sarabande

Sovitus uruille 1915, julkaistu 2007. [ET 181]

  • Das Wohltemperierte Klavier, BWV846-893. BWV867, b-molli

Sovitus uruille 1915, julkaistu 2007. [ET 1479]

Ernst Borenius

  • Merimiäste läksilaul. Ulos maailmaha viä meijä jäljetön diä. Teksti Hjalmar Nortamo. Sovitettu lauluäänelle ja pianolle ja julkaistu 1921.

Henrik Borenius

  • Nylänningarnas marsch. Uudenmaan rykmentin marssi – Uudenmaan marssi – Nylands regementes marsch. Sovitus pianolle 1919, julkaistu 1919.

Ole Bull

  • I ensomme stunder. Teksti Marcus Jacob Monrad. Sovitus sekakuorolle 1893. Kadoksissa.

Karl Collan

  • Savolaisten laulu. Pohjois-Savon rykmentin marssi – Norra Savolax regementes marsch. Sovitus pianolle 1919, julkaistu 1919.
  • Vaasan marssi. Jääkäripri¬kaatin marssi – Jägarbrigadens marsch – Waasan marssi – Wasa Marsch. Sovitus pianolle 1919, julkaistu 1919.

Edouard Du Puy

  • Marche de Bonaparte. Karjalan Kaartin rykmentin marssi – Karelska gardesregementes marsch – Bonaparten marssi – Edouard Du Puyn suomalainen armeijamarssi – Entisen 8. Viipurin tarkk’ampujapapataljoonan kunniamarssi – Entisen Viipurin pataljoonan marssi – Entisen Viipurin tarkka-ampujapataljoonan kunniamarssi – Finska armeens marsch – Karjalan kaartin rykmentin kunniamarssi – Karjalan prikaatin kunniamarssi – Oravaisten marssi – Suomen armeijan marssi – Viipurin pataljoonan marssi – Wiipurin pataljoonan kunniamarssi. Sovitus pianolle 1919, julkaistu 1919.

Juhana Ennola

  • Suomen salossa. Honkaen keskellä mökkini seisoo – Honkain keskellä mökkini seisoo – Borta i skogen min hydda sig höjer – In Finnlands Walde, da steht meine Hütte. Teksti Yrjö Koskinen, ruotsinnos Nino Runeberg, saksannos Elisabeth Kurkiala. Sovitus pianolle sanojen kanssa 1906, julkaistu 1906.

Emil Genetz

  • Herää Suomi!. Sovitus pianolle nelikätisesti 1890, julkaistu 1924.
  • Terve, Suomeni maa!. Keski-Suomen rykmentin marssi – Mellersta Finlands regementes marsch. Sovitus pianolle 1919, julkaistu 1919.

P. J. Hannikainen

  • Karjalaisten laulu. Karelen (Hyser väl vårt finska rike) – Karelien (Ist doch keins von Finnlands Landen) – Suloisessa Suomessamme, oisko maata armaampaa. Teksti P. J. Hannikainen, ruotsinnos Nino Runeberg, saksannos Elisabeth Kurkiala. Sovitus pianolle sanojen kanssa 1906-1907, julkaistu 1907.
  • Karjalaisten laulu. Viipurin rykmentin marssi – Viborgs regementes marsch. Sovitus pianolle 1919, julkaistu 1919.

Georg Friedrich Händel

  • Konsertto uruille ja kamariorkesterille, HWV 309, d-molli

Sovitus uruille 1901. Kadoksissa.

Robert Kajanus

  • Hymni. Hymn – Nouskaa aatteet murheiden alta – Nu Herrens lov vi sjunga. Teksti Eino Leino. Sovitus pianolle sanojen kanssa 1919, julkaistu 1919.
  • Sotamarssi. Savon Jääkärirykmentin marssi – Savolaks Jägare regementes marsch – Krigsmarsch. Sovitus pianolle 1919, julkaistu 1919.

Halfdan Kjerulf

  • Længsel, op. 1, nro 4. Kaipaus (En unta saada voinut, visersi lintunen) – Serenaadi (En silmään unta mä saanut, kun lauloi lintunen) – Laengsel. Teksti Christian Winther, suomennos Aune Krohn. Sovitus naiskuorolle 1893, julkaistu 1912. Omistus Finska Damkvartetten.
  • Aaltonen Tunnistamattoman laulun sovitus pianolle nelikätisesti 1886.

Axel von Kothen

  • Bevare Gud vårt fosterland. Rukous – Bön – Suo Herra hoivass’ voimakkaan – Kothenin hymni – Sinua, Kristus, kiitämme. Sovitus pianolle 1919, julkaistu 1919.

Toivo Kuula

  • Suojeluskuntien marssi, op. 34a, nro 7. Skyddskårernas marsch – Joka mies, joka mies nyt risti ties – Varje man, varje man ryck an. Teksti Eero Eerola. Sovitus pianolle sanojen kanssa 1919, julkaistu 1919.

Rudolf Lagi

  • Jo vaietkoon vaikerrus, itku. Teksti Aurelius Prudentius ja Hemminki Maskulainen, suomennos Knut Legat Lindström. Sovitus mieskuorolle.

Gabriel Linsén

  • En sommardag i Kangasala. Kesäpäivä Kangasalla – Ma oksalla ylimmällä oon Harjulan seljänteen – Sylvias visa no 3. Teksti Zachris Topelius (Ljungblommor III 1854), P. J. Hannikainen (suomennos). Sovitus naiskuorolle 1912, julkaistu 1912.

Franz Liszt

  • Christus ist geboren, S32c. Julsång (Änglar Gud nu lov hembära) – Joululaulu (Oi, kuin selvään soipi meille enkeläänet taivahasta). Teksti Theophil Landmesser, suomennos Immi Hellén, ruotsinkielisen käännöksen tekijää ei tiedetä. Sovitus lauluäänelle ja pianolle 1911, julkaistu 1911.

Sofie Lithenius

  • Vaggvisa. Slumra min älskade lilla, slumra så stilla – Kehtolaulu (Uinuos armahin hiljaa). Teksti Edith Forssman. Sovitus sekakuorolle 1893. Kadoksissa.

Jean-Baptiste Lully

  • Concert donné au soupé du roy. Nro 6, Premier rigaudon. Sovitus uruille 1890-luvulla. Kadoksissa.

Hans Matthison Hansen

  • Fra Isefjorden det bruser. Väinölän lapset. Kas Suomen lahdella hyrskyt ja laajat Laatokan veet. Teksti Ari Jännes. Sovitus baritonille ja sekakuorolle 1892, julkaistu 1898, 1903 ja 1914.

Felix Mendelssohn Bartholdy

  • Praeludium und Fuga, op. 35. Nro 1, e-molli'. Sovitus uruille 1915, ei ole julkaistu.

Fredrik Pacius

  • Soldatgossen. Pohjanmaan Jääkäripataljoo¬nan marssi – Sotilaspoika – Österbottens Jägarbataljons marsch. Sovitus pianolle 1919, julkaistu 1919.

Robert Schumann

  • Abendlied, op. 85, nro 12. Iltalaulu. Sovitus uruille 1915, julkaistu 1915.

Jean Sibelius

  • Jääkärien marssi, op. 91a. Kaartin jääkäripatal¬joonan marssi – Jägare Marschen – Jääkärimarssi – Gardesjägarbataljons marsch. Sovitus pianolle 1919, julkaistu 1919.

Elemér Szentirmay

  • Csak egy szép lány van a világon. Mustalainen, op. 22, nro 1 – Mustalaiseks’ olen syntynyt – Miksi kuljen? (Miksi kuljen kierrän maailmaa) – Zigenaren (Rolös främling vandrar jag min stig) – Zigeuner Sang (Ensom vandred’ jeg bestandig om) – Sov du drömmesvangre jord (Jorden sover stjernerne er tendt). Tekstin ”Miksi kuljen” on tehnyt Sauvo Puhtila salanimellä ”Tikka”, ruotsinnos Nils Alwe, tanskannos Staugaard Therkildsen, käännös norjaksi Rolf Høvre. Sovitus pianolle 1897 tai aikaisemmin, julkaistu 1897.

August Söderman

  • Regina von Emmeritz. Soldatvisa. Kajaanin Sissipataljoonan marssi – Kajana partigängarbataljons marsch – Soldatsång ur Regina von Emmeritz – Sotamiehen laulu. – Sovitus pianolle 1919, julkaistu 1919.

Richard Wagner

  • Parsifal”, WWV111. Alkusoitto. Sovitus uruille 1921. Kadoksissa.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Heikinheimo, Seppo: ’Oskar Merikanto ja hänen aikansa’. Helsinki. Otava. 1995.
  • Poroila, Heikki: 'Oskar Merikannon sävellykset’. Helsinki : Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 1994.
  • Poroila, Heikki: 'Oskar Merikannon teosluettelo'. Helsinki. Honkakirja, Suomen musiikkikirjastoyhdistys. 2019. PDF 2020
  • Poroila, Heikki: 'Yhtenäistetty Oskar Merikanto'. Helsinki : Suomen musiikkikirjastoyhdistys. 2019. PDF
  • Suomalainen, Yrjö: ’Oskar Merikanto : Suomen kotien säveltäjä’. Helsinki. Otava. 1950.