Sándor Petőfi
Sándor Petőfi (1. tammikuuta 1823 Kiskőrös – 31. heinäkuuta 1849 Fehéregyháza (nyk. Albeşti[1]) oli Unkarin kansallisrunoilija ja tärkeä henkilö Unkarin vallankumouksessa 1848.[1]
| Sándor Petőfi | |
|---|---|
 Soma Orlai Petrich: Sándor Petőfi (1840-l.) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1. tammikuuta 1823 Kiskőrös, Unkari |
| Kuollut | 31. heinäkuuta 1849 (26 vuotta) Fehéregyháza, Unkari (nyk. Albeşti, Romania) |
| Ammatti | runoilija |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | unkari |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Slovakkisyntyisten[1] vanhempien lapsena Sándor Petőfi sai syntyessään nimen Alexanderlähde? Petrovics[1]. Sándor Petőfiksi hän muutti nimensä aloittaessaan kirjailijanuransa 1842. Hän johti kansallismielisten nuorten runoilijoiden ryhmää, joka kokoontui Pestin kahviloissa ja edisti unkarin kieltä ja kulttuuria. Petőfi osallistui vapaustaisteluun ja kaatui ilmeisesti 1849 Segesvárin taistelussa (nyk. Sighișoara).[2] mutta ruumista ei löytynyt. Toisen teoriaan mukaan hän saattoi joutua vankijoukon mukana Siperiaan.[3]
Petőfin runous lainaa mittaa ja tematiikkaa kansanlauluista, hiukan Eino Leinon Helkavirsien tapaan. Kansan urheuden ihannointi tuo mieleen myös Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat. Tunnetuin Petőfin yksittäinen runo on "isänmaallinen ohjelmanjulistus" Kansallislaulu, tunnetuin laajempi teos saturunoelma János-sankari.lähde?
Suomennetut teoksetMuokkaa
Lähde: [4]
- Veriviholliset: tekiän elämäkerran kanssa, Hagelberg, 1879
- Runoja: ynnä Petöfin elämäkerta, WSOY, 1892
- Papurikko ja Valakka; Ukkovaari: kaksi novellia; suom. Meri Sulju, Karisto, 1909
- Runoja 1; suom. Otto Manninen, WSOY, 1922
- Runoja 2, suom. Otto Manninen, WSOY, 1923
- Petöfin runoja 1, suom. Otto Manninen, WSOY, 1924; 2. painos
- Petöfin runoja 2, suom. Otto Manninen, WSOY, 1924
- János sankari, suom. Otto Manninen, WSOY, 1926
- Runoja, suom. Otto Manninen, WSOY, 1956; 2. painos
- Petöfiä suomeksi; toim. Aulis J. Joki, Hannu Launonen & László Keresztes, Helsingin yliopisto, 1974 Sarja: Publicationes Instituti Hungarici Universitatis Helsingiensis 3
- Runoja, suom. Otto Manninen, WSOY, 2001; 4., laajennettu painos; ISBN 951-0-25019-8 proosakatkelmat suomentanut ja jälkilauseen kirjoittanut Hannu Launonen
LähteetMuokkaa
- ↑ a b c d Petőfi Sándor Magyar Életrajzi Lexikon 1000–1990. Viitattu 28.5.2011. (unkariksi)
- ↑ Sándor Petőfi Hunlit. Hungarian Book Foundation. Viitattu 28.5.2011. (englanniksi)
- ↑ Sándor Petőfi, Britannica Online, viitattu 16.5.2021 (englanniksi)
- ↑ Fennica[vanhentunut linkki]
Aiheesta muuallaMuokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sándor Petőfi Wikimedia Commonsissa
Lisää luettavaa aiheesta Sándor Petőfi on Wikiaineistossa- Vapaasti ladattavia Sándor Petőfin e-kirjoja Projekti Lönnrotilta
- Sándor Petőfi, Luettelo Petőfin suomennetuista runoista, Runotietokanta, Lahden kaupunginkirjasto.
- Petri Liukkonen: Sándor Petõfi (1823-1849?) Pegasos. Authors' Calendar. Viitattu 26.5.2013. (englanniksi)
- Sándor Petőfi Unkarin vapauden laulaja, Hakkapeliitta, 04.04.1939, nro 14-15, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
