Olaus Petri

Olaus Petri, myös muodossa Olavus Petri[1] latinalaistettu, alkuaan Olof Persson, (6. tammikuuta 1493lähde?9. huhtikuuta 1552 Tukholma[1]) oli Wittenbergissä opiskellut ruotsalainen uskonpuhdistaja ja pappi. Hän oli kotoisin Örebrosta, Närken maakunnasta. Hänen isänsä oli seppämestari Peder Olofsson ja äitinsä Kerstin Larsdotter.[1] Hän saarnasi uskonpuhdistuksen puolesta ja käänsi Raamatun ruotsiksi. Olaus Petriä pidetään ruotsin kirjakielen isänä samaan tapaan kuin aikalaistaan Mikael Agricolaa suomen kielen isänä. Olaus Petri toimi 1531–1533 Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan kanslerina. Häntä pidetään yleisesti Pohjoismaiden merkittävimpänä renessanssiajattelijana.

Olaus Petriä esittävä patsas Tukholman Suurkirkon luona.

Ensimmäinen asiakirjamerkintä Olavus Petristä on kesältä 1516, jolloin hän kirjoittautui opiskelijaksi Leipzigin yliopistoon. Matrikkeliin kirjattu nimimuoto on Paulus Phase de Svezia, jonka katsotaan tarkoittavan Olavus Petriä. Syksyllä 1516 Olavus kirjoittautui Laurentinus-veljensä kanssa Wittenbergin yliopistoon. Siellä he opiskelivat nopeasti: filosofian maisterin oppiarvo tuli jo vuoden 1518 promootiossa. Uskonpuhdistaja Martin Luther vaikutti tuolloin samassa kaupungissa; veljesten myöhempien vaiheiden perusteella on päätelty heidän ryhtyneen jo tuolloin uskonpuhdistuksen kannattajiksi. Olavus palasi kotimaahansa vuonna 1519. Hän sai Strängnäsin tuomiokirkosta kaniikin tehtävän ja toimi hetken aikaa piispa Matthias Gregoriin kanslerina. Piispa toimi puolestaan perinteen mukaisesti kuninkaan kanslerina. Piispa kuitenkin surmattiin kerettiläisenä marraskuussa 1520 sisällissotaan liittyvässä Tukholman verilöylyssä. [1]

Olaus Petri laati lukuisia uskonnollisia kirjoituksia, mutta parhaiten hänet tunnetaan tuomarinohjeistaan, jotka julkaistiin ensi kerran painettuina vuonna 1616 (teos nimellä Rättegångs–Oordningh, Ruotsissa laajalle levinneet Tuomarinohjeet eli Swenska Dommar Regler).[1] Olaus Petrin tuomarinohjeet ovat olleet jo runsaan 360 vuoden ajan lakikirjan johdantona sekä Ruotsissa että Suomessa. Vuosisatojen kuluessa tuomarinohjeista on tullut olennainen osa pohjoismaista oikeusperinnettä. Oikeusfilosofiassa hänen ajatuksensa luetaan usein luonnonoikeudelliseen koulukuntaan kuuluviksi.

Olaus Petrin tuomarinohjeetMuokkaa

Olaus Petrin tuomarinohjeet kuuluvat pitkään tuomareille annettavien ohjeiden perinteeseen, jonka edustajia löytyy jo Vanhasta testamentista[1] ja Muinaisen Egyptin teksteistä. Ohjeet ovat Raamattun, roomalaiseen ja kanoniseen oikeustraditioon sekä germaanis-pohjoismaisiin perinnäistapoihin liittyviä, ja monet niissä esitetyt periaatteet ovat voimassa nykyisessäkin lainsäädännössä. Erityisesti mukana olevat jo kirjoittamishetkellä vanhat sananlaskut ovat muodostuneet suomalaisen kansanperinteen osaksi: "Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei voi olla lakikaan."

Tuomarinohjeita ei ole koskaan sellaisenaan vahvistettu lakiteksteiksi, mutta vanhan tavan mukaisesti nämä tuomarinohjeet painetaan nykyäänkin Ruotsissa ja Suomessa lakikirjojen alkusivuille.

HistorioitsijaMuokkaa

Olaus Petri, humanisti ja uskonpuhdistaja, teki merkittävää työtä myös historiankirjoituksen parissa. Hänen työnsä rakentui antiikin ja keskiajan perinteille, mutta hän harrasti edeltäjiään ja aikalaisiaan vahvempaa lähdekritiikkiä, analysoi aiempaa laajemmin syy-seuraussuhteita ja vaati kaikkien henkilöiden toiminnan puolueetonta kuvaamista. Olaus Petri käytti ruotsia latinan sijasta ja kirjoitti akateemista yhteisöä laajemmalle yleisölle käyttäen selvää ja yksinkertaista kieltä.lähde?

Olaus Petrin näkökulmasta historioitsijan tehtävä oli kertoa totuuden kaikki puolet, niin hyvät kuin pahatkin. Historioitsijan velvollisuus Jumalaa kohtaan oli kertoa tapaukset niin kuin ne olivat sattuneet. Koska Jumala oli kaikkitietävä ja kaikkivaltias, olisi loppujen lopuksi pahasta väännellä totuutta. Olaus Petri arvosti empiriaa. Kun lähteet olivat niukkasanaisia tai epäselviä, oli parempi olla spekuloimatta. Kuulopuheita ja suullisia kertomuksia hän piti epäluotettavina ja niin helppoina vääristellä, että niitä ei voinut käyttää luotettavina lähteinä. Olaus Petri kiinnitti huomiota siihen, että ajan saatossa muistot haalistuvat ja että kertoja ei koskaan kerro tarinaa juuri siten kuin hän on sen kuullut. Keskiaikaiset historioitsijat puolestaan selvittivät kyllä joitain syysuhteita, mutta he eivät katsoneet historioitsijoiden tehtävänä olevan kysyä, miksi jokin asia tapahtui. Sen sijaan heidän tehtävänään oli kertoa opettavainen ja mieluiten mukava kertomus. Yhteensattumusten tulkinta kuului filosofeille ja teologeille.lähde?

Juridisen kokemuksensa pohjalta Olaus Petri vaati historioitsijalta pitkälti samoja asioita kuin tuomarilta. Tuomarinohjeissaan hän määritteli nämä hyväksi yleissivistykseksi, asiantuntemukseksi, oikeudenmukaiseksi todistusten (lähteiden) arvioinniksi, tunteettomaksi puolueettomuudeksi ja syyttömyysoletukseksi. Olaus Petrin merkittävin ero antiikin historioitsijoihin, vaikka tämä ei ollutkaan hänelle ainutlaatuista, oli se, että hän käsitti historian lineaariseksi, eteneväksi prosessiksi, ei sykliseksi. Jumala oli kerran aloittanut maailman ja jonain tulevana hetkenä maailma myös loppuisi.lähde?

Olaus Petri vastusti katolista kirkkoa. Tämä näkyy siinä, miten hän irrottautui aiemmista historioitsijoiden tavoitteista. Olaus Petri ei hyväksynyt keskiaikaista ajatusta, jonka mukaan lähteen luotettavuus voitaisiin ratkaista sillä, että kirkko siunasi sen. Uskonpuhdistajana Olaus oli vapaampi paljastamaan korkeiden henkilöiden puolueellisia näkemyksiä, joita aiemmin pidettiin koskemattomina. Sovellettu yksilökohtainen metodi vaati historioitsijalta entistä suurempaa tutkimus- ja analysointipanosta. Esimerkkinä konkreettisesta asettumisesta aiempaa perinnettä vastaan toimii kuningas Maunu Eerikinpojan kuvaus. Historioitsijat olivat aiemmin katsoneet, että tämän kuninkaan hallituskausi oli alkanut hyvin, mutta muuttunut huonommaksi, kun kuningas lakkasi kuuntelemasta hengellisiä neuvonantajiaan, muun muassa pyhää Birgittaa. Pääasiallisena lähteenä tähän kritiikkiin oli Revelationes coelestes, Birgitan ilmestysten muistiinpanot, jotka myöhemmin johtivat Birgitan kanonisointiin. Tässä yhteydessä Birgitta oli jäävi, sillä hänellä oli yhteiset intressit kuningas Maunua vastustaneen aatelin kanssa. Teoksessaan En svensk krönika Olaus Petri katsoikin suurimman osan kritiikistä aiheettomaksi esittämällä Birgitan näkemykset puolueellisena kiistakirjoituksena, jonka ainoana perusteena olivat ilmestykset. Näitä hän piti luterilaisen tulkinnan mukaisesti lähinnä ylitulkittuina unina. Birgitan neuvojen huomiotta jättämistä Olaus Petri ei myöskään pitänyt aiheena kritisoida kuningasta, sillä neuvot olivat lähinnä "naisen hataraa rupattelua" (ruots. löst qvinno snack), katolisen mystikon merkityksetöntä hourailua.lähde?

Olaus Petri halveksui myös Ruotsissa vallinnutta verhoamatonta ylpeyttä kunniakkaasta, mutta pohjimmiltaan myyttisestä ja spekulatiivisesta menneisyydestä. Silloisen näkemyksen mukaan gootit, jotka keskiajan alussa kulkivat läpi Euroopan perustaen useita kuningaskuntia ja ryöstäen Rooman, olisivat tulleet Ruotsista. Olaus Petri kritisoi näkemystä siksi, ettei sille ollut mitään todisteita. Hän katsoi myös, ettei ollut missään tapauksessa aihetta ylistää "joukkoa lurjuksia ja tyranneja, jotka ottivat toisten maita ja kaupunkeja, joihin heillä ei ollut mitään oikeutta." Itse hän piti parempana, ettei otettaisi kantaa kysymyksiin, joissa lähteet olivat liian epäluotettavia tai -selviä.lähde?

Olaus Petri virsirunoilijanaMuokkaa

Olaus Petri oli myös virsien kääntäjä ja virsirunoilija. Vuonna 1526 oli Ruotsssa kirkon historiassa merkittävä vuosi. Silloin ilmestyi Uusi testamentti ruotsiksi sekä ensimmäinen ruotsinkielinen virsivihkonen, nimeltään ”Någre Gudhelige Wisjor” jossa oli kymmennen virttä. Vanhin kokonaisenä säilynyt virsikokoelma oli ”Swenske sånger eller wijsor”. Molempien näiden tekijä”oli Olaus Petri. Hänen virsivihostaan ei ole säilynyt ensimmäistä painosta, 1536 painetussa laitoksessa on 47 virttä, joista kahdeksan lienee Petrin itsensä kirjoittamiaa.[2]

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa on kaksi virttä, jotka ovat Olaus Petrin kirjoittamia, virret 188, On, Herra, pyhä sanasi ja 257 Oi Jeesus, synnyit maailmaan. Niiden lisäksi hänen ruotsinnoksena on pohjana kahdentoista virren suomennokselle:17 Ilon päivä verraton, 65 Oi Jumalan Karitsa, 95 Te kristityt, nyt juhlikaa, 126 Me kiitämme sinua, 187 Armahda, Herra Jumala, 222 Jeesus Kristus, elämämme, 227 Ylistys olkoon aina Isällemme, 256 Kristus, Jumalan Poika, 261 Oi iloitkaa, te kristityt, 262 On hyvyydessään Jumala (säk. 7–9 Olavus Petrin kirjoittamia), 267 Sua syvyydestä avuksi ja 545 Kaikessa, Herra armias[3].

Ruotsin kirkon virsikirjassa on myös kaksi Petrin kirjoittamaa virttä, virret 33 Oi Jeesus, synnyit maailmaan (Lutherin virren pohjalta) ja 372 Oi armollinen Jumala. Hänen ruotsinnoksensa on pohjana kolmentoista virren suomenkieliselle tekstille: 32 Nyt, seurakunta, iloitse, 36 Suo, Kristus, armo meille, 50 Oi Pyhä Henki, Herramme,124 On lapsi neitseelle syntynyt, 143 Oi Jumalan Karitsa, 237 Vain Jumala on linnamme, 345 Oi, iloitkoon nyt jokainen, 346 On hyvyydessään Jumala, 362 Oi Pyhä Henki, usko tee, 387 Jeesus Kristus, elämämme, 465 On pääsiäinen koittanut, 466 Te kristityt, nyt juhlikaa ja 537 Sinua huudan, Herrani.[4]

August Strindberg käsitteli Olaus Petriä näytelmässään Mestari Olavi.[5]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e f Olavus Petri: Tuomarinohjeet. Teoksen käännös Matti Norri, esipuhe Yrjö Blomastedt. Jyväskylä: Lakimiesliiton Kustannus, 1545 (käännös 1987). ISBN 951-640-327-1.
  2. Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen., s. 23. Wessmans musikförlag AB Visby 2014, 2014. ISBN 978-91-8771-034-6. Ruots.
  3. Hakutulokset: olaus petri virsikirja.fi. Viitattu 11.10.2020.
  4. Ruotsin kirkon virsikirja. Verbum förlag AB, 2002. ISBN 91-526-5510-5.
  5. Liukkonen P: (Johan) August Strindberg (1849-1912) 2008. Kuusankosken kaupunginkirjasto. Viitattu 23.2.2014.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Olaus Petri.
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: