Avaa päävalikko

Fredrik Pacius

saksalainen säveltäjä ja musiikinopettaja

Fredrik Pacius (synt. Friedrich Pacius; 19. maaliskuuta 1809 Hampuri8. tammikuuta 1891 Helsinki) oli saksalainen säveltäjä ja musiikinopettaja, joka asui suurimman osan elämästään Suomessa. Häntä pidetään suomalaisen taidemusiikin isänä.

Fredrik Pacius
Fredrik Pacius
Fredrik Pacius
Henkilötiedot
Syntynyt 19. maaliskuuta 1809
Hampuri
Kuollut 8. tammikuuta 1891 (81 vuotta)
Helsinki
Muusikko
Tyylilajit oopperaView and modify data on Wikidata
Soittimet viuluView and modify data on Wikidata

ElämänvaiheetMuokkaa

Fredrik Pacius syntyi Hampurissa, Saksassa. Hän opiskeli viulunsoittoa L. Spohrin sekä sävellystä ja teoriaa M. Hauptmannin johdolla Kasselissa.[1] Opiskelun jälkeen hän konsertoi Pohjois-Saksan kaupungeissa.[2] Hän toimi vuosina 1828-1834 Tukholman Kuninkaallisen hoviorkesterin ensiviulistina ennen kuin muutti Helsinkiin ja ryhtyi opettamaan musiikkia Helsingin yliopistossa 1834.[3] Helsingissä hän perusti musikaalisen yhdistyksen, mieskuoron Akademiska Sångföreningenin 1838 ja orkesterin. Vuonna 1848 hän sävelsi Maamme Johan Ludvig Runebergin runoon Vårt Land. Myös Viron kansallislaulu Mu isamaa, mu õnn ja rõõm ja liiviläisten kansallislaulu Min izāmō käyttävät Paciuksen sävelmää.

Vuonna 1852 hän sävelsi ensimmäisen suomalaisen oopperan Kaarle-kuninkaan metsästys, joka kuten Maammekin edustaa kansallisromanttista tyyliä. Libreton kirjoitti Zacharias Topelius yhteistyössä Paciuksen kanssa.[4]

Pacius kuoli Helsingissä 81-vuotiaana.

MuistaminenMuokkaa

 
Emil Wikströmin veistämä Paciuksen rintakuva Helsingin Kaisaniemen puistossa.

Paciuksen 200-vuotisjuhlien kunniaksi 2009 professori Matti Vainio (Jyväskylän yliopisto) on kirjoittanut hänestä uuden elämäkerran Pacius: suomalaisen musiikin isä (Atena Kustannus, 2009). Hampurissa on Paciuksen muistoksi kiinnitetty muistolaatta paikalle, jossa Paciuksen lapsuudenkoti ja isän viiniliike sijaitsi. Muistolaatan puuhamiehenä toimivat Hallen yliopiston professori Tomi Mäkelä ja väitöskirjaa Paciuksesta tekevä Silke Bruns.[5] Tomi Mäkelä on julkaissut myös ruotsinkielisen Pacius-elämäkerran Fredrik Pacius, kompositör i Finland (Svenska Litteratursällskapet i Finland, 2009), jonka perusteella tähän asti vallinnutta Pacius-kuvaa joudutaan muuttamaan monin olennaisin osin. Esimerkiksi Paciuksen suhde uskontoon, hänen opintonsa Saksassa ja monien teosten piilomerkitykset ovat Mäkelän kirjassa tarkastelun kohteena. Kirjassa on käytetty runsaasti aivan uutta lähdeaineistoa.

SävellyksiäMuokkaa

OopperoitaMuokkaa

NäytelmämusiikkiaMuokkaa

  • Veteranens jul (1859)
  • Kypron prinsessa (1860)
  • Sjömansflickan (1871) Karl Collanin kanssa

OrkesteriteoksiaMuokkaa

  • Alkusoitto Es-duuri (1826)
  • Juhlamarssi (1840)
  • Variationer över motivet Studenter äro muntra bröder viululle ja orkesterille tai pianolle (1842)
  • Viulukonsertto fis-molli (1845/1867/1869)
  • Sinfonia d-molli (1850)

KamarimusiikkiaMuokkaa

  • Jousikvartetto nro 2 (1826)

MelodraamojaMuokkaa

  • Die Weihe der Töne (1838)
  • Tod im Tode (1844/1880)

KantaattejaMuokkaa

  • Festsång (1851)
  • Sorgmusik (1855)
  • H. G. Porthan (1860)
  • Juhlakantaatti (1866)
  • Miriam (1868)
  • Muisto (1870)

Kuorolle ja orkesterilleMuokkaa

  • Zigeunerchor (1839)
  • Giv oss frid (1844)
  • Die Vesperhymne (1847)
  • Jubilate Amen (1847)
  • De hemlösa (1858)
  • Litaney (1867)

Mieskuorolle tai mieskvartetilleMuokkaa

 
Maamme-laulun nuottijulkaisu (1863).
  • Am Meerestrand (1834)
  • Det var då (1841)
  • Den sjuttonåriga (1843)
  • Im wunderschönen Monat Mai (1843)
  • Vårt land (1848)
  • Suomen laulu (1854–1856)
  • Finlands flagga (1863).

NaiskuorolleMuokkaa

  • Finska flickornas sång (1881)

SekakuorolleMuokkaa

  • Flyttfåglarna (1843)
  • Vallgossen (1846)
  • Vårmorgonen (1846)
  • Der Geist der Harmonie (1880)
  • Aftonbön (1882)

YksinlaulujaMuokkaa

  • Das stille Kämmerlein (1839)
  • Den sjuttonåriga (1840)
  • Sjömansflickan (1842)
  • Abschied (1845)
  • John Anderson (1845)
  • Vårvisa (1845)
  • Soldatgossen (1858)
  • Fridböner i aftonen lugn (1862)
  • Lydias sång (1868/1869)

LähteetMuokkaa

  1. Otavan iso musiikkitietosanakirja 4, s.529
  2. Otavan iso musiikkitietosanakirja 4, s.529
  3. Rahikainen, Agneta: Oi maamme runeberg.net. Viitattu 13.2. 2008.
  4. Oramo, Ilkka: Artikkelisarja: Keisariajan alkuvuosikymmenet - Ooppera ja laulunäytelmä MUHI, Sibelius Akatemia. Viitattu 13.2. 2008.
  5. Ahtiainen, Ilkka: Pacius sai muistolaatan Hampuriin. Helsingin Sanomat 20.3.2009 s. C 1.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Andersson, Otto: Nuori Pacius ja Helsingin musiikkielämä 1830-luvulla. Suomentanut M. Holmberg. Gummerus, 1938.
  • Elmgren-Heinonen, Tuomi: Laulu Suomen soi... Fredrik Pacius ja hänen aikansa. Fazerin musiikkikauppa, 1959.
  • Otavan iso musiikkitietosanakirja 4. Helsinki: Otava, 1978. ISBN 951-1-04763-9.
  • Geisler-Baum, Silja: Die Loreley in Finnland: Zur Entstehung, Aufführung und Rezeption der Oper von Fredrik Pacius und Emanuel Geibel. Mainz: Are Musik Verlag, 2004. ISBN 3-924522-19-7.
  • Vainio, Matti: Pacius: suomalaisen musiikin isä. Jyväskylä: Atena Kustannus, 2009. ISBN 978-951-796-562-0.
  • Mäkelä, Tomi: Fredrik Pacius, kompositör i Finland. Helsingfors: Svenska Litteratursällskapet i Finland, 2009. ISBN 978-951-583-192-7.
  • Mäkelä, Tomi: Friedrich Pacius: Ein deutscher Komponist in Finnland. Mit einer Edition der Briefe und Tagebücher von Silke Bruns. Hildesheim: Georg Olms Verlag, 2014. ISBN 978-3-487-15123-6.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Balladi oopperasta Kaarle-kuninkaan metsästys

Äänitiedostojen kuunteluohjeet
Tämä säveltäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.