Hjalmar Procopé (runoilija)
suomalainen runoilija
Hjalmar Fredrik Eugen Procopé (28. huhtikuuta 1868 Helsinki – 24. syyskuuta 1927 Porvoo) oli suomenruotsalainen runoilija.[1]
| Hjalmar Procopé | |
|---|---|
 Hjalmar Procopé 1910-luvulla. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Hjalmar Fredrik Eugen Procopé |
| Syntynyt | 28. huhtikuuta 1868 Helsinki |
| Kuollut | 24. syyskuuta 1927 (59 vuotta) Porvoo |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Procopén vanhemmat olivat kenraaliluutnantti Berndt Feodor Georg Procopé ja Agathe von Knorring. Hän pääsi ylioppilaaksi 1889 ja valmistui filosofian kandidaatiksi sekä maisteriksi 1897. Procopé toimi Björneborgs Tidningin päätoimittajana 1898, Aftonpostenin aputoimittajana 1898–1899, sekä toimittajana Wasa Nyheter -lehdessä 1899–1900 ja Tammerfors Nyheter -lehdessä 1900–1904. Hän oli Ruotsalaisen teatterin sihteerinä ja kirjallisena neuvonantajana 1909–1915.[2] Hän oli Porvoon Runoilijakodin ensimmäinen asukas vuosina 1923–1927.
RunokokoelmiaMuokkaa
- Dikter. 1900
- Ur Psaltaren. 1900
- Mot öknen. 1905
- Röda skyar. 1907
- Vers och visa. 1909
- Drömskeppet. 1910
- Dikter i urval. 1911
- I sanden. 1915
- Samlade dikter I–IX. 1920–1927
- Dikter i nytt urval. 1921
- Lyrik. 1924
- Diktarhemmet. 1924
- Eget och andras. 1927
NäytelmiäMuokkaa
- Belsazars gästabud. 1906. (Suomennos Belsazarin pidot, aihe Vanhan testamentin Danielin kirjan 5. luvusta; musiikin näytelmään sävelsi Jean Sibelius.)[3]
- Inspektorn på Siltala. 1915. (Suomennos Siltalan pehtori, näytelmäversio Harald Selmer-Geethin 1903 ilmestyneestä romaanista Inspektorn på Siltala.)
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ Rask, Hedvig: Procopé, Hjalmar (1868–1927). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 14.6.2002. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Wikiaineisto: Kuka kukin oli 1961.
- ↑ Jean Sibeliuksen näyttämömusiikkia – Belsazarin pidot
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Hjalmar Procopén sanoitustuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Procopé, Hjalmar hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)