Yrjö Liipola
Uuno Yrjö Gabriel Liipola[1] (22. elokuuta 1881 Koski Tl – 26. maaliskuuta 1971 Koski Tl) oli suomalainen kuvanveistäjä. Hänet tunnetaan etenkin lukuisten monumenttiveistosten tekijänä.
| Yrjö Liipola | |
|---|---|
 Yrjö Liipola vuonna 1945 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt |
22. elokuuta 1881 Koski Tl |
| Kuollut |
26. maaliskuuta 1971 (89 vuotta) Koski Tl |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Taiteilija | |
| Ala | kuvanveisto |
Liipola opiskeli kuvanveistoa Turun piirustuskoulussa ja Firenzen taideakatemiassa sekä Berliinissä ja Pariisissa. Hän muutti Suomesta Unkariin osallistuttuaan kutsuntojen vastaiseen toimintaan kotikunnassaan Koskella. Suomeen Liipola palasi vuonna 1934.[2]
Taiteilijan uransa ohella Yrjö Liipola toimi Suomen konsulina Unkarissa ja Unkarin konsulina Suomessa. Hän myös käänsi unkarilaista kirjallisuutta suomeksi. Hänelle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1952. Vuonna 1956 Liipola lahjoitti taidekokoelmansa entiselle kotikunnalleen Koskelle Tl, missä kokoelma on esillä sitä varten perustetussa Yrjö Liipolan taidemuseossa[3].
Liipolan kunniaksi on nimetty tie, Yrjö Liipolan tie, Kauniaisissa.[4] Kesällä 2009 Budapestin Vörösmarty-aukiolla paljastettiin Liipolan muistolaatta.[2]
TöitäMuokkaa
Yrjö Liipolan tunnettuja teoksia ovat muiden muassa seuraavat:[3]
- Huutolaispoika, 1901
- Vaaniskelija, Budapest
- Vapaussodan sankaripatsas, Loimaa 1921[5]
- Vapaussodan sankaripatsas, Lapua 1921
- Vapaudenpatsas 1922, Joensuu
- Vapautettu Karjala 1922, Kustaa Hiekan museo, Tampere
- Oskar Merikannon hautapatsas, Helsinki
- Tellervo Tapion tytär, Helsinki 1928
- Metsän poika, Viipuri 1932
- Josef Julius Wecksellin patsas, Turku 1934
- Ylösnousemus, Tampere
- Suomen Vapaudenpatsas, Vaasa 1938
- Kurun haaksirikon muistomerkki, Tampere 1940
- Uuno Kailaan hautapatsas Helsinki 1940
- Hj. Nortamon patsas, Pori 1941
- Työn patsas, Lahti 1946
- Vanhan ylioppilastalon sankarimuistomerkki 1946
- Paimenpoika, Tampere 1947
- Merenkulkuneuvos Eriksonin hautapatsas, Maarianhamina 1948
- Presidentti J. K. Paasikivi, Helsinki
- Pietari Brahen patsas 1954, Kajaani[6]
- Rypäletyttö, Helsinki
- Kustaa Hiekan rintakuva, Kustaa Hiekan museo, Tampere
Lisäksi Liipola on tehnyt mm. Halikon (1921), Kauniaisten (1941), Kosken Tl (1947), Loimaan (1948), Lapuan, Liedon (1949), Perniön (1942), Rajamäen ja Turun (1923) sankaripatsaat.[3]
Kuvia teoksistaMuokkaa
Vuoden 1918 sankaripatsas, 1921, Loimaa.
Vapaudenpatsas, 1923, Joensuu.
Tellervo, Tapion tytär (Diana), 1928, Helsinki.
Suomen Vapaudenpatsas, 1938, Vaasa.
Teollisuusneuvos Kustaa Hiekan rintakuva, 1939, Tampere.
Kurun haaksirikon muistomerkki, 1940, Tampere.
Sankaripatsas, 1942, Kauniainen.
Hj. Nortamon patsas, 1946, Pori.
Paimenpoika, 1947, Tampere.
Pietari Brahen patsas 1954, Kajaani.
Adolf Törngrenin rintakuva, 1954, Tampere.
Gustaf August Wasastjernan rintakuva, 1954, Tampere.
LähteetMuokkaa
- ↑ ISNI 0000000078945259 Liipola (1881–) International Standard Name Identifier. London: ISNI International Agency (ISNI-IA) LIMITED. Viitattu 4.2.2018.
- ↑ a b Kuvanveistäjä Yrjö Liipolalle muistolaatta Budapestiin. Turun Sanomat, 16.7.2009, s. 12.
- ↑ a b c Tunnettuja teoksia Yrjö Liipolan taidemuseo. Kosken Tl kunta. Viitattu 27.8.2018.
- ↑ Espoon kaupunki: Kauniaisten karttapalvelu 9.2.2011. Kauniaisten kaupunki. Viitattu 9.2.2010.
- ↑ Julkisia veistoksia Loimaan taidemuseo. Viitattu 26.8.2017.
- ↑ http://www.kajaani.fi/Kaupunkitieto2/Nahtavyydet/Pietari-Brahen-patsas/#