Yrjö Liipola
Uuno Yrjö Gabriel Liipola[1] (22. elokuuta 1881 Koski Tl – 26. maaliskuuta 1971 Koski Tl) oli suomalainen kuvanveistäjä. Hänet tunnetaan etenkin lukuisten monumenttiveistosten tekijänä.[2]
| Yrjö Liipola | |
|---|---|
 Yrjö Liipola vuonna 1945 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 22. elokuuta 1881 Koski Tl |
| Kuollut | 26. maaliskuuta 1971 (89 vuotta) Koski Tl |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Taiteilija | |
| Ala | kuvanveisto |
Elämä
muokkaaLiipolan vanhemmat olivat maanviljelijä Henrik Gabriel Ali-Liipola ja Wilhelmiina Tilkanen. Maanviljelysneuvos Selim Liipola oli hänen veljensä.[3]
Yrjö Liipola opiskeli kuvanveistoa Turun piirustuskoulussa ja Firenzen taideakatemiassa sekä Berliinissä ja Pariisissa. Hän muutti Suomesta Unkariin osallistuttuaan kutsuntojen vastaiseen toimintaan kotikunnassaan Koskella. Suomeen Liipola palasi vuonna 1934.[2][4]
Taiteilijan uransa ohella Yrjö Liipola toimi Suomen konsulina Unkarissa ja Unkarin konsulina Suomessa. Hän myös käänsi unkarilaista kirjallisuutta suomeksi. Hänelle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1952. Vuonna 1956 Liipola lahjoitti taidekokoelmansa entiselle kotikunnalleen Koskelle Tl, missä kokoelma on esillä sitä varten perustetussa Yrjö Liipolan taidemuseossa[5].
Liipolan kunniaksi on nimetty tie, Yrjö Liipolan tie, Kauniaisissa.[6] Kesällä 2009 Budapestin Vörösmarty-aukiolla paljastettiin Liipolan muistolaatta.[4]
Töitä
muokkaa
Yrjö Liipolan tunnettuja teoksia ovat muiden muassa seuraavat:[5]
- Huutolaispoika, 1901
- Vaaniskelija, Budapest 1906[7][8]
- Vapaussodan sankaripatsas, Loimaa 1921[9]
- Vapaussodan sankaripatsas, Lapua 1921
- Vapaudenpatsas 1922, Joensuu[10]
- Vapautettu Karjala 1922, Kustaa Hiekan museo, Tampere
- Oskar Merikannon hautapatsas, Helsinki
- Tellervo, Tapio tytär (Diana), Helsinki 1928
- Metsän poika, Viipuri 1932
- Josef Julius Wecksellin patsas, Turku 1934
- Ylösnousemus, Tampere
- Suomen Vapaudenpatsas, Vaasa 1938
- Kurun haaksirikon muistomerkki, Tampere 1940
- Uuno Kailaan hautapatsas Helsinki 1940
- Hj. Nortamon patsas, Pori 1941
- Työn patsas, Lahti 1946
- Vanhan ylioppilastalon sankarimuistomerkki 1946
- Paimenpoika, Tampere 1947
- Merenkulkuneuvos Eriksonin hautapatsas, Maarianhamina 1948
- Presidentti J. K. Paasikivi, Helsinki
- Pietari Brahen patsas 1954, Kajaani[11]
- Rypäletyttö, Helsinki
- Kustaa Hiekan rintakuva, Kustaa Hiekan museo, Tampere
Lisäksi Liipola on tehnyt mm. Halikon (1921), Kauniaisten (1941), Kosken Tl (1947), Loimaan (1948), Lapuan, Liedon (1949), Perniön (1942), Rajamäen ja Turun (1923) sankaripatsaat.[5]
Liipolan suunnittelema rintakuva silloisesta pankinjohtaja Kyösti Kalliosta oli esillä Helsingin taidehallin avajaisnäyttelyssä vuonna 1928. Teos on Liipolan Unkarin kaudelta.[12] 978-951-862-209-6
Kirjallista tuotantoa
muokkaa- Aurinkoista Unkaria. WSOY 1934
- Vaellusvuosiltani : Muistelmia 1. WSOY 1956, näköispainos Yrjö Liipolan museosäätiö 2001
Suomennoksia
muokkaa- Kálmán Mikszáth : Vanha heittiö. Otava 1922
- Géza Gárdonyi : Egerin tähdet : Gergely Bornemisszan elämä ; osat 1-2. WSOY 1926-1927
- Zsigmond Móricz : Pysy hyvänä kuolemaan asti : nuorisoromaani ; unkarinkielestä suom. Yrjö Liipola. Otava 1927
- Rodion Markovits : Siperian varuskunta : muistelmaromaani ; unkarinkielestä suom. Yrjö Liipola. WSOY 1930
Kuvia teoksista
muokkaa-
Vuoden 1918 sankaripatsas, 1921, Loimaa. -
1918 vapaussodan sankarien muistomerkki, 1921, Lapua. -
Heräävä voima, Helsinki -
Vapaudenpatsas, 1923, Joensuu. -
Vuoden 1918 sankarimonumentti, 1924, Turku. -
Kyösti Kallion rintakuva, 1926, Helsinki. -
Tellervo, Tapion tytär (Diana), 1928, Helsinki. -
Josef Julius Wecksellin patsas, 1934, Turku -
Suomen Vapaudenpatsas, 1938, Vaasa. -
Teollisuusneuvos Kustaa Hiekan rintakuva, 1939, Tampere. -
Kurun haaksirikon muistomerkki, 1940, Tampere. -
Sankaripatsas, 1942, Kauniainen. -
Hj. Nortamon patsas, 1946, Pori. -
Lumipukuinen sotilas, Halikon sankarimuistomerkki, 1947, Salo. -
Paimenpoika, 1947, Tampere. -
Liedon sankarimuistomerkki, 1948, Lieto. -
Sotaanlähtö, 1948, Loimaa. -
1939-1945 talvi- ja jatkosodan sankarien muistomerkki, 1949, Lapua. -
Vapauden uhri, Pernion sankarimuistomerkki, 1950, Salo. -
Pietari Brahen patsas 1954, Kajaani. -
Adolf Törngrenin rintakuva, 1954, Tampere. -
Gustaf August Wasastjernan rintakuva, 1954, Tampere. -
John Nurmisen rintakuva, 1971 (1948), Rauma. -
Kauppaneuvos Fabian Klingendahlin muistomerkki, 1972 (1952), Tampere.
.jpg)
Lähteet
muokkaa- ↑ ISNI 0000000078945259 Liipola (1881–) International Standard Name Identifier. London: ISNI International Agency (ISNI-IA) LIMITED. Viitattu 4.2.2018.
- ↑ a b Yrjö Liipola 50-vuotias, Aamulehti, 22.08.1931, nro 225, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Selim Liipola Biografiasampo. Viitattu 30.4.2022.
- ↑ a b Kuvanveistäjä Yrjö Liipolalle muistolaatta Budapestiin. Turun Sanomat, 16.7.2009, s. 12.
- ↑ a b c Tunnettuja teoksia Yrjö Liipolan taidemuseo. Kosken Tl kunta. Viitattu 27.8.2018.
- ↑ Espoon kaupunki: Kauniaisten karttapalvelu 9.2.2011. Kauniaisten kaupunki. Viitattu 9.2.2010.
- ↑ Peeping Hungarian National Gallery. Viitattu 13.8.2022. (englanti)
- ↑ Leselkedő Magyar Nemzeti Galéria. Viitattu 13.8.2022. (unkari)
- ↑ Julkisia veistoksia Loimaan taidemuseo. Arkistoitu 25.12.2022. Viitattu 26.8.2017.
- ↑ Vapaudenpatsas www.joensuuntaidemuseo.fi. Viitattu 13.8.2022.
- ↑ http://www.kajaani.fi/Kaupunkitieto2/Nahtavyydet/Pietari-Brahen-patsas/# (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Tuomisto, Aira: ”Yrjö Liipola Kuvanveistäjänä”, Keihästyttö ja metsänpoika: kuvanveistäjä Yrjö Liipolan taide Unkarin kaudella 1904-1934, s. 102. Espoo: Fenix-Kustannus Oy, 2011. ISBN 978-951-862-209-6
Aiheesta muualla
muokkaa