Tellervo, Tapion tytär
Tellervo, Tapion tytär (myös nimellä Diana) on Yrjö Liipolan pronssiveistos vuodelta 1928. Se sijaitsee Helsingissä Kolmikulman puistossa Kaartinkaupungin kaupunginosassa.[1][2]
| Tellervo, Tapion tytär | |
|---|---|
 Veistos elokuussa 2014 |
|
| Nimi | Tellervo, Tapion tytär |
| Toinen nimi | Diana |
| Tekijä | Yrjö Liipola |
| Valmistumisvuosi | 1928 |
| Taiteenlaji | veistos |
| Nykyinen omistaja | Helsingin kaupunki |
| Sijainti | Erottajankatu, Kolmikulman puisto, Kaartinkaupunki |
| Paikkakunta | Helsinki |
| Koordinaatit | |
Historia
muokkaaVarhaisvaiheet
muokkaaHelsingin kaupunki tilasi tuolloin jo tunnetulta kuvanveistäjä Yrjö Liipolalta taideteoksen ydinkeskustassa sijaitsevaan Kolmikulmaan vuonna 1928. Se hankittiin Töölön Taidehallin näyttelyssä esillä olleen Liipolan Diana-pienoisveistoksen vuodelta 1924 perusteella. Veistos valettiin pronssiin Unkarin kuningaskunnassa, jossa taiteilija asusteli pitkiä vaiheita 1900-luvun alkupuolella.[1]
Vuonna 1929 julkistetusta veistoksesta tuli pian yksi Helsingin kaupungin tunnetuimpia julkisia taideteoksia. Poikatyttöä kuvaava teos oli 1900-luvun alkuvuosikymmenien Euroopan kaupungeissa uuden naiseuden symboli. Diana sopi aikanaan urheilua ja ruumiinkulttuuria ihailevan nuoremman polven edustajaksi. Uuden vuosisadan ensimmäisten vuosien alastomuusliike pyrki poistattamaan alastomuudesta erotiikan ja normalisoi sitä täten taiteessa.[2]
Nykypäivä
muokkaaVeistoksen kädessä oleva keihäs on saanut osansa toistuvasta ilkivallasta. Siinä roikutaan, jolloin se vaurioituu. Nykypäivään astimilloin? itse teos on säästynyt ilkivallalta.[1]
Kolmikulmaa uudistettiin vuonna 2007. Uudistuksien yhteydessä patsaan edustalla oleva vesiallas remontoitiin ja siihen asennettiin Dianan keihään kaarta kuvastavat suihkulähteet. Kummatkin Diana-veistokset kuuluvat nykyisin Helsingin taidemuseon taidekokoelmiin.[1]
Nimikysymys
muokkaaTaideteos on saanut inspiraationsa eri tarustojen metsästävistä jumalattarista. Veistosta on kutsuttu aina nimillä Tellervo sekä Diana, sillä kummatkin ovat metsästäviä jumalattaria - tosin eri maiden tarustoissa. Antiikin roomalaisen mytologian Dianan on kuvattu usein metsästävän jousella ja Kalevalan Tellervon taas keihäällä. Tämä on vaikuttanut myös kaupungin paikannimiin; puiston, jossa veistos sijaitsee, oikea nimi on Kolmikulma, mutta siitä käytetään myös nimeä Dianapuisto.[1][2]
Kuvia teoksesta
muokkaa-
Veistos jatkosodan aikana vuonna 1942. -
Veistos maaliskuussa 1961. -
Veistos toukokuussa 2009. -
Veistos heinäkuussa 2017.
.jpg)
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Tellervo, Tapion tytär (Diana) : Yrjö Liipola HAM. Arkistoitu 2.6.2021. Viitattu 26.6.2021.
- ↑ a b c Tellervo Tapion tytär hkn.fi. Viitattu 26.5.2021.