Kangasniemi
Kangasniemi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 5 311 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 1 326,75 km2, josta 257,91 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 4,97 asukasta/km2. Kangasniemen naapurikuntia ovat Hankasalmi, Hirvensalmi, Joutsa, Mikkeli, Pieksämäki ja Toivakka.
| Kangasniemi | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
 Sateinen näkymä Otto Mannisen tieltä |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Etelä-Savon maakunta |
| Seutukunta | Mikkelin seutukunta |
| Kuntanumero | 213 |
| Hallinnollinen keskus | Kangasniemen kirkonkylä |
| Perustettu | 1867 |
| Kokonaispinta-ala |
1 326,75 km² 86:nneksi suurin 2020 [1] |
| – maa | 1 068,84 km² |
| – sisävesi | 257,91 km² |
| Väkiluku |
5 311 164:nneksi suurin 31.12.2020 [2] |
| – väestötiheys | 4,97 as./km² (31.12.2020) |
| Ikäjakauma | 2016 [3] |
| – 0–14-v. | 12,3 % |
| – 15–64-v. | 53,1 % |
| – yli 64-v. | 34,6 % |
| Äidinkieli | 2016 [4] |
| – suomenkielisiä | 98,4 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,1 % |
| – muut | 1,4 % |
| Kunnallisvero |
21,50 % 82:nneksi suurin 2020 [5] |
| Kunnanjohtaja | Risto Nylund |
| Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
| 2017–2021[6] • Kesk. • SDP • Vihr. • Kok. • Ps. • KD |
12 7 3 2 2 1 |
| www.kangasniemi.fi | |
MaantiedeMuokkaa
Suomen kauneimmaksi kunnaksikin valittu[7] Kangasniemi sijaitsee Valtatie 13:n varressa, Jyväskylän ja Mikkelin välimailla. Pieksämäki sijaitsee myös Kangasniemen koillisnaapurissa. Suurimmat järvet kunnan alueella ovat Puulavesi (Suomen 12:s suurin järvi, järven pinta-ala oli vielä 1800-luvulla 8:ksi suurin, mutta myöhemmin veden pintaa laskettiin noin 2,5 metrillä) ja Kyyvesi. Myös Kutemajärvi on tunnettu nimestään ja Etelä-Savon vuoden kylä -tittelistään. Kutemajärvi sijaitsee Pieksämäentien varrella. Muita alueen järviä ovat esimerkiksi Mallos ja Synsiö. Rantaviivaa Kangasniemellä on yli 1 550 kilometriä. Pääosa väestöstä asuu kunnan keskustaajamassa. Kunnassa on 3 596 kesämökkiä, ja kesäasukkaiden myötä asukasluku kaksinkertaistuulähde?.
KylätMuokkaa
LähikunnatMuokkaa
|
Lähimmät kaupungitMuokkaa
|
HistoriaMuokkaa
Hämeen ja Savon rajamailla sijaitseva Kangasniemi erotettiin Pieksämäestä omaksi pitäjäkseen 1600-luvulla.[8]
Nykyinen Kangasniemen kirkko on valmistunut vuonna 1815, kaksi aikaisempaa kirkkoa on palanut.[9]
1800-luvun puolivälin nälkävuosina tehtiin tie Kangasniemeltä Joutsaan hätäaputöinä.[10]
Hallinto ja politiikkaMuokkaa
Kangasniemen kunnanjohtaja on Risto Nylund.
KunnanvaltuustoMuokkaa
Kangasniemellä kunnanvaltuuston paikkajakauma on kaudella 2017–2021 seuraava[6].
- Keskusta 12 paikkaa
- SDP 7 paikkaa
- Vihreät 3 paikkaa
- Perussuomalaiset 2 paikkaa
- Kokoomus 2 paikkaa
- Kristillisdemokraatit 1 paikka
Eduskuntavaalit 2011Muokkaa
Eduskuntapuolueita kannatettiin Kangasniemellä seuraavasti.
- Keskusta 39,8 %
- Perussuomalaiset 27,0 %
- SDP 14,8 %
- Kokoomus 8,2 %
- Kristillisdemokraatit 4,8 %
- Vihreät 3,1 %
- Vasemmistoliitto 1,6 %
Talous ja työllisyysMuokkaa
Talouselämä koostuu alkutuotannosta (24 %), jalostuksesta (21 %), palveluista (50 %) ja luokittelemattomista (5 %). Kunnassa on suuret metsävarat, noin 12 miljoonaa kuutiometriä, ja vuodessa metsää kasvaa lisää noin 500 000 kuutiometriä. Kangasniemellä sijaitsee myös turismia lisäävä Puula Golf -golfkenttä.
VäestönkehitysMuokkaa
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
TaajamatMuokkaa
Vuoden 2017 lopussa Kangasniemellä oli 5 549 asukasta, joista 2 800 asui taajamissa, 2 702 haja-asutusalueilla ja 47 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kangasniemen taajama-aste on 50,9 %.[12] Kangasniemen taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Kangasniemen kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 2 800 asukasta.[13]
PalvelujaMuokkaa
Kirkonkylällä sijaitseva Kangasniemen hyvinvointikeskus tarjoaa kuntalaisille perusterveydenhoitoa.[14]
KoulutusMuokkaa
Luokka-asteiden 0–6 esi- ja peruskouluopetusta annetaan alakouluissa, joita ovat Beckerin, Kalliolan, Koittilan, Otto Mannisen, Vuojalahden ja Äkryn koulut. Kangasniemen ainoa yläkoulu (luokka-asteet 7–9) on Kankaisten koulu.[15] Sen vieressä sijaitseva Kangasniemen lukio tarjoaa yleissivistävää toisen asteen opetusta.[16]
Vapaaehtoista sivistystä jakaa Puulan seutuopisto, joka on Joutsan, Kangasniemen ja Toivakan kuntien alueella toimiva kansalaisopisto. [17]
KulttuuriMuokkaa
Kangasniemen nimikkoruoaksi valittiin 1980-luvulla ”ruakarokka”, hernekeiton muunnelma jossa on myös naurista ja suurusteena ruisjauho.[18] Muiksi pitäjäruoiksi nimettiin nuoret perunat ja paahtosuolat (sama kuin apposet), tappaiskeitto ja imelletty marjapuuro.[19]
SeurakunnatMuokkaa
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kangasniemellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[20]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kangasniemen alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[21]
Tunnettuja kangasniemeläisiäMuokkaa
Tunnettuihin kangasniemeläisiin kuuluvat runoilija ja suomentaja Otto Manninen, ja kuplettilaulaja Hiski Salomaa, jotka molemmat olivat kotoisin Kangasniemeltä.[22] Otto Mannisen perheellä oli Kangasniemellä myös kesäpaikka[22], ja hänen poikansa Antero Manninen kirjoitti Kangasniemen historian. Kangasniemeläissyntyinen Reinhold von Becker oli filosofian tohtori, historian dosentti ja apulaisprofessori, suomen kielen tutkija ja viljelijä. Von Beckerin mukaan on nimetty Kangasniemellä Beckerin koulu ja Beckerintie.
Naisten hiihdon kuusinkertainen maailmanmestari Virpi Sarasvuo o.s. Kuitunen ja pituushypyn EM-pronssimitalisti Ringa Ropo ovat tunnetuimpia Kangasniemeltä kotoisin olevia urheilijoita.
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2020 1.1.2020. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.4.2020.
- ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2020M01*-2020M12* 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 11.2.2021.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2020 27.11.2019. Verohallinto. Viitattu 26.1.2020.
- ↑ a b Kuntavaalit 2017, Kangasniemi Oikeusministeriö. Viitattu 9.6.2017.
- ↑ Kangasniemi on kauneinta Etelä-Savoa 11.07.2007. MTV3 Internet. Viitattu 4.4.2008.
- ↑ Kangasniemi Mikkelin kirjasto. Viitattu 14.1.2018.
- ↑ Kangasniemen kirkko Kangasniemen seurakunta. Viitattu 14.1.2018.
- ↑ Newby, s. 190
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Kangasniemen hyvinvointikeskus Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, essote.fi. Viitattu 7.7.2019.
- ↑ Koulut Kangasniemen kunta, kangasniemi.fi. Viitattu 7.7.2019.
- ↑ Kangasniemen lukio Kangasniemen kunta, kangasniemi.fi. Viitattu 7.7.2019.
- ↑ Puulan seutuopisto Puulan seutuopisto. Viitattu 7.7.2019.
- ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 119. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ a b Nähtävyydet Kangasniemen kunta. Viitattu 19.12.2015.
