Kangasniemi
Kangasniemi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 5 382 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 1 326,75 km2, josta 257,91 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 5,04 asukasta/km2. Kangasniemen naapurikuntia ovat Hankasalmi, Hirvensalmi, Joutsa, Mikkeli, Pieksämäki ja Toivakka.
| Kangasniemi | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
 Sateinen näkymä Otto Mannisen tieltä |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Etelä-Savon maakunta |
| Seutukunta | Mikkelin seutukunta |
| Kuntanumero | 213 |
| Hallinnollinen keskus | Kangasniemen kirkonkylä |
| Perustettu | 1867 |
| Kokonaispinta-ala |
1 326,75 km² 86:nneksi suurin 2019 [1] |
| – maa | 1 068,84 km² |
| – sisävesi | 257,91 km² |
| Väkiluku |
5 382 163:nneksi suurin 31.8.2019 [2] |
| – väestötiheys | 5,04 as./km² (31.8.2019) |
| Ikäjakauma | 2016 [3] |
| – 0–14-v. | 12,3 % |
| – 15–64-v. | 53,1 % |
| – yli 64-v. | 34,6 % |
| Äidinkieli | 2016 [4] |
| – suomenkielisiä | 98,4 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,1 % |
| – muut | 1,4 % |
| Kunnallisvero |
20,75 % 181:nneksi suurin 2019 [5] |
| Kunnanjohtaja | Risto Nylund |
| Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
| 2017–2021[6] • Kesk. • SDP • Vihr. • Kok. • Ps. • KD |
12 7 3 2 2 1 |
| www.kangasniemi.fi | |
MaantiedeMuokkaa
Suomen kauneimmaksi kunnaksikin valittu[7] Kangasniemi sijaitsee Valtatie 13:n varressa, Jyväskylän ja Mikkelin välimailla. Pieksämäki sijaitsee myös Kangasniemen koillisnaapurissa. Suurimmat järvet kunnan alueella ovat Puulavesi (Suomen 12:s suurin järvi, järven pinta-ala oli vielä 1800-luvulla 8:ksi suurin, mutta myöhemmin veden pintaa laskettiin noin 2,5 metrillä) ja Kyyvesi. Myös Kutemajärvi on tunnettu nimestään ja Etelä-Savon vuoden kylä-tittelistään. Kutemajärvi sijaitsee Pieksämäentien varrella. Muita alueen järviä ovat esimerkiksi Mallos ja Synsiö. Rantaviivaa Kangasniemellä on yli 1 550 kilometriä. Pääosa väestöstä asuu kunnan keskustaajamassa. Kunnassa on 3 596 kesämökkiä, ja kesäasukkaiden myötä asukasluku kaksinkertaistuulähde?.
KylätMuokkaa
LähikunnatMuokkaa
|
Lähimmät kaupungitMuokkaa
|
HistoriaMuokkaa
Hämeen ja Savon rajamailla sijaitseva Kangasniemi erotettiin Pieksämäestä omaksi pitäjäkseen 1600-luvulla.[8]
Nykyinen Kangasniemen kirkko on valmistunut vuonna 1815, kaksi aikaisempaa kirkkoa on palanut.[9]
1800-luvun puolivälin nälkävuosina tehtiin tie Kangasniemeltä Joutsaan hätäaputöinä.[10]
Hallinto ja politiikkaMuokkaa
Kangasniemen kunnanjohtaja on Risto Nylund.
KunnanvaltuustoMuokkaa
Kangasniemellä kunnanvaltuuston paikkajakauma on kaudella 2017-2021 seuraava[6].
- Keskusta 12 paikkaa
- SDP 7 paikkaa
- Vihreät 3 paikkaa
- Perussuomalaiset 2 paikkaa
- Kokoomus 2 paikkaa
- Kristillisdemokraatit 1 paikka
Eduskuntavaalit 2011Muokkaa
Eduskuntapuolueita kannatettiin Kangasniemellä seuraavasti.
- Keskusta 39,8 %
- Perussuomalaiset 27,0 %
- SDP 14,8 %
- Kokoomus 8,2 %
- Kristillisdemokraatit 4,8 %
- Vihreät 3,1 %
- Vasemmistoliitto 1,6 %
Talous ja työllisyysMuokkaa
Talouselämä koostuu alkutuotannosta (24 %), jalostuksesta (21 %), palveluista (50 %) ja luokittelemattomista (5 %). Kunnassa on suuret metsävarat, noin 12 miljoonaa kuutiometriä, ja vuodessa metsää kasvaa lisää noin 500 000 kuutiometriä. Kangasniemellä sijaitsee myös turismia lisäävä Puula Golf -golfkenttä.
VäestönkehitysMuokkaa
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
TaajamatMuokkaa
Vuoden 2017 lopussa Kangasniemellä oli 5 549 asukasta, joista 2 800 asui taajamissa, 2 702 haja-asutusalueilla ja 47 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kangasniemen taajama-aste on 50,9 %.[12] Kangasniemen taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Kangasniemen kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 2 800 asukasta.[13]
PalvelujaMuokkaa
Kirkonkylällä sijaitseva Kangasniemen hyvinvointikeskus tarjoaa kuntalaisille perusterveydenhoitoa.[14]
KoulutusMuokkaa
Luokka-asteiden 0–6 esi- ja peruskouluopetusta annetaan alakouluissa, joita ovat Beckerin, Kalliolan, Koittilan, Otto Mannisen, Vuojalahden ja Äkryn koulut. Kangasniemen ainoa yläkoulu (luokka-asteet 7-9) on Kankaisten koulu.[15] Sen vieressä sijaitseva Kangasniemen lukio tarjoaa yleissivistävää toisen asteen opetusta.[16]
Vapaaehtoista sivistystä jakaa Puulan seutuopisto, joka on Joutsan, Kangasniemen ja Toivakan kuntien alueella toimiva kansalaisopisto. [17]
KulttuuriMuokkaa
Kangasniemen nimikkoruoaksi valittiin 1980-luvulla ”ruakarokka”, hernekeiton muunnelma jossa on myös naurista ja suurusteena ruisjauho.[18] Muiksi pitäjäruoiksi nimettiin nuoret perunat ja paahtosuolat (sama kuin apposet), tappaiskeitto ja imelletty marjapuuro.[19]
SeurakunnatMuokkaa
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kangasniemellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[20]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kangasniemen alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[21]
Tunnettuja kangasniemeläisiäMuokkaa
Tunnettuihin kangasniemeläisiin kuuluvat runoilija ja suomentaja Otto Manninen, ja kuplettilaulaja Hiski Salomaa, jotka molemmat olivat kotoisin Kangasniemeltä.[22] Otto Mannisen perheellä oli Kangasniemellä myös kesäpaikka[22], ja hänen poikansa Antero Manninen kirjoitti Kangasniemen historian. Naisten hiihdon kuusinkertainen maailmanmestari Virpi Sarasvuo o.s. Kuitunen ja pituushypyn EM-pronssimitalisti Ringa Ropo ovat tunnetuimpia Kangasniemeltä kotoisin olevia urheilijoita.
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
- ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2019M01*-2019M08* 31.8.2019. Tilastokeskus. Viitattu 8.10.2019.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
- ↑ a b Kuntavaalit 2017, Kangasniemi Oikeusministeriö. Viitattu 9.6.2017.
- ↑ Kangasniemi on kauneinta Etelä-Savoa 11.07.2007. MTV3 Internet. Viitattu 4.4.2008.
- ↑ Kangasniemi Mikkelin kirjasto. Viitattu 14.1.2018.
- ↑ Kangasniemen kirkko Kangasniemen seurakunta. Viitattu 14.1.2018.
- ↑ Newby, s. 190
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Kangasniemen hyvinvointikeskus Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, essote.fi. Viitattu 7.7.2019.
- ↑ Koulut Kangasniemen kunta, kangasniemi.fi. Viitattu 7.7.2019.
- ↑ Kangasniemen lukio Kangasniemen kunta, kangasniemi.fi. Viitattu 7.7.2019.
- ↑ Puulan seutuopisto Puulan seutuopisto. Viitattu 7.7.2019.
- ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 119. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ a b Nähtävyydet Kangasniemen kunta. Viitattu 19.12.2015.
