Kangasniemi

kunta Etelä-Savon maakunnassa
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.

Kangasniemi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 5 245 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 1 326,75 km2, josta 257,87 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 4,91 asukasta/km2. Kangasniemen naapurikuntia ovat Hankasalmi, Hirvensalmi, Joutsa, Mikkeli, Pieksämäki ja Toivakka.

Kangasniemi
Kangasniemi.vaakuna.svg Kangasniemi sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Sateinen näkymä Otto Mannisen tieltä
Sateinen näkymä Otto Mannisen tieltä
Sijainti 61°59′25″N, 026°38′35″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Mikkelin seutukunta
Kuntanumero 213
Hallinnollinen keskus Kangasniemen kirkonkylä
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 1 326,75 km²
86:nneksi suurin 2021 [1]
– maa 1 068,88 km²
– sisävesi 257,87 km²
Väkiluku 5 245
164:nneksi suurin 30.9.2021 [2]
väestötiheys 4,91 as./km² (30.9.2021)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 11,8 %
– 15–64-v. 51,5 %
– yli 64-v. 36,7 %
Äidinkieli 2020 [4]
suomenkielisiä 98,4 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,5 %
Kunnallisvero 21,50 %
84:nneksi suurin 2021 [5]
Kunnanjohtaja Kimmo Kainulainen
Hallituksen puheenjohtaja Tapani Nykänen[6]
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
– puheenjohtaja Tommi Vehmala[7]
  2021–2025[8]
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • Vihr.
 • Kok.
 • KD

12
7
3
2
2
1
www.kangasniemi.fi
Meijerinlahden rantaa kirkonkylässä.
Kunnantaloa.

MaantiedeMuokkaa

Suomen kauneimmaksi kunnaksikin valittu[9] Kangasniemi sijaitsee Valtatie 13:n varressa, Jyväskylän ja Mikkelin välimailla. Pieksämäki sijaitsee myös Kangasniemen koillisnaapurissa. Suurimmat järvet kunnan alueella ovat Puula (Suomen 12:s suurin järvi, järven pinta-ala oli vielä 1800-luvulla 8:ksi suurin, mutta myöhemmin veden pintaa laskettiin noin 2,5 metrillä) ja Kyyvesi. Myös Kutemajärvi on tunnettu nimestään ja Etelä-Savon vuoden kylä -tittelistään. Kutemajärvi sijaitsee Pieksämäentien varrella. Muita alueen järviä ovat esimerkiksi Mallos ja Synsiö. Rantaviivaa Kangasniemellä on yli 1 550 kilometriä. Pääosa väestöstä asuu kunnan keskustaajamassa. Kunnassa on 3 596 kesämökkiä, ja kesäasukkaiden myötä asukasluku kaksinkertaistuulähde?.

KylätMuokkaa


LähikunnatMuokkaa

Lähimmät kaupungitMuokkaa

HistoriaMuokkaa

Hämeen ja Savon rajamailla sijaitseva Kangasniemi erotettiin Pieksämäestä omaksi pitäjäkseen 1600-luvulla.[10]

Nykyinen Kangasniemen kirkko on valmistunut vuonna 1815, kaksi aikaisempaa kirkkoa on palanut.[11]

1800-luvun puolivälin nälkävuosina tehtiin tie Kangasniemeltä Joutsaan hätäaputöinä.[12]

Hallinto ja politiikkaMuokkaa

Kangasniemen kunnanjohtaja on ollut vuodesta 2021 lähtien Kimmo Kainulainen.[13] Häntä ennen kunnanjohtajana toimi Risto Nylund.[14]

KunnanvaltuustoMuokkaa

Kangasniemen kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, ja sen puheenjohtaja on Tommi Vehmala.[7] Kaudella 2021–2025 paikkajako on seuraava:[8]

Eduskuntavaalit 2019Muokkaa

Eduskuntapuolueita kannatettiin Kangasniemellä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa seuraavasti:[15]

Talous ja työllisyysMuokkaa

Talouselämä koostuu alkutuotannosta (24 %), jalostuksesta (21 %), palveluista (50 %) ja luokittelemattomista (5 %). Kunnassa on suuret metsävarat, noin 12 miljoonaa kuutiometriä, ja vuodessa metsää kasvaa lisää noin 500 000 kuutiometriä. Kangasniemellä sijaitsee myös turismia lisäävä Puula Golf -golfkenttä.

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kangasniemen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
7 551
1985
  
7 413
1990
  
7 266
1995
  
7 081
2000
  
6 679
2005
  
6 251
2010
  
5 964
2015
  
5 628
2020
  
5 349
Lähde: Tilastokeskus.[16]

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Kangasniemellä oli 5 549 asukasta, joista 2 800 asui taajamassa, 2 702 haja-asutusalueilla ja 47:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kangasniemen taajama-aste on 50,9 %.[17] Kunnassa on vain yksi taajama, Kangasniemen kirkonkylä.[18]

PalvelujaMuokkaa

Kirkonkylällä sijaitseva Kangasniemen hyvinvointikeskus tarjoaa kuntalaisille perusterveydenhoitoa.[19]

KoulutusMuokkaa

Luokka-asteiden 0–6 esi- ja peruskouluopetusta annetaan alakouluissa, joita ovat Beckerin, Kalliolan, Koittilan, Otto Mannisen, Vuojalahden ja Äkryn koulut. Kangasniemen ainoa yläkoulu (luokka-asteet 7–9) on Kankaisten koulu.[20] Sen vieressä sijaitseva Kangasniemen lukio tarjoaa yleissivistävää toisen asteen opetusta.[21]

Vapaaehtoista sivistystä jakaa Puulan seutuopisto, joka on Joutsan, Kangasniemen ja Toivakan kuntien alueella toimiva kansalaisopisto.[22]

KulttuuriMuokkaa

Kangasniemen nimikkoruoaksi valittiin 1980-luvulla ”ruakarokka”, hernekeiton muunnelma jossa on myös naurista ja suurusteena ruisjauho.[23] Muiksi pitäjäruoiksi nimettiin nuoret perunat ja paahtosuolat (sama kuin apposet), tappaiskeitto ja imelletty marjapuuro.[24]

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kangasniemellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[25]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Kangasniemellä toimii Kangasniemen helluntaiseurakunta.[26]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kangasniemen alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[27]

Tunnettuja kangasniemeläisiäMuokkaa

Tunnettuihin kangasniemeläisiin kuuluvat runoilija ja suomentaja Otto Manninen, ja kuplettilaulaja Hiski Salomaa, jotka molemmat olivat kotoisin Kangasniemeltä.[28] Otto Mannisen perheellä oli Kangasniemellä myös kesäpaikka[28], ja hänen poikansa Antero Manninen kirjoitti Kangasniemen historian. Kangasniemeläissyntyinen Reinhold von Becker oli filosofian tohtori, historian dosentti ja apulaisprofessori, suomen kielen tutkija ja viljelijä. Von Beckerin mukaan on nimetty Kangasniemellä Beckerin koulu ja Beckerintie.

Runoilija ja taidemaalari Ragnar Ekelund ja hänen veljensä arkkitehti Hilding Ekelund syntyivät Kangasniemellä.[29]

Naisten hiihdon kuusinkertainen maailmanmestari Virpi Sarasvuo o.s. Kuitunen ja pituushypyn EM-pronssimitalisti Ringa Ropo ovat tunnetuimpia Kangasniemeltä kotoisin olevia urheilijoita.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2021M09* 30.9.2021. Tilastokeskus. Viitattu 29.10.2021.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 1.12.2020. Verohallinto. Viitattu 21.3.2021.
  6. Kunnanhallitus Kangasniemen kunta. Viitattu 8.10.2021.
  7. a b Kunnanvaltuusto Kangasniemen kunta. Viitattu 8.10.2021.
  8. a b Kuntavaalit 2021, Kangasniemi Oikeusministeriö. Viitattu 8.10.2021.
  9. Kangasniemi on kauneinta Etelä-Savoa 11.7.2007. MTV3 Internet. Viitattu 4.4.2008.
  10. Kangasniemi Mikkelin kirjasto. Viitattu 14.1.2018.
  11. Kangasniemen kirkko Kangasniemen seurakunta. Viitattu 14.1.2018.
  12. Newby, s. 190
  13. Ylönen, Jorma: Kangasniemi valitsi Kimmo Kainulaisen kunnanjohtajaksi Kuntalehti. 22.3.2021. Viitattu 8.10.2021.
  14. Liukkonen, Juho: Kangasniemen kunnanjohtaja on jäämässä eläkkeelle – uuden rekrytointi aloitetaan ensi vuoden puolella Yle Uutiset. 12.11.2020. Viitattu 8.10.2021.
  15. Eduskuntavaalit 2019, Kangasniemi Oikeusministeriö. Viitattu 25.10.2021.
  16. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  17. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  18. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  19. Kangasniemen hyvinvointikeskus Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, essote.fi. Viitattu 7.7.2019.
  20. Koulut Kangasniemen kunta, kangasniemi.fi. Viitattu 7.7.2019.
  21. Kangasniemen lukio Kangasniemen kunta, kangasniemi.fi. Viitattu 7.7.2019.
  22. Puulan seutuopisto Puulan seutuopisto. Viitattu 7.7.2019.
  23. Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  24. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 119. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  25. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  26. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
  27. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta
  28. a b Nähtävyydet Kangasniemen kunta. Viitattu 19.12.2015.
  29. Otavan Iso tietosanakirja, osa 2, palsta 737. Helsinki: Otava, 1962.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kangasniemi.