Kangasniemi
Kangasniemi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 5 217 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 1 326,75 km2, josta 257,86 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 4,88 asukasta/km2. Kangasniemen naapurikuntia ovat Hankasalmi, Hirvensalmi, Joutsa, Mikkeli, Pieksämäki ja Toivakka.
| Kangasniemi | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
 Sateinen näkymä Otto Mannisen tieltä |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Etelä-Savon maakunta |
| Seutukunta | Mikkelin seutukunta |
| Kuntanumero | 213 |
| Hallinnollinen keskus | Kangasniemen kirkonkylä |
| Perustettu | 1867 |
| Kokonaispinta-ala |
1 326,75 km² 86:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 1 068,89 km² |
| – sisävesi | 257,86 km² |
| Väkiluku |
5 217 164:nneksi suurin 30.6.2022 [2] |
| – väestötiheys | 4,88 as./km² (30.6.2022) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 11,8 % |
| – 15–64-v. | 51,5 % |
| – yli 64-v. | 36,7 % |
| Äidinkieli | 2020 [4] |
| – suomenkielisiä | 98,4 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,1 % |
| – muut | 1,5 % |
| Kunnallisvero |
21,50 % 90:nneksi suurin 2022 [5] |
| Kunnanjohtaja | Kimmo Kainulainen |
| Hallituksen puheenjohtaja | Tapani Nykänen[6] |
| Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
| – puheenjohtaja | Tommi Vehmala[7] |
| 2021–2025[8] • Kesk. • SDP • PS • Vihr. • Kok. • KD |
12 7 3 2 2 1 |
| www.kangasniemi.fi | |
MaantiedeMuokkaa
Suomen kauneimmaksi kunnaksikin valittu[9] Kangasniemi sijaitsee Valtatie 13:n varressa, Jyväskylän ja Mikkelin välimailla. Pieksämäki sijaitsee myös Kangasniemen koillisnaapurissa. Suurimmat järvet kunnan alueella ovat Puula (Suomen 12:s suurin järvi, järven pinta-ala oli vielä 1800-luvulla 8:nneksi suurin, mutta myöhemmin veden pintaa laskettiin noin 2,5 metrillä) ja Kyyvesi. Myös Kutemajärvi on tunnettu nimestään ja Etelä-Savon vuoden kylä -tittelistään. Kutemajärvi sijaitsee Pieksämäentien varrella. Muita alueen järviä ovat esimerkiksi Mallos ja Synsiö. Rantaviivaa Kangasniemellä on yli 1 550 kilometriä. Pääosa väestöstä asuu kunnan keskustaajamassa. Kunnassa on 3 596 kesämökkiä, ja kesäasukkaiden myötä asukasluku kaksinkertaistuulähde?.
KylätMuokkaa
LähikunnatMuokkaa
|
Lähimmät kaupungitMuokkaa
|
HistoriaMuokkaa
Hämeen ja Savon rajamailla sijaitseva Kangasniemi erotettiin Pieksämäestä omaksi pitäjäkseen 1600-luvulla.[10]
Nykyinen Kangasniemen kirkko on valmistunut vuonna 1815, kaksi aikaisempaa kirkkoa on palanut.[11]
1800-luvun puolivälin nälkävuosina tehtiin tie Kangasniemeltä Joutsaan hätäaputöinä.[12]
Hallinto ja politiikkaMuokkaa
Kangasniemen kunnanjohtaja on ollut vuodesta 2021 lähtien Kimmo Kainulainen.[13] Häntä ennen kunnanjohtajana toimi Risto Nylund.[14]
KunnanvaltuustoMuokkaa
Kangasniemen kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, ja sen puheenjohtaja on Tommi Vehmala.[7] Kaudella 2021–2025 paikkajako on seuraava:[8]
- Keskusta 12 paikkaa
- SDP 7 paikkaa
- Perussuomalaiset 3 paikkaa
- Vihreät 2 paikkaa
- Kokoomus 2 paikkaa
- Kristillisdemokraatit 1 paikka
Eduskuntavaalit 2019Muokkaa
Eduskuntapuolueita kannatettiin Kangasniemellä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa seuraavasti:[15]
- Keskusta 32,8 %
- SDP 16,9 %
- Perussuomalaiset 15,2 %
- Vihreät 14,5 %
- Kokoomus 10,2 %
- Kristillisdemokraatit 4,9 %
- Vasemmistoliitto 1,9 %
- Liike Nyt 1,0 %
Talous ja työllisyysMuokkaa
Talouselämä koostuu alkutuotannosta (24 %), jalostuksesta (21 %), palveluista (50 %) ja luokittelemattomista (5 %). Kunnassa on suuret metsävarat, noin 12 miljoonaa kuutiometriä, ja vuodessa metsää kasvaa lisää noin 500 000 kuutiometriä. Kangasniemellä sijaitsee myös turismia lisäävä Puula Golf -golfkenttä.
VäestönkehitysMuokkaa
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
TaajamatMuokkaa
Vuoden 2017 lopussa Kangasniemellä oli 5 549 asukasta, joista 2 800 asui taajamassa, 2 702 haja-asutusalueilla ja 47:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kangasniemen taajama-aste on 50,9 %.[17] Kunnassa on vain yksi taajama, Kangasniemen kirkonkylä.[18]
PalvelujaMuokkaa
Kirkonkylällä sijaitseva Kangasniemen hyvinvointikeskus tarjoaa kuntalaisille perusterveydenhoitoa.[19]
KoulutusMuokkaa
Luokka-asteiden 0–6 esi- ja peruskouluopetusta annetaan alakouluissa, joita ovat Beckerin, Kalliolan, Vuojalahden ja Koittilan koulut.. Äkryn ja Otto Mannisen koulut lakkautettiin vuonna 2021.Kangasniemen ainoa yläkoulu (luokka-asteet 7–9) on Kankaisten koulu.[20] Sen vieressä sijaitseva Kangasniemen lukio tarjoaa yleissivistävää toisen asteen opetusta.[21]
Vapaaehtoista sivistystä jakaa Puulan seutuopisto, joka on Joutsan, Kangasniemen ja Toivakan kuntien alueella toimiva kansalaisopisto.[22]
KulttuuriMuokkaa
Kangasniemen nimikkoruoaksi valittiin 1980-luvulla ”ruakarokka”, hernekeiton muunnelma jossa on myös naurista ja suurusteena ruisjauho.[23] Muiksi pitäjäruoiksi nimettiin nuoret perunat ja paahtosuolat (sama kuin apposet), tappaiskeitto ja imelletty marjapuuro.[24]
SeurakunnatMuokkaa
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kangasniemellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[25]
Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Kangasniemellä toimii Kangasniemen helluntaiseurakunta.[26]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kangasniemen alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[27]
Tunnettuja kangasniemeläisiäMuokkaa
Tunnettuihin kangasniemeläisiin kuuluvat runoilija ja suomentaja Otto Manninen, ja kuplettilaulaja Hiski Salomaa, jotka molemmat olivat kotoisin Kangasniemeltä.[28] Otto Mannisen perheellä oli Kangasniemellä myös kesäpaikka[28], ja hänen poikansa Antero Manninen kirjoitti Kangasniemen historian. Kangasniemeläissyntyinen Reinhold von Becker oli filosofian tohtori, historian dosentti ja apulaisprofessori, suomen kielen tutkija ja viljelijä. Von Beckerin mukaan on nimetty Kangasniemellä Beckerin koulu ja Beckerintie.
Runoilija ja taidemaalari Ragnar Ekelund ja hänen veljensä arkkitehti Hilding Ekelund syntyivät Kangasniemellä.[29]
Naisten hiihdon kuusinkertainen maailmanmestari Virpi Sarasvuo o.s. Kuitunen ja pituushypyn EM-pronssimitalisti Ringa Ropo ovat tunnetuimpia Kangasniemeltä kotoisin olevia urheilijoita.
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M06* 30.6.2022. Tilastokeskus. Viitattu 31.8.2022.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
- ↑ Kunnanhallitus Kangasniemen kunta. Viitattu 8.10.2021.
- ↑ a b Kunnanvaltuusto Kangasniemen kunta. Viitattu 8.10.2021.
- ↑ a b Kuntavaalit 2021, Kangasniemi Oikeusministeriö. Viitattu 8.10.2021.
- ↑ Kangasniemi on kauneinta Etelä-Savoa 11.7.2007. MTV3 Internet. Viitattu 4.4.2008.
- ↑ Kangasniemi Mikkelin kirjasto. Viitattu 14.1.2018.
- ↑ Kangasniemen kirkko Kangasniemen seurakunta. Viitattu 14.1.2018.
- ↑ Newby, s. 190
- ↑ Ylönen, Jorma: Kangasniemi valitsi Kimmo Kainulaisen kunnanjohtajaksi Kuntalehti. 22.3.2021. Viitattu 8.10.2021.
- ↑ Liukkonen, Juho: Kangasniemen kunnanjohtaja on jäämässä eläkkeelle – uuden rekrytointi aloitetaan ensi vuoden puolella Yle Uutiset. 12.11.2020. Viitattu 8.10.2021.
- ↑ Eduskuntavaalit 2019, Kangasniemi Oikeusministeriö. Viitattu 25.10.2021.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Kangasniemen hyvinvointikeskus Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, essote.fi. Viitattu 7.7.2019.
- ↑ Koulut Kangasniemen kunta, kangasniemi.fi. Viitattu 7.7.2019.
- ↑ Kangasniemen lukio Kangasniemen kunta, kangasniemi.fi. Viitattu 7.7.2019.
- ↑ Puulan seutuopisto Puulan seutuopisto. Viitattu 7.7.2019.
- ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 119. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ a b Nähtävyydet Kangasniemen kunta. Viitattu 19.12.2015.
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 2, palsta 737. Helsinki: Otava, 1962.
