Avaa päävalikko

Hankasalmi

kunta Keski-Suomen maakunnassa

Hankasalmi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, vanhan Savon ja Hämeen rajamailla. Hankasalmen kunnanvaltuustossa on 27 jäsentä. Kunnan alueella on 97 järveä, joista suurimmat ovat Kynsivesi-Leivonvesi, Armisvesi ja Kuuhankavesi. Kirkonkylä sijaitsee Kuuhankaveden ja Hankaveden välisellä kannaksella.[7] Kynsivesi muodostaa vesirajan naapurikunta Laukaan kanssa. Järvien ansiosta Hankasalmella on runsaasti vapaa-ajan asuntoja (1 549 mökkiä)[8], josta johtuen asukkaiden määrä suurenee kesäisin huomattavasti.

Hankasalmi
Hankasalmi.vaakuna.svg Hankasalmi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°23′20″N, 026°26′10″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Jyväskylän seutukunta
Hallinnollinen keskus Hankasalmen kirkonkylä
Perustettu 1872
Kokonaispinta-ala 687,75 km²
177:nneksi suurin 2019 [1]
– maa 571,69 km²
– sisävesi 116,06 km²
Väkiluku 4 936
177:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
väestötiheys 8,63 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 15,4 %
– 15–64-v. 55,8 %
– yli 64-v. 28,7 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 98,5 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,3 %
Kunnallisvero 22,00 %
11:nneksi suurin 2019 [5]
Kunnanjohtaja Matti Mäkinen
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Vas.
 • Ps.
 • Kok.
 • Vihr.
 • KD

13
4
4
3
1
1
1
www.hankasalmi.fi
Hankasalmen observatorio.

Sisällysluettelo

MaantiedeMuokkaa

Hankasalmen naapurikunnat ovat Kangasniemi, Konnevesi, Laukaa, Pieksämäki, Rautalampi ja Toivakka.

Hankasalmen Natura-kohteita ovat mataloitunut lintuvesi Pieni-Kaihlanen, Vihtamäen lettorämeen pieni suoalue ja Vanginvesi, joka muodostuu peräkkäisistä hitaasti virtaavista altaista, joiden välissä on varsin voimakkaasti virtaavia koskia.[9]

KylätMuokkaa

Armisvesi, Asema, Kallioaho, Kankainen, Kirkonkylä, Kärkkäälä, Murtoinen, Niemisjärvi, Ristimäki, Sauvamäki, Säkinmäki, Venekoski.

Asema, Hankasalmen kirkonkylä ja Niemisjärvi ovat osittain taajama-aluetta. Kylien asukasmäärä vaihtelee 100:n ja 1 500:n välillä. Koulu toimii neljällä kylällä. Asemakylällä on toiminut sahayritys vuodesta 1916 alkaen.

HistoriaMuokkaa

Rautalammin pitäjään kuuluneet Hankamäen, Kuuhankaveden ja Kynsiveden kylät muodostivat oman rukoushuonekunnan vuonna 1798 ja sille valmistui pieni rukoushuone. Hankasalmen kappeliseurakunta on perustettu 7. huhtikuuta 1802. Aikaisemmin Pieksämäen ja Rautalammen pitäjiin kuuluneet Armisveden, Niininiemen ja Suoliveden kylät liitettiin siihen 1831 ja lisäksi alueita Kangasniemen ja Laukaan pitäjistä. Seurakunta itsenäistyi 1860.[10][11]

Nykyinen Hankasalmen kirkko on seurakunnan kolmas. Kirkko on valmistunut 1892 ja sen suunnitteli arkkitehti Josef Stenbäck. Rakennus on hirsinen päätytornillinen pitkäkirkko ja se on tyyliltään uusgoottilainen.[12]

Pysyvä asutus on muodostunut Hankasalmen alueelle jo 1500-luvulla. Hankasalmelaisuuden juuret ovat itäisen ja läntisen kansankulttuurin kohtaamisessa. Hankasalmen kunta on perustettu vuonna 1872.[13] Kunnan väkiluku vuonna 1805 oli 889 henkeä (ennen kunnan perustamista, nykyistä pienemmän alueen sisäpuolella), vuonna 1860: 2846, vuonna 1900: 6702 ja 1964: 8823 henkeä.[11] Jyväskylän-Pieksämäen radan valmistuminen vuonna 1918 oli pitäjän kehityksen tärkeä askel.[14] Samalla syntyi asemakylä noin 9 kilometriä kirkonkylän eteläpuolelle, koska rataa ei rakennettu kirkonkylän kautta.

ElinkeinotMuokkaa

Kunnan työllisistä 26,4 prosenttia työskentelee julkisessa hallinnossa, koulutuksessa ja terveydenhuollossa, 20,7 prosenttia kaupan alalla, 14,8 prosenttia maa- ja metsätaloudessa sekä 12,4 prosenttia teollisuudessa.[15] Versowoodin omistama Hankasalmen saha on suurin teollinen työpaikka ja KiiltoCleanilla on kemiantehdas Niemisjärvellä. Palvelualalla huomattavia työpaikkoja ovat Lomakeskus Revontuli ja Häkärinteiden laskettelukeskus.

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Hankasalmen väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
6 144
1985
  
6 109
1990
  
6 070
1995
  
5 991
2000
  
5 745
2005
  
5 588
2010
  
5 542
2015
  
5 240
Lähde: Tilastokeskus.[16]

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Hankasalmella oli 5 019 asukasta, joista 2 409 asui taajamissa, 2 550 haja-asutusalueilla ja 60 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Hankasalmen taajama-aste on 48,6 %.[17] Hankasalmen taajamaväestö jakaantuu kolmen eri taajaman kesken:[18]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Hankasalmen kirkonkylä 1 281
2 Hankasalmen asemanseutu 795
3 Niemisjärvi 333

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

 
Hankasalmen osuuskaupan rakennus aseman kylässä

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Hankasalmella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[19]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Hankasalmen alueella toimii Rautalammin ortodoksinen seurakunta.[20]

Hankasalmen kulttuuripalveluitaMuokkaa

  • Jyväskylän Sirius r.y:n tähtiobservatorio. Observatorio sijaitsee Murtoisten kyläkoululla.
  • Niemisjärvellä toimii Pienmäen talomuseo, kirkonkylässä on kotiseutuyhdistyksen museokylä ja esinemuseo
  • Paanalassa on keramiikkayritys Sepän Galleria
  • Hankasalmen elävänmusiikinyhdistys Helmu Ry
  • Hankavedellä on näyttelytilaksi soveltuva entisestä koulusta muokattu Peuranlinna
  • Sauvamäessä on Villa Mathilda, jossa järjestetään myös taidenäyttelyitä
  • Kirkonkylän monitoimitalossa on myös näyttely- ja esiintymismahdollisuudet
  • Venekoskella toimii kesäteatteri[21]
  • Hankasalmen Kihveli Soikoon -skifflemusiikkitapahtuma vetää tuhansittain kävijöitä
  • Toimivia kulttuuriryhmiä ovat muun muassa kuvataideyhdistys Hantai r.y.
  • Hankasalmen kirjasto

RuokakulttuuriMuokkaa

Hankasalmen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lihasta, ohraryyneistä, lantusta ja perunasta keitetyt makuperunat ja hillapuuro.[22]

Tunnettuja hankasalmelaisiaMuokkaa

YstävyyskaupungitMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. Kuntavaalit 2017, Hankasalmi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Järviwiki Hankasalmi. Viitattu 9.5.2014.
  8. Kuntien avainluvut. Tilastokeskus. Viitattu 9.5.2014.
  9. Natura 2000 -alueet - Keski-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 30.1.2018.
  10. Hankasalmen seurakunnan historiaa. Viitattu 29.4.2014.
  11. a b Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 136. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  12. Keski-Suomen kirkot. Finnica. Viitattu 10.5.2014.
  13. Hankasalmen historiaa. Hankasalmen kunta. Viitattu 29.4.2014.
  14. Teppo Vihola. Keski-Suomen liikenne. Finnica. Viitattu 30.4.2014.
  15. Hankasalmen kunta. Tilastotietoa kunnasta. Viitattu 9.5.2014.
  16. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  17. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
  18. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
  19. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  20. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/rautalammin-ortodoksinen-seurakunta
  21. Venekosken kesäteatteri Venekoskenkesäteatteri.fi. Venekosken Nuorisoseura ry. Viitattu 12.12.2014.
  22. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 86. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muuallaMuokkaa