Konnevesi

kunta Keski-Suomen maakunnassa
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Konnevesi on myös järvi.

Konnevesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnan itäosassa samannimisen järven rannalla. Kunnassa asuu 2 623 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 680,85 km², josta 167,91 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 5,11 asukasta/km². Konneveden naapurikunnat ovat Hankasalmi, Laukaa, Rautalampi, Vesanto ja Äänekoski, ja siellä on 1 175 vapaa-ajan asuntoa.lähde?

Konnevesi
Konnevesi.vaakuna.svg Konnevesi.sijainti.Suomi.2020.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°37′40″N, 026°17′15″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Äänekosken seutukunta
Kuntanumero 275
Hallinnollinen keskus Konneveden kirkonkylä
Perustettu 1922
Kokonaispinta-ala 680,85 km²
179:nneksi suurin 2020 [1]
– maa 512,94 km²
– sisävesi 167,91 km²
Väkiluku 2 623
235:nneksi suurin 30.6.2020 [2]
väestötiheys 5,11 as./km² (30.6.2020)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 13,7 %
– 15–64-v. 55,1 %
– yli 64-v. 31,2 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 99,1 %
– muut 0,9 %
Kunnallisvero 22,00 %
14:nneksi suurin 2020 [5]
Kunnanjohtaja Juha Jokitalo
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Vas.
 • Ps.
 • Kok.
 • KD

13
4
1
1
1
1
www.konnevesi.fi
Näkymä Konneveden Pyhälahdelta

Nimensä kunta on saanut Konnevesi-järvestä. Konneveden kunna mukaan kunnan asukkaat kutsuvat itseään konnevetisiksi.[7] Myös muoto konneveteläinen on oikein.[8]

MaantiedeMuokkaa

Konnevesi sijaitsee Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakuntien rajalla. Naapurikunnat ovat Hankasalmi, Laukaa, Rautalampi, Vesanto ja Äänekoski.

Konnevedellä on kaikkiaan 101 järveä. Suurimmat niistä ovat Keitele, Konnevesi ja Liesvesi.[9]

Etelä-Konneveden kansallispuisto sijaitsee Konneveden ja Rautalammin kunnissa.[10] Kansallispuisto perustetiin Rautalammin reittiin kuuluvan Konneveden ranta- ja saaristoluonnon eliöstön, kallioperän ja vesistömaiseman suojelemiseksi ja hoitamiseksi sekä yleistä virkistys- ja retkeilykäyttöä ja ympäristötutkimusta varten. Etelä-Konneveden ja sen itäpuolisen Enonniemen alueella on noin 1 500 hehtaaria valtion omistamia suojeltuja maa-alueita. Yksityisiä suojelualueita on noin 1 100 hehtaaria. Nämä alueet kuuluvat pääsääntöisesti Natura 2000 -ohjelmaan, vanhojen metsien suojeluohjelmaan ja rantojensuojeluohjelmaan. Alueella sijaitsee Metsähallituksen, kuntien ja yksityisten ylläpitämiä rantautumispaikkoja ja satamia, jotka palvelevat monipuolisesti veneilijöitä. Etelä-Konneveden kansallispuisto on Keski-Suomen suosituin kansallispuisto ja vuonna 2019 kansallispuistossa vieraili yhteensä 35 500 henkilöä. [11]

KylätMuokkaa

Hänniskylä, Hytölä, Istunmäki, Kärkkäiskylä (l. Kirkonkylä), Lummukka, Mäkäräniemi, Pukara, Pyhälahti, Rossinkylä, Siikakoski, Sirkkamäki, Särkisalo, Lahdenkylä, Pyydyskylä (l. Välimäki), Leskelänkylä, Jouhtikylä ja Tankolampi.

Yleisesti Konneveden kylät kuitenkin jaetaan koulu- ja vaalipiireihin: Hytölä, Istunmäki, Kirkonkylä, Sirkkamäki ja Särkisalo.[12]

HistoriaMuokkaa

Konnevesi ja naapurikunnan Rautalammin alue kuuluivat aikanaan Hämeen erämaa-alueeseen. Hämäläiset valtasivat erämaita Saimaan vesistöjä myöten, kunnes karjalaiset 1100-luvun puolivälissä työnsivät heidät takaisin. Erämaiden raja vakiintui Saimaan ja Päijänteen vesistöjen vedenjakajalle. Kymijoen latvavesiltä alkava ja Pielavedelle päättyvä Rautalammin vesireitti myötäili heimorajaa ja samalla Ruotsin valtakunnan itärajaa.

Asutuksen tiheneminen ja eränkäynnin vilkastuminen Hämeen ja Savon kantapitäjissä johtivat erimielisyyksiin Rautalammin reitin erämaa-alueista. Riidat vaimenivat 1500-luvulla, kun Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa alkoi systemaattisesti asuttaa valtakunnan itärajaa. Samalla kuningas kartutti kruunun kassaa verotuloilla.

Kruunun ohjeiden mukaan uudisasukkaille tuli antaa maata vain sen verran kuin he jaksoivat viljellä. 1550-luvulla laadittiin luettelo kaikista eräkappaleista ja niiden omistajista. Nykyisen Konneveden kunnan ensimmäinen uudisasukas oli Olli Varis, joka asettui Istunmäkeen vuonna 1552. Pietari Nikinpoika Kolari asettui Särkisaloon kahta vuotta myöhemmin. Uudisasukkaista suurin osa tuli Savosta Pieksämäen ja Mikkelin suunnilta.

Peltoviljely ja karjanhoito yleistyivät, kun ihmiset asettuivat tiluksilleen. Arvokalojen, kuten lohen ja siian pyynti Rautalammin vesillä kuului kruunulle. Konnevedelle Siikakoskeen perustettu kruununkalastamo vuokrasi kalastusoikeuksia ympäristön asukkaille, jotka maksoivat vuokransa kaloina. Ruotsin valtakunnan suuret sodat kestivät noin 150 vuotta, mikä merkitsi jatkuvaa verorasituksen kasvua. Sotia seurasivat katovuosista johtuneet nälkävuodet.

Isojako 1700-luvun lopussa ja 1810-luvulla muutti maanomistusta ja vaikutti myös asutukseen. Jako pyrki yhdistämään talojen maat isommiksi kokonaisuuksiksi. Osa kantatiloista siirrettiin etäämmälle ja yhteismetsät jaettiin talojen kesken. Osa metsämaasta jäi valtiolle niin sanottuna liikamaana. Kantatilojen ja vilkkaan torppien perustamisen myötä Konneveden asukasluku alkoi kasvaa. 1900-luvun alussa yli puolet Konneveden tiloista oli vuokralla. Vuonna 1918 voimaan tullut laki toi torppareille itsenäisyyden.

Ensimmäiset mietteet omasta seurakunnasta ja kirkosta tuotiin Konnevedellä julki 1800-luvun puolivälissä. Syynä olivat pitkät ja hankalat kirkkomatkat. Kärkkäälän, Särkisalon, Siikakosken ja Varismäen eli nykyisen Istunmäen kyliltä tuli pisimmillään 60 - 70 kilometriä Rautalammin kirkolle. Konnekoskessa vuonna 1860 tapahtunut suuronnettomuus saattoi sekin lisätä eropaineita. Onnettomuudessa Variskylän kirkkovene kaatui koskeen, ja 17 ihmistä hukkui.

Särkisalon ja Kärkkäälän tilanhaltijat vaativat kyläkuntien liittämistä Sumiaisten kappeliseurakuntaan, josta muodostettaisiin itsenäinen kirkkoherrakunta. Rautalammin emäseurakunnan edustajat vastustivat hanketta, koska pelkäsivät irtaantumisen rasittavan liikaa seurakunnan taloutta.

Maaliskuussa 1919 päästiin yksimielisyyteen Konneveden seurakunnan perustamisesta. Seurakunta totesi heti ensimmäisessä kirkonkokouksessaan tammikuussa 1920, että kirkko pitää rakentaa. Arkkitehti Ilmari Launiksen pohjapiirros ja kirkon ulkoasua esittävä piirros hyväksyttiin samana vuonna. Keski-Suomen ainoa harmaakivikirkko rakennettiin Siikakoskelle johtavan tien varteen mäen päälle. Rakennuskivet hakattiin oman kylän graniitista. Rahat kirkkoon saatiin "pappilan ylimääräisistä metsärahoista" ja ottamalla puoli miljoonaa markkaa velkaa. Kirkko vihittiin juhannuksena vuonna 1923. Jo 1950-luvun lopussa kirkko peruskorjattiin kosteusvaurioiden vuoksi.

Hankasalmi erosi Rautalammista vuonna 1863. Yksi Kärkkäälän tila ja seitsemän Särkisalon tilaa olisivat halunneet mukaan, mutta kuntakokous sanoi liitosaikeelle ei. Sen jälkeen vielä 13 taloa anoi siirtoa Hankasalmeen. Kuntajakoa ryhdyttiin toden teolla puuhaamaan vuonna 1893. Ajatuksena oli, että Konneveden kunnan muodostaisivat Kärkkäälä, Särkisalo, suurin osa Siikakoskea sekä Istunmäen Tupaniemi. Pitäjään olisi tullut 3 848 asukasta. Tätäkään itsenäistymispyrkimystä ei hyväksytty.  

Seurakunnan itsenäistyttyä Rautalammin kuntaan kuuluminen alkoi hiertää konnevetisiä yhä enemmän. Eniten närästi se, että kunnan maksuista ei koettu saatavan tarpeeksi hyötyä Konneveden suuntaan. Lopulta toive kuultiin, ja kunnanvaltuusto päätti Konneveden kunnan itsenäistymisestä vuonna 1919. Virallisesti kunta aloitti toimintansa vuoden 1922 alussa. Itsenäistymisen aikaan Konnevedellä oli 4 300 asukasta. Väkimäärässä tehtiin ennätys vuonna 1954, jolloin konnevetisiä oli 5 310.

Jo alueen ensimmäiset asukkaat ymmärsivät Rautalammin reitin arvon. Kansallisvedeksi kutsuttu Rautalammin reitti ja sen keskusjärvi Konnevesi on säilynyt erämaisena, ja veden laatu on hyvä. Kanavareittejä pitkin Konnevedelle pääsee vesitse etelästä Lahdesta ja pohjoisesta Pielavedeltä saakka. Etelä-Konneveden järvialueelle perustettu vuonna 2014 kansallispuisto ja Konneveden kunnan omistama koskireitti on tuonut kunnalle uutta näkyvyyttä ja tunnettuutta. Etelä-Konneveden kansallispuisto sijoittuu osin Konneveden ja osin Rautalammin puolelle.[13]

Vuonna 2012 suunniteltiin kuntaliitosta Laukaan kanssa, mutta se kaatui Konneveden valtuuston vastustukseen.[14]

HallintoMuokkaa

Konneveden kunnanjohtaja vuodesta 2015 on Juha Jokitalo.[15] Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista 13 on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]

TalousMuokkaa

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksoivat Konnekuljetus Oy, Konneveden Osuuspankki ja puunkorjuuta ja muita metsäalan palveluita tekevä Varis Forest Oy.[16]

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Konneveden väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 541
1985
  
3 484
1990
  
3 435
1995
  
3 388
2000
  
3 217
2005
  
3 099
2010
  
2 963
2015
  
2 757
2020
  
2 622
Lähde: Tilastokeskus.[17]

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Konnevedellä oli 2 748 asukasta, joista 1 098 asui taajamissa, 1 624 haja-asutusalueilla ja 26 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Konneveden taajama-aste on 40,3 %.[18] Konneveden taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Konneveden kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 1 098 asukasta.[19] Vuoden 2000 taajamarajauksessa parinsadan asukkaan Konneveden kirkonkylä ja tuhannen asukkaan kuntakeskus (nimenä aiemmin Lapunmäki) kasvoivat yhteen, jolloin yhdistyneen taajaman nimeksi tuli Konneveden kirkonkylä.

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Konnevedellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[20]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Konneveden alueella toimii Rautalammin ortodoksinen seurakunta.[21]

Nähtävyyksiä, vapaa-aikakohteita ja tapahtumiaMuokkaa

RuokakulttuuriMuokkaa

Konneveden pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla rantakala ja nyrkkirieska.[22]

Konnevedellä on 1960-luvulta asti toiminut hotelli-ravintola Mierontie[23].

KoulutusMuokkaa

Konnevedellä toimii kolme alakoulua, yläkoulu ja lukio. Kirkonkylän koulussa, Hytölän koulussa ja Istunmäen koulussa annetaan esi- ja perusopetusta luokilla 0-6. Kirkonkylän koulun vieressä on yläkoulu, jossa toimivat perusopetuksen vuosiluokat 7.-9. Yläkoulun kanssa samassa rakennuksessa on lukio. Konneveden uusi koulukeskus valmistui vuonna 2017.

Konneveden Siikakoskella toimii Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen vuonna 1983 valmistunut tutkimusasema.

Tutkimustoiminnalla paikkakunnalla on pitkä historia. Silmutmäestä 188 m korkeudesta löytyy ainutlaatuinen Struven ketjuun kuuluva mittauspiste. Paikalle johtaa vanha metsäautotien pohja ja polku Konneveden läpi kulkevan 69 -tien varrelta. Vuonna 2005 Struven ketjusta tuli ainoa Unescon maailman­perintökohde, joka sijaitsee usean­ valtion alueella. Silmutmäen mittauspiste yhdisti aina 1960-luvulle saakka pohjoisen ja etelän kolmiomittausketjut toisiinsa [24]. Paikassa kolmiomittaustornia ei enää ole. Ainoa merkki mittauspisteestä on reikä kivessä. Keski-Suomen mittauspisteitä koskevassa selvityksessä onkin mainittu, että mittauspiste voitaisiin kunnostaa tiedeopetuksen ja matkailun tarpeisiin esimerkiksi rakentamalla paikalle näkötorni [25].

KuviaMuokkaa

Tunnettuja konneveteläisiäMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2020 1.1.2020. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.4.2020.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2020M01*-2020M06* 30.6.2020. Tilastokeskus. Viitattu 20.8.2020.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2020 27.11.2019. Verohallinto. Viitattu 26.1.2020.
  6. a b Kuntavaalit 2017, Konnevesi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Katsaus Menneeseen Konnevesi. Viitattu 24.1.2018.
  8. Konnevesi Asutusnimihakemisto. Viitattu 30.6.2020.
  9. Konnevesi Järviwiki. Viitattu 26.2.2018.
  10. Etelä-Konneveden kulkuyhteydet ja kartat Luontoon. Viitattu 24.1.2018.
  11. Etelä-Konneveden kansallispuisto jatkaa Keski-Suomen suosituimpana - Uutisarkisto - Luontoon.fi www.luontoon.fi. Viitattu 29.1.2020.
  12. Konneveden kylät Konnevesi. Viitattu 26.2.2018.
  13. Konneveden kunta | Katsaus menneeseen www.konnevesi.fi. Viitattu 29.1.2020.
  14. Laukaan ja Konneveden kuntaliitos kaatui Yle. 24.4.2012. Viitattu 26.2.2018.
  15. Juha Jokitalosta tulee Konneveden kunnanjohtaja Keskisuomalainen. 28.4.2015. Viitattu 24.1.2018.
  16. Alueen Konnevesi yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 26.2.2018.
  17. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  18. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  19. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  20. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  21. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/rautalammin-ortodoksinen-seurakunta
  22. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 90. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  23. Tossavainen, Hannele: Konneveden Mierontielle on hyvä päätyä! Ruokaretki. 30.4.2018. Osuuskunta Ruokaretki. Viitattu 14.12.2018.
  24. Helsingin Sanomat 3.8.2017
  25. Struve-pisteiden tila Keski-Suomessa (PDF) 2009. Struve-komissio. Viitattu 27.2.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa