Wikipedia

Konnevesi

kunta Keski-Suomen maakunnassa
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Konnevesi on myös järvi.

Konnevesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnan itäosassa samannimisen järven rannalla. Kunnassa asuu 2 473 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 680,85 km², josta 167,91 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 4,82 asukasta/km². Konneveden naapurikunnat ovat Hankasalmi, Laukaa, Rautalampi, Vesanto ja Äänekoski, ja siellä on 1 175 vapaa-ajan asuntoa.lähde? Entisiä naapurikuntia ovat Äänekoskeen liitetyt Konginkangas ja Sumiainen.

Konnevesi

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°37′40″N, 026°17′15″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Äänekosken seutukunta
Kuntanumero 275
Hallinnollinen keskus Konneveden kirkonkylä
Perustettu 1922
Kokonaispinta-ala 680,85 km²
179:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 512,94 km²
– sisävesi 167,91 km²
Väkiluku 2 473
236:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
– väestötiheys 4,82 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 12,6 %
– 15–64-v. 53,1 %
– yli 64-v. 34,2 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 97,9 %
– muut 2,1 %
Kunnallisvero 9,80 %
40:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Mika Pasanen
Hallituksen puheenjohtaja Simo Väisänen[6]
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
– puheenjohtaja Maritta Puttonen[7]
  2021–2025[8]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • PS
 • Vas.
 • KD
9
3
2
1
1
1
konnevesi.fi
Näkymä Konneveden Pyhälahdelta

Nimensä kunta on saanut Konnevesi-järvestä. Konneveden kunnan mukaan kunnan asukkaat kutsuvat itseään konnevetisiksi.[9] Myös muoto konneveteläinen on oikein.[10]

Maantiede

muokkaa

Konnevesi sijaitsee Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakuntien rajalla. Naapurikunnat ovat Hankasalmi, Laukaa, Rautalampi, Vesanto ja Äänekoski.

Konnevedellä on kaikkiaan 101 järveä. Suurimmat niistä ovat Keitele, Konnevesi ja Liesvesi.[11]

Etelä-Konneveden kansallispuisto sijaitsee Konneveden ja Rautalammin kunnissa.[12] Kansallispuisto perustettiin Rautalammin reittiin kuuluvan Konneveden ranta- ja saaristoluonnon eliöstön, kallioperän ja vesistömaiseman suojelemiseksi ja hoitamiseksi sekä yleistä virkistys- ja retkeilykäyttöä ja ympäristötutkimusta varten. Etelä-Konneveden ja sen itäpuolisen Enonniemen alueella on noin 1 500 hehtaaria valtion omistamia suojeltuja maa-alueita. Yksityisiä suojelualueita on noin 1 100 hehtaaria. Nämä alueet kuuluvat pääsääntöisesti Natura 2000 -ohjelmaan, vanhojen metsien suojeluohjelmaan ja rantojensuojeluohjelmaan. Alueella sijaitsee Metsähallituksen, kuntien ja yksityisten ylläpitämiä rantautumispaikkoja ja satamia, jotka palvelevat monipuolisesti veneilijöitä. Etelä-Konneveden kansallispuisto on Keski-Suomen suosituin kansallispuisto ja vuonna 2019 kansallispuistossa vieraili yhteensä 35 500 henkilöä.[13]

Kylät ja kulmakunnat

muokkaa

Konneveden kylät jaetaan seuraaviin koulu- ja vaalipiireihin: Hytölä, Istunmäki, Kirkonkylä, Sirkkamäki ja Särkisalo.[14] Nykyään kuitenkin vain kirkonkylässä ja Istunmäellä on koulu.[15] Myös Hytölässä,Tankolammilla, Välimäessä, Kangasharjulla/Leskelänkylällä (Hinkkalan koulu), Rossinkylässä (Kellankosken koulu), Silmutjoella, Pukaralla ja Pyhälahdella on aikaisemmin ollut oma koulu. Vuonna 1967 Konneveteen siirrettiin Hankasalmesta Hänniskylän koulupiiri.[16]

Muita kyliä tai kulmakuntia ovat Aholankylä, Alakylä, Alkula, Heikkilä, Hiekkalankylä, Ilomäki, Ilvesaho, Itikkakylä, Itäsaari, Jokijärvi, Jouhtikylä, Kangaskylä, Kivisalmi, Kyönälänkylä, Lahdenkylä, Lapunmäki, Lummukankylä, Mäkäräniemi, Pesiäissalmi, Pukaranranta, Pyydyskylä, Rappaatlahti, Rinteenmäki, Rokkapohja, Ruuskankylä, Salmenkylä, Sauvoniemi, Suokylä, Sydänmaankylä, Toikkalankylä, Töhkerönmäki, Uurapohja ja Varuskunta.[17]

Historia

muokkaa

Konnevesi ja naapurikunnan Rautalammin alue kuuluivat aikanaan Hämeen erämaa-alueeseen. Hämäläiset valtasivat erämaita Saimaan vesistöjä myöten, kunnes karjalaiset 1100-luvun puolivälissä työnsivät heidät takaisin. Erämaiden raja vakiintui Saimaan ja Päijänteen vesistöjen vedenjakajalle. Kymijoen latvavesiltä alkava ja Pielavedelle päättyvä Rautalammin vesireitti myötäili heimorajaa ja samalla Ruotsin valtakunnan itärajaa.

Asutuksen tiheneminen ja eränkäynnin vilkastuminen Hämeen ja Savon kantapitäjissä johtivat erimielisyyksiin Rautalammin reitin erämaa-alueista. Riidat vaimenivat 1500-luvulla, kun Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa alkoi systemaattisesti asuttaa valtakunnan itärajaa. Samalla kuningas kartutti kruunun kassaa verotuloilla.

Kruunun ohjeiden mukaan uudisasukkaille tuli antaa maata vain sen verran kuin he jaksoivat viljellä. 1550-luvulla laadittiin luettelo kaikista eräkappaleista ja niiden omistajista. Nykyisen Konneveden kunnan ensimmäinen uudisasukas oli Olli Varis, joka asettui Istunmäkeen vuonna 1552. Pietari Nikinpoika Kolari asettui Särkisaloon kahta vuotta myöhemmin. Uudisasukkaista suurin osa tuli Savosta Pieksämäen ja Mikkelin suunnilta.

Peltoviljely ja karjanhoito yleistyivät, kun ihmiset asettuivat tiluksilleen. Arvokalojen, kuten lohen ja siian pyynti Rautalammin vesillä kuului kruunulle. Konnevedelle Siikakoskeen perustettu kruununkalastamo vuokrasi kalastusoikeuksia ympäristön asukkaille, jotka maksoivat vuokransa kaloina. Ruotsin valtakunnan suuret sodat kestivät noin 150 vuotta, mikä merkitsi jatkuvaa verorasituksen kasvua. Sotia seurasivat katovuosista johtuneet nälkävuodet.

Isojako 1700-luvun lopussa ja 1810-luvulla muutti maanomistusta ja vaikutti myös asutukseen. Jako pyrki yhdistämään talojen maat isommiksi kokonaisuuksiksi. Osa kantatiloista siirrettiin etäämmälle ja yhteismetsät jaettiin talojen kesken. Osa metsämaasta jäi valtiolle niin sanottuna liikamaana. Kantatilojen ja vilkkaan torppien perustamisen myötä Konneveden asukasluku alkoi kasvaa. 1900-luvun alussa yli puolet Konneveden tiloista oli vuokralla. Vuonna 1918 voimaan tullut laki toi torppareille itsenäisyyden.

Ensimmäiset mietteet omasta seurakunnasta ja kirkosta tuotiin Konnevedellä julki 1800-luvun puolivälissä. Syynä olivat pitkät ja hankalat kirkkomatkat. Kärkkäälän, Särkisalon, Siikakosken ja Varismäen eli nykyisen Istunmäen kyliltä tuli pisimmillään 60–70 kilometriä Rautalammin kirkolle. Konnekoskessa vuonna 1860 tapahtunut suuronnettomuus saattoi sekin lisätä eropaineita. Onnettomuudessa Variskylän kirkkovene kaatui koskeen, ja 17 ihmistä hukkui.

Särkisalon ja Kärkkäälän tilanhaltijat vaativat kyläkuntien liittämistä Sumiaisten kappeliseurakuntaan, josta muodostettaisiin itsenäinen kirkkoherrakunta. Rautalammin emäseurakunnan edustajat vastustivat hanketta, koska pelkäsivät irtaantumisen rasittavan liikaa seurakunnan taloutta.

Maaliskuussa 1919 päästiin yksimielisyyteen Konneveden seurakunnan perustamisesta. Seurakunta totesi heti ensimmäisessä kirkonkokouksessaan tammikuussa 1920, että kirkko pitää rakentaa. Arkkitehti Ilmari Launiksen pohjapiirros ja kirkon ulkoasua esittävä piirros hyväksyttiin samana vuonna. Keski-Suomen ainoa harmaakivikirkko rakennettiin Siikakoskelle johtavan tien varteen mäen päälle. Rakennuskivet hakattiin oman kylän graniitista. Rahat kirkkoon saatiin ”pappilan ylimääräisistä metsärahoista” ja ottamalla puoli miljoonaa markkaa velkaa. Kirkko vihittiin juhannuksena vuonna 1923. Jo 1950-luvun lopussa kirkko peruskorjattiin kosteusvaurioiden vuoksi.

Hankasalmi erosi Rautalammista vuonna 1863. Yksi Kärkkäälän tila ja seitsemän Särkisalon tilaa olisivat halunneet mukaan, mutta kuntakokous sanoi liitosaikeelle ei. Sen jälkeen vielä 13 taloa anoi siirtoa Hankasalmeen. Kuntajakoa ryhdyttiin toden teolla puuhaamaan vuonna 1893. Ajatuksena oli, että Konneveden kunnan muodostaisivat Kärkkäälä, Särkisalo, suurin osa Siikakoskea sekä Istunmäen Tupaniemi. Pitäjään olisi tullut 3 848 asukasta. Tätäkään itsenäistymispyrkimystä ei hyväksytty.  

Seurakunnan itsenäistyttyä Rautalammin kuntaan kuuluminen alkoi hiertää konnevetisiä yhä enemmän. Eniten närästi se, että kunnan maksuista ei koettu saatavan tarpeeksi hyötyä Konneveden suuntaan. Lopulta toive kuultiin, ja kunnanvaltuusto päätti Konneveden kunnan itsenäistymisestä vuonna 1919. Virallisesti kunta aloitti toimintansa vuoden 1922 alussa. Itsenäistymisen aikaan Konnevedellä oli 4 300 asukasta. Väkimäärässä tehtiin ennätys vuonna 1954, jolloin konnevetisiä oli 5 310.

Jo alueen ensimmäiset asukkaat ymmärsivät Rautalammin reitin arvon. Kansallisvedeksi kutsuttu Rautalammin reitti ja sen keskusjärvi Konnevesi on säilynyt erämaisena, ja veden laatu on hyvä. Kanavareittejä pitkin Konnevedelle pääsee vesitse etelästä Lahdesta ja pohjoisesta Pielavedeltä saakka. Etelä-Konneveden järvialueelle perustettu vuonna 2014 kansallispuisto ja Konneveden kunnan omistama koskireitti on tuonut kunnalle uutta näkyvyyttä ja tunnettuutta. Etelä-Konneveden kansallispuisto sijoittuu osin Konneveden ja osin Rautalammin puolelle.[18]

Vuonna 2012 suunniteltiin kuntaliitosta Laukaan kanssa, mutta se kaatui Konneveden valtuuston vastustukseen.[19]

Hallinto

muokkaa
 
Konneveden kunnantalo

Konneveden kunnanjohtajajana on toiminut vuodesta 2021 alkaen Mika Pasanen.[20] Hänen edeltäjänsä oli vuodesta 2015 kunnanjohtajana toiminut Juha Jokitalo, joka jätti virkansa maaliskuussa 2021.[21] Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista 9 on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[8] Valtuuston puheenjohtajana toimii Maritta Puttonen.[7]

Talous

muokkaa

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksoivat Konnekuljetus Oy, Konneveden Osuuspankki ja puunkorjuuta ja muita metsäalan palveluita tekevä Varis Forest Oy.[22]

Väestönkehitys

muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Konneveden väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 3 541
1985
  
 3 484
1990
  
 3 435
1995
  
 3 388
2000
  
 3 217
2005
  
 3 099
2010
  
 2 963
2015
  
 2 757
2020
  
 2 622
Lähde: Tilastokeskus.[23]

Taajamat

muokkaa

Vuoden 2017 lopussa Konnevedellä oli 2 748 asukasta, joista 1 098 asui taajamassa, 1 624 haja-asutusalueilla ja 26:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Konneveden taajama-aste on 40,3 %.[24] Kunnassa on vain yksi taajama, Konneveden kirkonkylä.[25] Vuoden 2000 taajamarajauksessa parinsadan asukkaan Konneveden kirkonkylä ja tuhannen asukkaan kuntakeskus (nimenä aiemmin Lapunmäki) kasvoivat yhteen, jolloin yhdistyneen taajaman nimeksi tuli Konneveden kirkonkylä.

Koulutus

muokkaa
 
Lapunmäen yhtenäiskoulu ja Konneveden lukio toimivat kirkonkylän koulukeskuksessa.

Konnevedellä perusopetusta antavat Lapunmäen yhtenäiskoulu (luokka-asteet 0-9) sekä Istunmäen koulu (luokka-asteet 0-6).[26] Toisen asteen yleissivistävää opetusta antaa Konneveden lukio, joka toimii Lapuanmäen yhtenäiskoulun kanssa samassa vuonna 2017 valmistuneessa koulukeskuksessa kirkonkylässä. Ammatillista toisen asteen opetusta tarjoaa Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Äänekoskella.[27][28]

Konneveden Siikakoskella toimii Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen vuonna 1983 valmistunut tutkimusasema.

Seurakunnat

muokkaa
 
Konneveden kirkko

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Konnevedellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[29]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Konneveden alueella toimii Rautalammin ortodoksinen seurakunta.[30]

Nähtävyyksiä, vapaa-aikakohteita ja tapahtumia

muokkaa
 
Struven ketju

Silmutmäestä 188 m:n korkeudesta löytyy ainutlaatuinen Struven ketjuun kuuluva mittauspiste. Paikalle johtaa vanha metsäautotien pohja ja polku Konneveden läpi kulkevan 69 -tien varrelta. Vuonna 2005 Struven ketjusta tuli ainoa Unescon maailman­perintökohde, joka sijaitsee usean­ valtion alueella. Silmutmäen mittauspiste yhdisti aina 1960-luvulle saakka pohjoisen ja etelän kolmiomittausketjut toisiinsa[31]. Paikassa kolmiomittaustornia ei enää ole. Ainoa merkki mittauspisteestä on reikä kivessä. Keski-Suomen mittauspisteitä koskevassa selvityksessä onkin mainittu, että mittauspiste voitaisiin kunnostaa tiedeopetuksen ja matkailun tarpeisiin esimerkiksi rakentamalla paikalle näkötorni[32].

Ruokakulttuuri

muokkaa

Konneveden pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla rantakala ja nyrkkirieska.[33]

Konnevedellä on 1960-luvulta asti toiminut hotelli-ravintola Mierontie[34].

Kuvia

muokkaa
  •  
    Konnevesi, Siikakoski
  •  
    Tuulimylly museolla
  •  
    Konnevesi – Kekkosen kalapaikka
  •  
    Uimaranta Pyhälahti, Keitele

Tunnettuja konneveteläisiä

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kunnanhallitus Konneveden kunta. Viitattu 14.10.2021.
  7. ↑ a b Kunnanvaltuusto Konneveden kunta. Viitattu 14.10.2021.
  8. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Konnevesi Oikeusministeriö. Viitattu 14.10.2021.
  9. ↑ Katsaus Menneeseen Konnevesi. Arkistoitu 25.1.2018. Viitattu 24.1.2018.
  10. ↑ Konnevesi Asutusnimihakemisto. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 30.6.2020.
  11. ↑ Konnevesi Järviwiki. Viitattu 26.2.2018.
  12. ↑ Etelä-Konneveden kulkuyhteydet ja kartat Luontoon. Viitattu 24.1.2018.
  13. ↑ Etelä-Konneveden kansallispuisto jatkaa Keski-Suomen suosituimpana - Uutisarkisto - Luontoon.fi www.luontoon.fi. Arkistoitu 17.9.2020. Viitattu 29.1.2020.
  14. ↑ Konneveden kylät Konnevesi. Arkistoitu 27.2.2018. Viitattu 26.2.2018.
  15. ↑ Perusopetus - Konneveden kunta Konneveden kunta. Viitattu 5.4.2024.
  16. ↑ Linkola, Martti: Konneveden kirja, s. 506-513. Konnevesi: Konneveden kunta, 1976. ISBN 951-99094-1-9
  17. ↑ Kylät - Konneveden kunta Konnevesi. Viitattu 20.7.2023.
  18. ↑ Konneveden kunta | Katsaus menneeseen www.konnevesi.fi. Arkistoitu 29.1.2020. Viitattu 29.1.2020.
  19. ↑ Laukaan ja Konneveden kuntaliitos kaatui Yle. 24.4.2012. Viitattu 26.2.2018.
  20. ↑ Konnevesi valitsi Mika Pasasen yksimielisesti Kuntalehti. 8.2.2021. Viitattu 30.3.2021.
  21. ↑ Moliis, Pekka: Juha Jokitalo jättää Konneveden Kuntalehti. 7.11.2020. Viitattu 15.7.2024.
  22. ↑ Alueen Konnevesi yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 26.2.2018.
  23. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 12.1.2018.
  24. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  25. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  26. ↑ Perusopetus Konneveden kunta, konnevesi.fi. Viitattu 15.6.2023.
  27. ↑ Toisen asteen koulutus Konneveden kunta, konnevesi.fi. Viitattu 15.6.2023.
  28. ↑ Konneveden lukio Konneveden kunta via peda.net. Viitattu 15.6.2023.
  29. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  30. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/rautalammin-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  31. ↑ Helsingin Sanomat 3.8.2017
  32. ↑ Struve-pisteiden tila Keski-Suomessa (PDF) 2009. Struve-komissio. Arkistoitu 3.8.2017. Viitattu 27.2.2018.
  33. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 90. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  34. ↑ Tossavainen, Hannele: Konneveden Mierontielle on hyvä päätyä! Ruokaretki. 30.4.2018. Osuuskunta Ruokaretki. Arkistoitu 15.12.2018. Viitattu 14.12.2018.

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Konnevesi&oldid=22637326”