Wikipedia

Pyhälahti (Konnevesi)

kylä Konneveden kunnassa
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: Lähteet puhuvat Särkisalosta, eli kaivataan luotettavia lähteitä.

Pyhälahti on kylä Konnevedellä, Keski-Suomen maakunnassa Keiteleen järven Pyhälahden rannalla.[2] Pyhälahden kylä sijoittuu Konneveden kunnan pohjoisosaan Särkisalon koulupiiriin.[3] Pyhälahti ympäristöineen on osa valtakunnallisesti merkittävää Natura 2000 -järviluontoympäristöä.[4] Osana vesiluontoa Pyhälahti sijaitsee kahden järviluonnonsuojelualueen välissä. Pohjoisessa on Ylä-Keiteleen Natura-alue ja etelässä Etelä-Konneveden kansallispuisto.

Kelluva sauna Keiteleen Pyhälahden vierasvene-, palvelu- ja kalasatamassa[1].

Historiaa muokkaa

Kustaa Vilkunan mukaan Pyhälahdessa on kulkenut yksi Pähkinäsaaren rauhan (1323) rajalinjoista Keski-Suomessa[5]. Tiettävästi ensimmäisenä vakituisena asukkaana Kolarinsaaren rantamaisemiin saapui Pekka Niilonpoika Kolarinen vuonna 1554. Niin muodostui Kolarin tila. Lisää erämaan asuttajia saapui Savosta, ehkä myös Hämeen suunnalta 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alkuvuosilla. Siten alueelle muodostui kolme tilaa: Kolari, Toikkala ja Pyhälahti. Näiden tilojen elinvoima vaihteli asujaimiston, vaurauden ja silloisten ankarien sääolojen mukaan. Isojaossa 1700-luvun lopulla kylä kasvoi yli 10 tilan kyläksi. Vuosisadat ja -kymmenet vierivät ja kylällä oli paljon elämää. Tiestö kehittyi, tiloja viljeltiin, kauppaa käytiin lukuisissa kyläkaupoissa ja kouluja oli useita.[6][7]

Pyhälahden palveluita muokkaa

 
Elokuvateatteri Navettakino Konneveden Pyhälahdella.

Pyhälahdella sijaitsee ainutlaatuinen navettaan rakennettu Navettakino, jossa on 50-paikkainen nouseva katsomo.[8]

Pyhälahden rannalla sijaitsee myös vanha Pyhälahden kansakoulu, joka valmistui syksyllä 1946.[9] Kulttuurihistoriallisesti arvokkas hirsirakennus on toiminut myöhemmin mm. Särkisalon kyläyhdistyksen kokoontumistilana, retkeilykeskuksena sekä taiteilija Eeva-Liisa Mölsän ateljeena. Nykyään entinen retkeilykeskus toimii elävänä museona mökki- ja Natura 2000 -rantojen suojelualueen retkimatkailijoiden sekä veneilijöiden ja luontolomalaisten majapaikkana.

Pyhälahden vierasvenesatamasta löytyy vesipiste porakaivosta sekä jäitä kalastajille.[10] Sataman aallonmurtajan kupeessa sijaitsee myös Pyhälahden uimaranta pukukoppeineen. Pyhälahden vierasvenesatamasta kulkee melonta- ja veneilyreitti sekä Ylä-Keiteleen Natura-alueelle että Neiturin kanavan kautta Suomen uusimpaan Etelä-Konneveden kansallispuistoon.[11][12]

Pyhälahden luontokohteita muokkaa

 
Järvinäkymä Keiteleen Pyhälahti, Konnevesi

Pyhälahdella on valtakunnallisesti merkittäviä Natura 2000 -luontokohteita, kuten Pyhäjärven lintuvesi, josta virtaa Pyhäjoki Keiteleseen[13]. Pyhälahden länsipuolella sijaitsee Sorvavuoren luonnonsuojelualue, joka rajoittuu Sorvajärven rantaan[14]. Alueella on tavattu mm. karhuja. Pyhälahden itärannalla on Loukkuniemen luonnonsuojelualue. Pyhälahden pohjoispuolella ovat Selkäsaaren [15], Mertasaaren ja Pyhänsalon Lapinraunion rantojensuojelualueet[16].

Mainittakoon luontoretkikohteena myös Ahvenisenlampi laavuineen ja luontopolkuineen sekä Loukkuniemen takana kohoava Rokkavuori. Ahvenisenlammen laavu ja Rokkavuori sijaitsevat noin kilometri Pyhälahden pohjukasta. Polku laavulle lähtee Pyhälahden tieltä vanhan linja-autotallin vierestä. Tulipaikka on hiukan etäämpänä laavusta. Laavulta lähtee polku Rokkavuorelle, josta avautuu upea näköala Loukkuniemen ja Pohjois-Keiteleen järviluonnonsuojelualueelle.[17][18] Retkeilijöitä kiinnostaa noin 10 km Pyhälahdelta kaakkoon sijaitseva luola Isomäen Pirunkammari[1].

Pyhälahden tien varrella sijaitseva Pyhäjärven lintuvesi on Natura 2000 -kohde. Se on merkittävä lintujen kevätmuuton aikainen levähdyspaikka ja pesimäalue Konneveden ja Sumiaisten rajalla. Matala järvi on Keski-Suomen parhaimpia lintujärviä ja osa rantojensuojeluohjelmaa. Pyhäjärvi on kunnostettu, osin peltojen ympäröimä lintujärvi, jonka Pyhälahden puoleisessa rannassa on lintutorni. Tietoa lajistosta löytyy Natura 2000 -kohdekuvauksesta.[17][18]

Vesireitti Keiteleeltä Konnevedelle muokkaa

 
Uimaranta Pyhälahti, Konnevesi

Pyhälahti sijaitsee Ylä-Keiteleen natura-alueen ja Etelä-Konneveden kansallispuiston välissä. Ylä-Keiteleen Natura-alue muodostaa 3 641 hehtaarin kokoisen Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvan suojelualueen. Suojelualue käsittää noin seitsemän kilometriä mannerrantaa ja useita kookkaita saaria, pieniä saaria sekä luotoja. Rannat ovat vaihtelevia ja maisemallisesti edustavia. Leimallisia ovat rantoja kiertävät rantakalliot sekä lahtien luhdat ja rantaniityt. Alueen pohjoisosassa suojelualueeseen kuuluu useita maisemallisesti ja luonnonarvoiltaan tärkeitä niemenkärkiä.[11] Pyhälahden koillisrannalta lähtee Listonsalmen kanava, jossa kulkee veneily- ja melontareitti Neiturin kanavan kautta Etelä-Konneveden kansallispuistoon.[11]

Kulttuurimaisema muokkaa

 
Pyhälahden vanhan kansakoulun rantalehto

Pyhälahdella pihapiirit on sijoitettu joko viljelysten keskelle tai peltojen ja metsän rajaukseen. Tilat sijaitsevat vesistön läheisyydessä, matalilla kumpareilla ja selänteillä[19]. Pyhälahdelta on yli 20 km:n matka sekä Konneveden kirkonkylälle että Sumiaisten taajamaan. Työmatka- ym. liikenne suuntautuu tasaisesti molempiin suuntiin. Keiteleen rannalla sijaitsee nykyään kaksi Pyhälahden naapurikylää Välimäki ja Särkisalo. Näissä kolmessa kylässä on vakituisia asukkaita noin 270, mutta kesän tullessa runsas loma-asutus jopa kolminkertaistaa määrän[20]. Pyhälahden itärannan Listonniemessä sijaitsee Unescon maailmanperintökohde Struven ketjun mittauspiste 212 m korkealla Naakelinmäellä.

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Pyhälahti, palvelusatama Vene -lehti. Viitattu 14.04.2018.
  2. ↑ Pyhälahti, Konnevesi Fonecta.fi. Viitattu 14.04.2018.
  3. ↑ Konneveden kylät Konneveden kunta. Arkistoitu 27.2.2018. Viitattu 14.04.2018.
  4. ↑ Pyykkönen, Ari: Koskelo-Konneveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2008-2018 2007. Pohjois-Savon kalatalouskeskus ry. Arkistoitu 14.4.2018. Viitattu 14.04.2018.
  5. ↑ Vilkuna, Kustaa (1959) Pähkinäsaaren rauhan raja kansantieteellisessä katsannossa. Historiallinen aikakauskirja, 1960
  6. ↑ Konnevesi - Historia ja nykypäivä Peda.net. Viitattu 14.04.2018.
  7. ↑ Katsaus menneeseen Konneveden kunta. Arkistoitu 25.1.2018. Viitattu 14.04.2018.
  8. ↑ Navettakino
  9. ↑ Konneveden kunnan arkisto. Khall II lb:4
  10. ↑ Pyhälahti, palvelusatama Venesatamat.fi. Viitattu 14.04.2018.
  11. ↑ a b c Ylä-Keitele Ymparisto.fi. 2.7.2013. Viitattu 14.04.2018.
  12. ↑ Vesistömatkailu Konneveden kunta. Arkistoitu 14.4.2018. Viitattu 14.04.2018.
  13. ↑ http://karttakerttu.fi/fi/map/yhteisotaso_2#14/62.7690/26.1197Maanmittauslaitoksen karttapalvelu (Arkistoitu – Internet Archive)
  14. ↑ http://karttakerttu.fi/fi/map/yhteisotaso_2#14/62.8134/26.0867Maanmittauslaitoksen karttapalvelu (Arkistoitu – Internet Archive)
  15. ↑ http://karttakerttu.fi/fi/map/yhteisotaso_2#14/62.8275/26.0821Maanmittauslaitoksen karttapalvelu (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. ↑ http://karttakerttu.fi/fi/map/yhteisotaso_2#14/62.8585/26.0352Maanmittauslaitoksen karttapalvelu (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. ↑ a b Luontoliikunta Konneveden kunta. Arkistoitu 14.4.2018. Viitattu 14.04.2018.
  18. ↑ a b Etelä-Konneveden palvelut Luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 14.04.2018.
  19. ↑ http://www.konnevesi.fi/fi/158/Kulttuurimaisema (Arkistoitu – Internet Archive)
  20. ↑ http://www.konnevesi.fi/fi/84/kyläyhteisöt Konneveden Kyläyhteisöt [vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pyhälahti_(Konnevesi)&oldid=22230792”