Istunmäki
Istunmäki, paikallisesti myös Varismäki[1], on kylä Konnevedellä. Se sijaitsee kunnan itäosassa Konneveden ja Keiteleen välisellä alueella. Kylän keskus sijaitsee kantatien 69 varrella.[2]
| Istunmäki | |
|---|---|
  Istunmäki |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Suomi |
| Maakunta | Keski-Suomi |
| Kunta | Konnevesi |
| Postinumero | 44350 |
Konneveden kunnan koulu- ja vaalipiirien perusteella Istunmäen osiksi saatetaan lukea ainakin Aholankylä, Alakylä, Jouhtikylä, Kivisalmi, Leskelänkylä ja Mäkäräniemi.[3][2] Kaikki näistä eivät ole kuitenkaan kuuluneet Istunmäen rekisterikylään, esimerkiksi Mäkäräniemi on ollut virallisesti erillinen kylä ja Leskelänkylä on kuulunut Siikakoskeen.[4]
Nimi muokkaa
Istunmäen nimen taustalla on todennäköisesti etunimen Israel (Istrael) kansanomainen muoto Istu. Alun perin mäelle annettu nimi on ilmeisesti ollut jo käytössä ennen ensimmäisten asukkaiden saapumista, ja saattaa viitata johonkuhun eränkävijään. Paikallisesti Istunmäen ja tienhaarassa sijaitsevan Istunkiven nimet on yhdistetty 'istumiseen', sillä kiveä on käytetty pysähdyspaikkana. Samaan nimiryppääseen kuuluu myös Istunlampi.[1]
Historiaa muokkaa
Istunmäen alue oli Särkisalon tapaan Saarioisten erämaata ennen asutuksen syntymistä.[5] Ensimmäinen uudisasukas Istunmäellä oli Olli Varis, joka saapui alueelle vuonna 1552.[6] Istunmäki oli yksinäistalo vuoteen 1628 asti, jolloin talon silloisen isännän Pauli Variksen veljenpoika Olli perusti Kuhjon talon. Muita uusia taloja ei perustettu ennen isonjaon alkamista, tosin kantatalolle perustettiin jo torppia lähinnä isännän pojille ja sukulaisille. 1600-luvulta lähtien Istunmäki oli Rautalammin vauraimpien talojen joukossa ainakin isoonvihaan asti.[7]
Isossajaossa Istunmäelle perustettiin viisi uudistilaa. Istunmäen kantatilasta erotettiin vuotten 1720-1770 välisenä aikana Aittomäki, Uusitalo (myöhempi Heikkilä), uusi Istunmäki ja Kansanaho, kun taas kantatalon nimeksi tuli Vanhatalo. Kuhjosta puolestaan erotettiin Mäkrämäen (Suonperän) talo. Istunmäen kantatalon lohkotiloista kolme jäi vanhalle paikalle, mutta Kansanaho ja Aittomäki siirrettiin kauemmaksi.[8] Vuonna 1798 Rautalammin kylään kuuluneen kirkkoherranvirkatalon Konneveden länsipuolisille maille perustettiin Katajamäen uudistalo, joka liitettiin lähempänä sijaitsevaan Istunmäen kylään.[9] Isojako kylässä valmistui vuonna 1804.[10]
Vuonna 1815 kylässä oli seitsemän taloa ja seitsemän torppaa, vuoteen 1850 mennessä talojen määrä oli noussut jo kahteentoista, kun taas torppia oli yksitoista. Vuonna 1895 taloja oli kolmetoista ja torppia 23, kun taas vuonna 1920 talojen määrä oli kasvanut kolmella ja torppien määrä vähentynyt kahdeksaantoista.[11] Torppien vapautus Istunmäellä alkoi vuonna 1922.[12]
Päätös Konneveden seurakunnan perustamisesta tehtiin vuonna 1919, jolloin Istunmäki määrättiin siirrettäväksi siihen. Seurakunnan toiminta alkoi seuraavana vuonna, mutta täysin itsenäinen kunnallishallinto ja seurakunnallinen toiminta alkoivat vasta vuonna 1922.[13] Istunmäen kylän nykyinen keskusalue eli Variskylä alkoi muodostua 1920- ja 1930-lukujen aikana, kun Vanhantalon, Kansanahon, Uudentalon ja Istunmäen maille alettiin perustaa asuintaloja sekä kauppoja.[14] Aholankylä muodostui lähinnä Kuhjon ja Valvatinniemen talojen lähettyville, Alakylä taas Suonperän ja Mattilan talojen alueelle. Istunmäen eteläpuolinen Leskelänkylän ja Hinkkalan (Kangasharjun) alue oli kulkuyhteyksien takia suuntautunut Rautalampiin, kunnes 1930-luvun yhdistystoiminta lähensi aluetta Istunmäkeen ja muuhun Konneveteen.[15]
Palvelut muokkaa
Kylässä toimii Istunmäen koulu, joka on yksi kunnan kolmesta nykyisestä alakoulusta.[16] Koulu perustettiin Kansanahon maille vuonna 1893. Rakennusta laajennettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1898 ja seuraavan kerran vuonna 1935.[17] Koulupiiri laajeni vuonna 1965, kun vuonna 1921 perustettu Hinkkalan koulu lakkautettiin.[18]
Lähteet muokkaa
- Linkola, Martti: Konneveden kirja. Konnevesi: Konneveden kunta, 1976. ISBN 951-99094-1-9.
- Saloheimo, Veijo: Rautalammin historia. Pieksämäki: Rautalammin kunta, Rautalammin seurakunta, 1959.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Eeva Maria Närhi (EMN): Istunmäki (s.102) Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 2.3.2024.
- ↑ a b Istunmäki - Konneveden kunta Konneveden kunta. Viitattu 2.3.2024.
- ↑ Kylät - Konneveden kunta Konneveden kunta. Viitattu 2.3.2024.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3224 04 Istunmäki. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1973. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 2.3.2024)
- ↑ Saloheimo 1959, s. 18.
- ↑ Saloheimo 1959, s. 28-29.
- ↑ Linkola 1976, s. 256.
- ↑ Linkola 1976, s. 258-261.
- ↑ Saloheimo 1959, s. 132+136.
- ↑ Saloheimo 1959, s. 130.
- ↑ Linkola 1976, s. 293.
- ↑ Linkola 1976, s. 271.
- ↑ Saloheimo 1959, s. 502-504.
- ↑ Linkola 1976, s. 288-289.
- ↑ Linkola 1976, s. 441-443.
- ↑ Perusopetus - Konneveden kunta Konneveden kunta. Viitattu 2.3.2024.
- ↑ Linkola 1976, s. 500-501.
- ↑ Linkola 1976, s. 507.
