Konnevesi (järvi)

Konnevesi on Rautalammin reitin keskusjärvi, pinta-alaltaan 189 km². Se on pinta-alaltaan Suomen 23:nneksi suurin järvi. Järvi sijaitsee Konneveden, Rautalammin ja Vesannon kuntien alueella. Järven nimen osa konne- jountuu todennäköisesti ’peuraa’ merkitsevää saamelaisesta sanasta, joka on esimerkiksi pohjoissaamen kielessä goddi ja kolttasaamessa kå ́dd. Sanan kantasaamelainen muoto on ollut *kontē. Sana on hyvin tavallinen saamelaisessa nimistössä, ja tällaiset paikannimet liittyvät muinaiseen peuranpyyntiin.

Konnevesi
Konnevesi talvella
Maat	Suomi
Kunnat	Konnevesi (järvi) Infobox OK }
Paikkakunta	Keski-Suomen maakunta
Koordinaatit	62°36′N, 26°33′E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki	Kellanvirta
Järvinumero	14.711.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	95,4 m
Pinta-ala	189,18 km²
Rantaviiva	642,6 km
Suurin syvyys	57,12 m
Keskisyvyys	10,61 m
Tilavuus	2 km³
Keskivirtaama	48 m³/s
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Konnevesi muodostuu pitkänomaisesta, kapeahkosta Pohjois-Konnevedestä ja leveämmästä, saarekkaasta Etelä-Konnevedestä. Etelä-Konnevesi on lukuisista saarista ja erillisistä syvänteistä koostuva rikkonainen järvi. Pohjois-Konnevesi on Rautalammin reitille tyypillinen pitkänomainen vähäsaarinen selkävesi. Konneveden eteläosa on lähes kaksi kertaa pohjoisosaa suurempi ja selvästi syvempi. Näitä kahta allasta yhdistää muun muassa Kivisalmi. Pohjois-Konnevedestä on yhteys Neiturin kanavan kautta Keiteleeseen ja Kiesimän kanavan kautta Kiesimään. Etelä-Konnevesi laskee länsipäästään Kellanvirtaa Liesveteen. Vuonna 2014 sen itäosaan perustettiin Etelä-Konneveden kansallispuisto.

Konnevesi on vedenlaatuluokitukseltaan erinomainen. Järven pohjoisosassa näkösyvyys on keskimäärin 5–6 metriä, joinakin talvina jopa 10–11 metriä. Näkösyvyys järven eteläosassa on noin 4–5 metriä.

Konnevesi on tunnettu muikustaan, jonka varassa on ammattikalastustakin. Järven kalakantoja on seurattu koekalastuksin ja kirjanpidon avulla 1970-luvun alusta lähtien osana Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sisävesien kalakantojen seurantahanketta. Vuonna 2008 Konneveden kalakannat olivat varsin hyvässä tilassa. Muikkuja oli runsaasti, mikä heijastui positiivisesti moniin muihinkin lajeihin. Ahventen keskikoko oli ennätyksellisen korkea, mistä kertoo 27–33 millimetrin verkkojen yksikkösaalis. Verkkosiikojen yksikkösaalis oli korkea, mutta nuotalla siikoja ei juurikaan ole saatu muikun vallattua selkävedet. Lisäksi taimenet kasvoivat tutkimusaikana nopeasti.

• 

  Kivisalmi erottaa Pohjois- ja Etelä-Konneveden. Se on myös Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakuntaraja.

• 

  Mustalahti järven lounaisosassa

• 

  Nisusaaret

Katso myös

• Luettelo Suomen sadasta suurimmasta järvestä
• Kivisalmen linja-autoturma

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Konnevesi Wikimedia Commonsissa

Rautalammin reitti

Hankavesi

• Suontienselkä–Paasvesi
• Pielavesi – Säviänvirran kanava – Haapajärvi (Haapakoski) – Pieksänjärvi
• Iisvesi – Rasvanki – Virmasvesi – Hirvijärvi–Kallioselkä–Ahveninen–Suovu ‎
• Nilakka – Kolun kanava – Äyskoski
• Koskelovesi-Miekkavesi – Nokisenkoski – Niinivesi – Säynätsalmen kanava – Iisvesi
• Kiesimä – Kerkonkosken kanava – Sonkari – Vesantojärvi – Kiesimän kanava – Neiturin kanava
• Konnekoski – Hankavesi-Lonkari – Myhinkoski – Myhinjärvi
• Konnevesi – Kellanvirta – Liesvesi – Vanginvesi – Korholankosket – Kynsivesi–Leivonvesi – Simunankoski – Kuusvesi
• Armisvesi – Hankavesi – Kuuhankavesi – Venejoki
• Lievestuoreenjärvi – Sahinjoki
• Uurainen – Nurminen – Ahveninen
• Tarvaalanvirta – Saraavesi