Konnevesi (järvi)
Konnevesi on Rautalammin reitin keskusjärvi, pinta-alaltaan 189 km². Se on pinta-alaltaan Suomen 23:nneksi suurin järvi. Järvi sijaitsee Konneveden, Rautalammin ja Vesannon kuntien alueella.
| Konnevesi | |
|---|---|
.jpg) Konnevesi talvella |
|
| Valtio | Suomi |
| Sijainti | Keski-Suomen maakunta |
| Koordinaatit | |
| Pinnankorkeus | 95,4 m |
| Pinta-ala | 189,18 km² [1] |
| Rantaviiva | 642,6 km [2] |
| Suurin syvyys | 57,12 m [2] |
| Keskisyvyys | 10,61 m [2] |
| Tilavuus | 2 km³ [2] |
| Virtaus | 48 m³/s [3] |
| Laskujoki | Kellanvirta |
| Järvinumero | 14.711.1.001 |
 Konnevesi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Konnevesi muodostuu pitkänomaisesta, kapeahkosta Pohjois-Konnevedestä ja leveämmästä, saarekkaasta Etelä-Konnevedestä. Etelä-Konnevesi on lukuisista saarista ja erillisistä syvänteistä koostuva rikkonainen järvi. Pohjois-Konnevesi on Rautalammin reitille tyypillinen pitkänomainen vähäsaarinen selkävesi. Konneveden eteläosa on lähes kaksi kertaa pohjoisosaa suurempi ja selvästi syvempi.[3] Näitä kahta allasta yhdistää mm. Kivisalmi. Pohjois-Konnevedestä on yhteys Neiturin kanavan kautta Keiteleeseen ja Kiesimän kanavan kautta Kiesimään. Etelä-Konnevesi laskee länsipäästään Kellanvirtaa Liesveteen. Vuonna 2014 sen itäosaan perustettiin Etelä-Konneveden kansallispuisto.[4]
Konnevesi on vedenlaatuluokitukseltaan erinomainen. Järven pohjoisosassa näkösyvyys on keskimäärin 5–6 metriä, joinakin talvina jopa 10–11 metriä. Näkösyvyys järven eteläosassa on noin 4–5 metriä.[3]
Konnevesi on tunnettu muikustaan, jonka varassa on ammattikalastustakin.[5] Järven kalakantoja on seurattu koekalastuksin ja kirjanpidon avulla 1970-luvun alusta lähtien osana Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sisävesien kalakantojen seurantahanketta. Vuonna 2008 Konneveden kalakannat olivat varsin hyvässä tilassa. Muikkuja oli runsaasti, mikä heijastui positiivisesti moniin muihinkin lajeihin. Ahventen keskikoko oli ennätyksellisen korkea, mistä kertoo 27-33 mm:n verkkojen yksikkösaalis. Verkkosiikojen yksikkösaalis oli korkea, mutta nuotalla siikoja ei juurikaan ole saatu muikun vallattua selkävedet. Lisäksi taimenet kasvoivat tutkimusaikana nopeasti.[3]
Kivisalmi erottaa Pohjois- ja Etelä-Konneveden. Se on myös Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakuntaraja.
Mustalahti järven lounaisosassa
Nisusaaret
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ Suomen järvet yli 40 neliökilometriä
- ↑ a b c d OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 24.8.2010.
- ↑ a b c d Konneveden kalatutkimus Konneveden kalatutkimus r.y.. Viitattu 11.3.2013.
- ↑ Laki Etelä-Konneveden kansallispuistosta 661/2014 finlex.fi. 8.8.2014. Helsinki: Oikeusministeriö. Viitattu 13.10.2016.
- ↑ Sisi-verkkolehti. Viitattu 15.01.2009.
Aiheesta muuallaMuokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Konnevesi Wikimedia Commonsissa
- Suontienselkä–Paasvesi
- Pielavesi – Säviänvirran kanava – Haapajärvi (Haapakoski) – Pieksänjärvi
- Iisvesi – Rasvanki – Virmasvesi – Hirvijärvi–Kallioselkä–Ahveninen–Suovu
- Nilakka – Kolun kanava – Äyskoski
- Koskelovesi-Miekkavesi – Nokisenkoski – Niinivesi – Säynätsalmen kanava – Iisvesi
- Kiesimä – Kerkonkosken kanava – Sonkari – Vesantojärvi – Kiesimän kanava – Neiturin kanava
- Konnekoski – Hankavesi-Lonkari – Myhinkoski – Myhinjärvi
- Konnevesi – Kellanvirta – Liesvesi – Vanginvesi – Korholankosket – Kynsivesi–Leivonvesi – Simunankoski – Kuusvesi
- Armisvesi – Hankavesi – Kuuhankavesi – Venejoki
- Lievestuoreenjärvi – Sahinjoki
- Uurainen – Nurminen – Ahveninen
- Tarvaalanvirta – Saraavesi