Vesanto

kunta Pohjois-Savon maakunnassa

Vesanto on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan länsiosassa, Keski-Suomen maakunnan vastaisella rajalla. Kunnassa asuu 1 965 ihmistä[3] ja sen pinta-ala on 569,81 km2, josta 147,18 km2 on vesistöjä[2]. Väestötiheys on 4,65 asukasta/km2.

Vesanto
Vesanto.vaakuna.svg Vesanto sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°55′55″N, 026°24′55″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Sisä-Savon seutukunta
Kuntanumero 921
Hallinnollinen keskus Vesannon kirkonkylä
Perustettu 1871 [1]
Kokonaispinta-ala 569,81 km²
200:nneksi suurin 2021 [2]
– maa 422,63 km²
– sisävesi 147,18 km²
Väkiluku 1 965
264:nneksi suurin 31.3.2021 [3]
väestötiheys 4,65 as./km² (31.3.2021)
Ikäjakauma 2020 [4]
– 0–14-v. 9,1 %
– 15–64-v. 48,5 %
– yli 64-v. 42,4 %
Äidinkieli 2020 [5]
suomenkielisiä 98,2 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 1,6 %
Kunnallisvero 22,00 %
20:nneksi suurin 2021 [6]
Kunnanjohtaja Sanna Kauvosaari[7]
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2017–2021[8]
 • Kesk.
 • SDP
 • Ps.
 • Kok.

13
4
3
1
www.vesanto.fi

Vesannon nimelle on esitetty kansanetymologia, jonka mukaan nimi tulisi sanoista "Ves anto" (=paljon vettä), mikä johtuu siitä, että Vesantoa ympäröivät monet järvet.

MaantiedeMuokkaa

Vesannon naapurikuntia ovat Keitele, Konnevesi, Rautalampi, Tervo, Viitasaari ja Äänekoski. Näistä Rautalampi, Tervo ja Keitele ovat Pohjois-Savoa kuten Vesantokin, muut Keski-Suomea.

Vesannon Natura-kohteita ovat Keiteleen Listonniemi ja Humalasuo.[9]

KyliäMuokkaa

Vesannon kunnan kyliä ovat Ahveninen, Harinkaa, Horonkylä, Kuuslahti, Järvenpää, Niinivesi, Närhilä, Oinaskylä, Sonkari, Tiitilänkylä, Vesamäki ja Vesijärvi.

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Vesannolla oli 2 094 asukasta, joista 840 asui taajamissa, 1 229 haja-asutusalueilla ja 25 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Vesannon taajama-aste on 40,6 %.[10] Vesannon taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Vesannon kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 840 asukasta.[11]

HistoriaaMuokkaa

Vaikka Vesanto tunnetaan osana Sisä-Savoa, oli Vesannon alue historiallisesti pitkään hämäläisten eränkävijöiden kalastus- ja metsästysseutua Ruotsin itärajan tuntumassa (Pähkinäsaaren rauha 1323). Myöhemmin alue oli osa Sisä-Suomen merkittävimpiin kuulunutta Rautalammin emäpitäjää, josta Vesanto itsenäistyi omaksi kunnakseen 1871, ilman siihen myöhemmin liitettyjä kunnan etelä- ja lounaisosia.

Vesannon kirkko on puinen ristikirkko, joka rakennettiin Mikko Karjalaisen johdolla lääninarkkitehti Carl Zieglerin suunnitelmien mukaan vuonna 1857.

Vesannon väkiluku saavutti huippunsa toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä, ylittäen 5000. Siitä väkiluku on pienentynyt alle puoleen; toisaalta Vesannon runsas kesäasutus ja seudun luontoarvoja hyödyntävät matkailupalvelut ja kesätapahtumat vilkastuttavat merkittävästi koko kuntaa loma-aikoina. Vapaa-ajan asuntoja kunnassa on 802.

HallintoMuokkaa

Vesannon kunnanjohtaja on vuodesta 2019 Sanna Kauvosaari. Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista kolmetoista on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[8]

ElinkeinoistaMuokkaa

 
Vesannon terveysasema tarjoaa sosiaali-ja terveyspalveluja.

Vesanto on maatalousvaltainen kunta, jossa on viime vuosikymmeninä satsattu myös teollisuuteen. 1980-luvulla monissa suomalaiskodeissa juotiin vesantolaisia Sonkari Oy:n mehuja. Vesannolla valmistettiin kuuluisia Reino-tossuja myös vientiin, mutta ompelimo lopetettiin kannattamattomana vuonna 2013[12]

Vuonna 2015 kunnassa oli 592 työpaikkaa. Niistä 23,6% oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 64,5% palveluissa ja 10% jalostuksessa. Palvelun osuus oli pienempi kuin koko maassa (75%), ja alkutuotannon osuus suurempi kuin koko maassa (3%).[13]

Vuonna 2015 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Vesannon osuuspankki ja marjoja käsittelevä Toripiha oy.[14]

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vesannon väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 572
1985
  
3 386
1990
  
3 245
1995
  
3 082
2000
  
2 812
2005
  
2 583
2010
  
2 426
2015
  
2 191
2020
  
2 011
Lähde: Tilastokeskus.[15]

SeurakunnatMuokkaa

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista Vesannon alueella toimii Niiniveden seurakunta, joka syntyi vuoden 2020 alussa, kun entiset Vesannon seurakunta ja Tervon seurakunta yhdistyivät.[16]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Vesannon alueella toimii Rautalammin ortodoksinen seurakunta.[17]

KoulutusMuokkaa

Kunnassa on yhtenäiskoulu, johon kuuluvat esikoulu ja Kirkonkylän koulu ja kunnan kokoon nähden varsin elinvoimainen lukio. Vesannon lukion opiskelijoista merkittävä osa tulee yli kuntarajojen. Kaikilla kirkonkylällä sijaitsevilla koulurakennuksilla on kasviaiheiset nimet: Esikoulu on Esikko, entinen ala-aste on Lemmikki, entinen yläaste on Vanamo, laboratorio on nimeltään Keltamo ja liikuntahalli on nimeltään Pillike. Ahvenisen kyläkoulu lakkautettiin vuonna 2014 oppilaiden vähyyden vuoksi, ja oppilaat siirrettiin kirkonkylän kouluun.

KulttuuriMuokkaa

Vesanto on kautta historiansa tunnettu musiikkipitäjänä, mitä kunnan vaakunakin kuvastaa, aiheenaan nuottiviivasto. Kunta on tunnettu mm. kuoroharrastajistaan. Vesannolla on myös järjestetty vuosikymmenten saatossa runsain mitoin erilaisia musiikkitapahtumia, joista tunnetuimpiin lukeutuvat Sahan­soiton SM-kilpailut sekä Savon pop- ja rock-sceneä elävöittäneet kotimaan huippuartistien konsertit Asinsalmen lavalla 1960-luvulla ja Niiniveden Nuorisoseurantalolla 1980-luvulla. Nykyisin Vesannolla järjestetään vuosittain mm. koululaisten musiikkikilpailu, Reiska-MM turnaus ja Soitinmenot-musiikkitapahtuma.

RuokakulttuuriMuokkaa

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Vesannon perinneruoaksi valittiin imelletty puolukkapuuro, nauriin keitinliemestä, kermasta ja ohrajauhoista keitettävä ”riepoliemi” sekä naurishaudikkaat.[18] Myöhemmin samalla vuosikymmenellä Vesannon pitäjäruoiksi nimettiin tohraperu eli peruna-sianlihamuhennos sekä imellyspuuro.[19]

Tunnettuja vesantolaisiaMuokkaa

Eräiden tietojen mukaan Yhdysvaltain entisen presidentin George W. Bushin esi-isä Mauno Antinpoika olisi ollut vesantolainen.[20]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Vesanto lyhyesti Vesannon kunta. Viitattu 31.10.2007.
  2. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  3. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2021M03* 31.3.2021. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  6. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 1.12.2020. Verohallinto. Viitattu 21.3.2021.
  7. Kunnanhallitus - Vesanto www.vesanto.fi. Viitattu 27.6.2019.
  8. a b Kuntavaalit 2017, Vesanto Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  9. Natura 2000 -alueet Pohjois-Savossa (myös linkitetyt aluekohtaiset sivut) Ympäristö.fi. Viitattu 13.1.2018.
  10. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  11. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  12. http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/reinojen-tekeminen-loppuu-vesannolla/1342438
  13. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 21.1.2018.
  14. Alueen Vesanto yhteisöverotiedot Yle. 1.11.2016. Viitattu 13.1.2018. (toimialakuvaukset ko. yritysten kotisivuilta)
  15. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  16. Niiniveden seurakunta aloittaa 1.1.2020 Tervon seurakunta. Viitattu 1.12.2020.
  17. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/rautalammin-ortodoksinen-seurakunta
  18. Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  19. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 144. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  20. Bushin esi-isä oli ehkä Savosta Ruotsiin päätynyt metsäsuomalainen hs.fi.

Aiheesta muuallaMuokkaa