Avaa päävalikko

Optatus Lyytinen

Opatti (eli Optatus) Lyytinen (4. kesäkuuta tai 24. kesäkuuta 1832 Vesanto30. joulukuuta 1903 Vesanto) oli suomalainen kansanrunoilija.

Selkämän tilalla syntyneen Lyytisen vanhemmat olivat talollinen Juhani Lyytinen ja tämän vaimo Eeva Kanninen.

Optatus Lyytinen oli toisen kansanrunoilijan, Pentti Lyytisen, veljenpoika. Hän opetteli luku-, kirjoitus- ja laskutaidon ja viljeli vuodesta 1868 lähtien omaa Penttilän tilaansa Vesannon Sonkarinsaaren kylässä.

Kuntakokouksen puheenjohtajana hän toimi vuodesta 1871 vuoteen 1877 ja kunnallislautakunnan varaesimiehenä vuodesta 1879 vuoteen 1897.

Lyytinen kirjoitti jo nuorempana runoja ja lauluja, joita julkaistiin ensin Suomettaressa 1855 ja 1856 ja myöhemmin Kuopiossa ilmestyneessä Savo-lehdessä.

Optatus Lyytisen puoliso vuodesta 1861 oli Kustaava Sikström (k. 1922).

Optatus Lyytisen runojaMuokkaa

Lyytisen runot olivat osin lyyrillisiä tuokiokuvia, mutta osin ne liittyivät ajankohtaisiin tapahtumiin tai keksintöihin tai hänen omiin kokemuksiinsa:

  • Rikas neito
  • Linnun laulu
  • Laulu ja soitto
  • En laulamasta lakkaa
  • Tanssissa ja iloseuroissa
  • Katovuoden muistoksi 1862
  • Aleksanteri II:n murhan johdosta
  • Kirjapainosta
  • Polkupyörät.

Lyytinen käytti runoissaan paitsi vanhaa kansanrunon mittaa, myös loppusoinnillisen kansanlaulun muotoa.

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa