Suometar (sanomalehti)

Helsingissä vuosina 1847–1866 ilmestynyt sanomalehti

Suometar oli nuorten suomenmielisten opiskelijoiden perustama Helsingissä vuosina 1847–1866 ilmestynyt sanomalehti. August Ahlqvist, Paavo Tikkanen, D. E. D. Europaeus ja Antero Warelius halusivat toimittaa sitä aluksi sivistyneistölle suunnattuna aatteellisena suomalaisuuslehtenä. Vuoden 1851 jälkeen se suuntautui myös kansanlehdeksi, joka ”maaseutukirjeillään” uutisoi muun Suomen tapahtumista.[1]

Suometar
Lehtityyppi Sanomalehti
ISSN ISSN 1457-4705
Levikki 258 (1847)
4 600 (1856)
860 (1866)
Perustettu 1847
Lakkautettu 1866
Päätoimittaja Paavo Tikkanen (18491850 ja 18571863)
Sitoutuneisuus Fennomania
Kotikunta Helsinki
Kotimaa Suomi
Sivukoko 19 x 24 cm (1847)
25 x 38 cm (1860)
Ilmestymistiheys kerran viikossa (1847-1862)
6 kertaa viikossa (1864-1865)
2 kertaa viikossa (1866)
Kieli suomi

Pääaiheita lehden kirjoittelussa olivat Suomen kieltä ja kirjallisuutta käsittelevien artikkeleiden ohella matkakuvaukset sekä tiedot suomalaisten muinaishistoriasta. Savon murteeseen pohjautuvan kirjakielen kehittelyn lehti torjui gottlundilaisena harhaoppina. Vuonna 1847 Suometar julkaisi myös lisälehteä, johon oli käännetty ranskalaisen kirjailijan Honoré de Balzacin kaunokirjallisia tekstejä jatkokertomuksena.[2] Liitteenä jaettiin lisäksi Lasten Suometarta (1856-57), jota voi pitää ensimmäisenä suomenkielisenä lasten ja nuorten lehtenä.

Vuonna 1854, jolloin itämaisen sodan tapahtumat koskettivat myös Suomea, lehti sai sensuuriviranomaisilta luvan julkaista sotauutisia. Tämän seurauksena lehden levikki kasvoi ja se alkoi ilmestyä väliaikaisesti kuutena päivänä viikossa. 1860-luvulla levikki laski, kun Yrjö Koskisen johtamat ”jungfennomaanit” sanoutuivat irti lehden varovaisesta suomalaisuuslinjasta ja perustivat sille kilpailijan Helsingin uutiset (1862–63). Vaikka fennomaaniryhmien välirikkoa soviteltiin ja Koskinen sittemmin palasi myös Suometarta avustamaan, sovinto oli lyhytaikainen. Vuonna 1866 lehti jouduttiin lakkauttamaan tilaajien vähyyden ja kasvaneiden velkojen vuoksi.[1] Muutamaa vuotta myöhemmin pääkaupunkiin perustettiin Yrjö Koskisen aloitteesta uusi suomenmielinen sanomalehti Uusi Suometar.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Suomen lehdistön historia 7: Hakuteos Savonlinna – Övermarks Tidning. Sanoma- ja paikallislehdistö 1771-1985. Kuopio: Kustannuskiila, 1988. ISBN 951-657-241-3.
  • Tuusvuori, Jarkko S.: Kulttuurilehti 1771–2007. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1131. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. 978-951-746-918-0.

Viitteet muokkaa

  1. a b Suomen lehdistön historia 7, s. 69
  2. Tuusvuori, s. 47

Aiheesta muualla muokkaa