Avaa päävalikko

Helka Hynninen (o.s. Kolari, 21. toukokuuta 1930 Vesanto29. toukokuuta 2017 Mikkeli[2]) oli suomalainen laulaja ja sanoittaja. Hän oli maatilan emäntä kunnes vuonna 1976 teki musiikillisen läpimurtonsa.[1] Hynninen teki useita kymmeniä esiintymismatkoja Yhdysvaltoihin muun muassa New Yorkiin ja Floridan Lake Worthiin. Hänen tunnetuimpia kappaleitaan ovat ”Lapsuusajan maisemissa”, ”Tyttären valssi” ja ”Hirvimiesten humppa”.

Helka Hynninen
Henkilötiedot
Syntynyt 21. toukokuuta 1930
Vesanto
Kuollut 29. toukokuuta 2017 (87 vuotta)
Mikkeli
Kansalaisuus Suomen lippu suomalainen
Ammatti laulaja, sanoittaja, emäntä
Siviilisääty naimisissa[1]
Puoliso Lassi Hynninen[1]
Vanhemmat äiti Martta Kolari
Muut tiedot
Lempinimet Hiirolan satakieli

Elämä ja uraMuokkaa

Varhaisemmat vaiheetMuokkaa

Helka Hynninen syntyi Vesannolla, Pohjois-Savossa vuonna 1930. Hän esiintyi ensimmäisen kerran jo kolmevuotiaana sukulaisilleen ja myöhemmin myös monissa koulun juhlissa. Sotien aikaan Hynninen sairasti vaikean tuberkuloosin mutta toipui siitä, joskin sairauden takia hän joutui jättämään kansakoulunopettajan opinnot. Hän oli emäntä Matiskalan tilalla Mikkelin maalaiskunnassa, Hiirolan kylässä. Hän toimi myös Mikkelin maalaiskunnan kunnanvaltuustossa, jossa hänen ajamiaan uudistuksia olivat esimerkiksi välipalat kunnan koulujen oppilaille, kunnan urheilukentän uudelleenrakennus ja valaistun pururadan tekeminen[1].

Laulajan uraMuokkaa

Helka Hynninen ei ollut valtakunnallisesti tunnettu ennen vuotta 1976, mutta kotiseudullaan Vesannon ympäristössä hänet oli kuitenkin tunnettu vuosikymmenien ajan hyvänä laulajana.[1] Hynnisen läpimurto tapahtui 12. syyskuuta 1976, Yleisradion 50-vuotisjuhlakonserttissa,[3] jossa hän esitti laulun ”Lapsuusajan maisemissa”. Heti konsertin jälkeen tuottaja Rauno Lehtinen ehdotti Hynniselle levytyssopimusta. Pian ilmestyi hänen ensimmäinen albuminsa Helka Hynninen Hiirolasta. Konserttiin hän pääsi mukaan tutustuttuaan Niilo Tarvajärveen. Hynninen oli mukana Tarvajärven Laatikkoleikeissä esiintymässä ja laulamassa.[1] [4] Hynninen ja Tarvajärvi olivat ystäviä aina Tarvajärven kuolemaan, vuoteen 2002 saakka.[1] Hynnisen muita hyviä ystäviä olivat Erik Lindström ja Pentti Lasanen, jotka toimivat useiden Hynnisen kappaleiden säveltäjinä ja sovittajina.

Hynninen oli myös tuottelias sanoittaja, joka ammensi laulujensa aiheet elämänpiiristään.[1] Kesällä 1980 Hynnisen ura sai uuden käänteen, kun hän pääsi esiintymään amerikansuomalaisille Lake Worthiin, Floridaan ja New Yorkin Imatra Halliin. Hän onkin käynyt Yhdysvalloissa esiintymässä kymmeniä kertoja – vuoteen 2004 mennessä jo 57 kertaa – ja esiintyi Suomi-Seuran kutsumana mm. Atlantan kesäolympialaisissa vuonna 1996.[5] Erityisenä suosikkina Hynnisen ohjelmistosta amerikansuomalaiset ovat pitäneet kaihoista kappaletta Lapsuusajan maisemissa, koska laulussa kerrotaan kaipauksesta lapsuuden ympäristöihin. Toinen suosikeista on Florida's tango, jota on Hynniseltä useita kertoja Floridassa käydessään pyydetty esittämään uudestaan[1]. Floridan Lantanassa hänen kantakonserttipaikka oli Suomi Talo[1]. Hynninen esitti hengellistä musiikkia myös Lake Worthin Pyhän Andreaan luterilaisessa kirkossa.[1] Viimeisinä vuosinaan hän esiintyi pääasiassa eläkeläisten ja sotaveteraanien tilaisuuksissa sekä sairaaloissa ja kirkoissa.[3]

Hynnisen musiikkitilaisuuksissa hengellisellä musiikilla oli hyvin tärkeä osa.[1] Hynnisen hengellinen levy Hiljaisin hetkin koostuu kirkkovuoden merkkipäiviin liittyvistä hengellisistä lauluista. Hynnisen aviomies Lassi Hynninen säesti esityksissä vaimoaan harmonikalla.

Helka Hynninen menehtyi lyhyen sairauden murtamana keväällä 2017 Mikkelissä.

DiskografiaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Lilja, Hannu: Helka Hynninen: Laulajan ja sanoittajan tarina. Gummerus Kirjapaino Oy, 2007. ISBN 978-952-5200-57-7.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j k l Lilja, 2007
  2. http://www.lansi-savo.fi/uutiset/lahella/laulaja-helka-hynninen-kuollut-367616
  3. a b YLE Elävä arkisto: Helka Hynninen
  4. Latva, Tony; Tuunainen, Petri: Iskelmän tähtitaivas: 500 suomalaista viihdetaiteilijaa, s. 126–127. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27817-3.
  5. Latva & Tuunainen 2004.

Aiheesta muuallaMuokkaa