Pohjois-Savon maakunta

Pohjois-Savon maakunta
	vaakuna
lippu	sijainti
Historialliset läänit	Viipurin ja Savonlinnan lääni (1634–1721); Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni (1721–1747); Kymenkartanon ja Savon lääni (1747–1775); Savon ja Karjalan lääni (1775–1831) ; Kuopion lääni (1831–1997) ; Itä-Suomen lääni (1997–2009)
Maakuntakeskus	Kuopio
Maakuntajohtaja	Marko Korhonen
Kokonaispinta-ala	21 077,95 km²; 5:nneksi suurin 2021
– maa	17 344,41 km²
– sisävesi	3 733,54 km²
Väkiluku	248 158; 6:nneksi suurin 31.3.2022
– väestötiheys	14,31 as./km² (31.3.2022)
Maakuntalaulu	Savolaisen laulu
Nimikkolajit
– eläin	hirvi
– järvi	Juojärvi
– kala	muikku
– kasvi	kotipihlaja
– kivi	apatiitti
– lintu	kuikka
Lyhenne	FI-15
	Infobox OK

Tämä artikkeli käsittelee maakuntaa. Käsitteellä Pohjois-Savo on myös muita merkityksiä.

Pohjois-Savo (ruots. Norra Savolax) on yksi Suomen 19 maakunnasta. Maakunnan asukasluku on 248 179 (tilanne 30.6.2021). Pohjois-Savo on asukasluvultaan Suomen kuudenneksi suurin maakunta.^[4] Maakunnan keskuskaupunki on Kuopio. Muita kaupunkikeskuksia ovat Varkaus ja Iisalmi. Alueen maakunnallisena yhteiselimenä toimii Pohjois-Savon liitto. 28.2.1998 asti maakunnan nimi oli Savon maakunta.^[5]

Vesistöisen maakunnan suurin järvi on Kallavesi (pinta-ala 513 km²) ja korkein kohta Rautavaaran Maaselänmäki, joka yltää 318 metrin korkeuteen merenpinnasta.

Pohjois-Savoa ympäröivät seuraavat maakunnat: Keski-Suomi lännessä, Pohjois-Pohjanmaa luoteessa, Kainuu pohjoisessa, Pohjois-Karjala idässä ja Etelä-Savo etelässä.

Historiallinen maakuntaMuokkaa

Pohjois-Savon historiasta, maantieteestä ja kulttuurista:

Pääartikkeli: Savo

KunnatMuokkaa

Kuopio

Iisalmi

Varkaus

Siilinjärvi

Leppävirta

Lapinlahti

Kiuruvesi

Suonenjoki

Kalla-
vesi

Suvas-
vesi

Nilakka

Kainuu

Pohjois-
Karjala

Etelä‑Savo

Keski-
Suomi

Pohjois-
Pohjan-
maa

Kuntakeskukset

> 100 000 as. kunta

10 000–30 000 as. kunta

3 000–10 000 as. kunta

< 3 000 as. kunta

Pohjois-Savon maakunta kuntakeskuksineen.

Pohjois-Savossa on 19 kuntaa, joista viisi on kaupunkeja. Vuoden 2021 alusta maakuntaan liittyi 19. kunnaksi Joroinen. Kuntien sijainti käy ilmi oheisesta kartasta (kaupunkien nimet on lihavoitu):

Entiset kunnatMuokkaa

Suurimmat kunnat asukasluvun perusteella (31.7.2020)Muokkaa

1. Kuopio, 119 997
2. Siilinjärvi, 21 396
3. Iisalmi, 21 317
4. Varkaus, 20 393
5. Leppävirta, 9 455

6. Lapinlahti, 9 394
7. Kiuruvesi, 7 934
8. Suonenjoki, 7 014
9. Pielavesi, 4 373
10. Sonkajärvi, 3 870

Suurimmat taajamatMuokkaa

Vuonna 2017 Pohjois-Savossa sijaitsi 42 taajamaa.^[6] Seuraavassa on lueteltu maakunnan 10 suurinta taajamaa.

#	Taajama	Kunta	Väkiluku (31.12.2017)^[7]
1	Kuopion keskustaajama	Kuopio	&&&&&&&&&&088520.&&&&0088 520
2	Varkauden keskustaajama	Varkaus 18 940 Leppävirta 249	&&&&&&&&&&019189.&&&&0019 189
3	Iisalmen keskustaajama	Iisalmi	&&&&&&&&&&015293.&&&&0015 293
4	Siilinjärven kirkonkylä	Siilinjärvi	&&&&&&&&&&011416.&&&&0011 416
5	Toivala-Vuorela	Siilinjärvi 5 524 Kuopio 153	&&&&&&&&&&&05677.&&&&005 677
6	Suonenjoen keskustaajama	Suonenjoki	&&&&&&&&&&&05200.&&&&005 200
7	Leppävirran kirkonkylä	Leppävirta	&&&&&&&&&&&04209.&&&&004 209
8	Kiuruveden keskustaajama	Kiuruvesi	&&&&&&&&&&&04160.&&&&004 160
9	Lapinlahden kirkonkylä	Lapinlahti	&&&&&&&&&&&03565.&&&&003 565
10	Nilsiän keskustaajama	Kuopio	&&&&&&&&&&&03026.&&&&003 026

Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu.

VäestönkehitysMuokkaa

Pohjois-Savon väestönkehitys vuosina 2000–2014.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2016 tilanteen mukainen.

Pohjois-Savon väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			253 913
1985			257 894
1990			258 633
1995			260 085
2000			253 759
2005			250 064
2010			247 943
2015			248 129
2020			244 094
Lähde: Tilastokeskus.^[8]

KristinuskoMuokkaa

Pohjois-Savo käsitetään yleisesti herännäishenkiseksi alueeksi, mikä antaa alueen seurakuntaelämälle tietyn pohjavireen. Selkeiden kannattajaryhmien toiminta Pohjois-Savossa on kuitenkin verrattain vähäistä. Herännäisyyden ilmentyminen omaleimaisena liikkeenä on Etelä-Pohjanmaata heikompaa. Voimakkainta herännäisyyden kannatus on Kiuruveden–Iisalmen sekä Nilsiän alueella. Varsinkin Kuopion länsipuolisilla seuduilla erityistä kannatusta on vähäisesti.^[9]

Lestadiolaisuutta esiintyy paikoitellen Pohjois-Savossa, erityisesti Leppävirran–Varkauden sekä Vieremän–Kiuruveden alueella. Kansanlähetys on saanut jalansijaa enimmäkseen Pohjois-Savon kaupunkipaikkakunnilla.^[9]