Kymenkartanon ja Savon lääni
Kymenkartanon ja Savon lääni (ruots. Savolax och Kymmenegårds län) oli 1747-1775 toiminut Suomen entinen lääni, joka käsitti Ruotsille Turun rauhan 1743 jälkeen jääneet osat entisestä Savonlinnan ja Kymenkartanon läänistä. Lääniin liitettiin myös joitakin alueita Uudenmaan ja Hämeen läänistä. Se käsitti suurin piirtein nykyiset Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat, suurimman osan nykyistä Etelä-Savon maakuntaa sekä pieniä osia nykyisistä Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Uudenmaan maakunnista. Läänin hallintopaikkana oli Loviisa. Vuonna 1775 lääni jaettiin Kymenkartanon lääniksi ja Savon ja Karjalan lääniksi.
Vuoden 1751 henkikirjan mukaan Kymenkartanon ja Savon lääniin kuuluivat seuraavat kihlakunnat ja pitäjät:
- 1) Kymin kihlakunta:
- Elimäki
- Kymin kirkkoherrakunnan Ahvion kylä
- Pyhtää eli Ruotsinpyhtää
- Lapinjärvi
- Pernaja
- Myrskylä
- Nybyn pitäjään kuulunut osa Iitin kirkkoherrakunnasta
- Hollolan pitäjään kuulunut osa Iitin kirkkoherrakunnasta
- Tennilän pitäjään kuulunut osa Iitin kirkkoherrakunnasta
- Asikkalan pitäjään kuulunut osa Iitin kirkkoherrakunnasta
- Lammin pitäjään kuulunut osa Iitin kirkkoherrakunnasta
- Nybyn pitäjään kuulunut osa Artjärven kappelista
- 2) Savon ylinen kihlakunta:
- Mikkeli
- Ristiina
- Savitaipaleen Liiansaaren kylä
- Mäntyharjun Ruotsin puoleiset kylät
- Sysmä
- Heinola
- Hollolan Taipaleen kylä
- 3) Savon keskinen kihlakunta:
- Rantasalmi
- Joroinen
- Leppävirta
- Kuopio
- Iisalmi
- Kerimäen Ruotsin puoleiset kylät
- Sääminki (Juvola, Saukkola, Vaikotaipale, Haukiniemi, Varparanta, Parkumäki, Vahersalo)
- 4) Savon alinen kihlakunta:
- Sulkava,
- Sääminki (Pöllälä, Kommerniemi, Punnola, Saukkola)
- Puumala
- Juva
- Kangasniemi
- Pieksämäki
- 5) Karjalan kihlakunta:
- Ilomantsi
- Tohmajärvi
- Kitee
- Kesälahti
- Pälkjärvi
- Liperi
- Kaavi
- Pielisjärvi
- Nurmes
- Henrik Jacob Wrede af Elimä 1747–1753
- Anders Johan Nordenskjöld 1753–1756
- Otto Wilhelm De Geer 1757–1765
- Anders Henrik Ramsay 1765–1774
Lähteet
muokkaa- VAKKA-arkistotietokanta Arkistolaitos. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 28.2.2016.