Kuopion lentoasema

lentoasema Siilinjärvellä

Kuopion lentoasema (IATA: KUOICAO: EFKU) sijaitsee Siilinjärven kunnan eteläosissa, Rissalassa, noin 14 kilometriä Kuopion keskustasta koilliseen. Vuonna 2017 sen kautta kulki reilut 235 000 matkustajaa. Suurimmillaan matkustajamäärä oli vuonna 2006, jolloin lentoaseman kautta kulki yli 332 000 matkustajaa.[3]

Kuopion lentoasema
Rissalan lentoasema
Kuopio airport from air cropped.jpg
IATA-koodi KUO
ICAO-koodi EFKU
Sijainti Rissala, Siilinjärvi
Koordinaatit 63°00′31″N, 027°47′40″E
Tyyppi julkinen, sotilas
Ylläpitäjä Finavia
Valmistumisvuosi 1940
Korkeus 98 m
Liikenneyhteydet
Tärkein keskus ja etäisyys Kuopio 14 km
Kiitotie
Suunta Pituus (m) Leveys (m) Pintamateriaali
15/33 2 800 60 asfaltti
Matkustajamäärä (2020) 57 599
Huomioita
Lähteet AIP[1]
Tilastot[2]
https://www.finavia.fi/fi/kuopio/
Kuopion lentoaseman uusi lennonjohtotorni.

Kuopioon liikennöi säännöllisesti Helsingistä Finnair. Aikaisemmin Kuopioon lensi myös Riiasta airBaltic, mutta lennot lopetettiin vuonna 2011.[4] Myös SAS on lentänyt aiemmin Kuopioon. Lisäksi Kuopion lentoasemalta lennetään tilauslentoja etelän lomakohteisiin.[5] Kuopion lentoasema on profiloitunut liikematkustajiin. Heidän osuus matkustajista on 60 prosenttia.[5] Kuopion lentoasemalla toimii myös Karjalan Lennosto eli lentokenttä on niin sanottu yhteistoimintakenttä.

Kuopion lentoasema oli yksi vain viidestä vuonna 2006 voittoa tuottaneista suomalaisesta lentoasemasta. Muut voitolliset lentoasemat olivat Helsinki-Vantaa, Oulu, Rovaniemi ja Turku.[6] Kannattavuuteen pääsemiseksi auttaa kentän käyttäminen sekä siviili- että sotilaslentotoimintaan. [5] Sotilaskäytön osuus ammattiliikenteestä on 60 prosenttia.[7] Poikkeuksellista Rissalassa verrattuna muihin on se, että sotilaslennonjohto hoidetaan samasta paikasta kuin siviililentoliikenne.[8]

Keväällä 2008 airBalticin Kuopio–Riika-reitin myötä lentoasema sai ensimmäisen suoran ulkomaan reittilentoyhteytensä.[4] Lentoyhtiö on lentänyt reittiä myös poiketen Tampere-Pirkkalan lentoasemalla.

Vuonna 2004 silloinen Ilmailulaitos valitsi Kuopion lentoaseman vuoden lentoasemaksi.[9]

Lentoyhtiöt ja reititMuokkaa

Lentoyhtiö Kohteetlähde?
Aegean Airlines Charter: Rodos
Corendon Airlines Charter: Hania, Antalya,
Croatia Airlines Charter: Split
Finnair Helsinki
Freebird Charter: Antalya
GETJET Airlines Charter: Pula, Mytilini, Malaga, Hania, Samos, Faro, Calabria, Rodos
Thomas Cook Airlines Charter: Gran Canaria

Asemalta aiemmin lentäneitä yhtiöitäMuokkaa

Liikenneyhteydet lentoasemalleMuokkaa

Vuodesta 2014 alkaen lentokentälle pääsee kaupungista bussilla 40 kerran tunnissa kello 6–18.[10]

Tämän mahdollistaa Rissalan yritysalueelle, lentoaseman tuntumaan rakennettava Savon Voiman pääkonttori ja sen työmatkaliikennetarve.[5] Alueelle on sijoittunut 300 uutta työpaikkaa, entisten (lentoaseman ja Puolustusvoimien työntekijät) hieman yli 500:n lisäksi.[5]

Yhteysbussia lentoasemalta Siilinjärven ja Lapinlahden kautta Iisalmeen ajaa M.Niskanen Oy.[11]

KiitotieMuokkaa

Kuopion lentoaseman kiitotie 15/33 on 2 800 metriä pitkä ja 60 metriä leveä. Kiitotie on varustettu suurtehovaloin ja kiitotie 33 myös ILS-tarkkuuslähestymisjärjestelmällä.[1]

 
Lentoaseman lähtöselvitystiskit vuonna 2008.

Aiemmin lentoasemalla oli myös nykyisen kiitotien kanssa poikittainen sivukiitotie 06/24, joka oli 1 500 metriä pitkä ja 45 metriä leveä. Sivukiitotie oli pitkään suljettuna, ja se poistettiin pysyvästi käytöstä 20. marraskuuta 2008.[12] Nykyisin Karjalan Lennosto käyttää kiitotietä tarvittaessa koneiden seisontapaikkana.

Jatkosodan aikaan Rissalassa sijaitsi ainutlaatuinen puinen kiitotie. Sen toimittajana oli Saastamoisen Faneri Oy.[13]

HistoriaaMuokkaa

Alun perin sotilaskentäksi rakennettu Rissala liitettiin Aero Oy:n reittiverkostoon 1.7.1946. Lentoyhteys Helsingistä Kuopioon lennettiin Junkers Ju-52 ja Douglas DC-2 -koneilla. Aluksi lennot tapahtuivat Hyvinkäältä. Malmilta lennot Kuopioon alkoivat 8.5.1947.[14]

Ensimmäinen lentoasemarakennus Rissalaan valmistui 1947. Hirsirakennuksessa oli matkustajaterminaali, lennonjohto, sääasema sekä haliinnolliset tilat. Lentoasemarakennus oli käytössä 1947-1971.[15] Myöhemmin tiloissa toimi Finnairin ilmailuopisto 1976-1985, ennen muuttoaan Poriin.[16] Nykysin rakennus on purettu.

Uusi lentoterminaali ja lennonjohtotorni valmistuivat 1971. Terminaali on edelleen käytössä, joskin sitä on laajennettu pariin otteeseen.

Lentoaseman historian toistaiseksi vilkkain vuosi on 2006, jolloin Kuopion kautta lensi 332 000 matkustajaa. Finnairin lisäksi asemalla operoivat tuolloin Blue One Helsinkiin ja Air Baltic Riikaan.[17]

Yhteistoimintakenttänä Kuopion lentoasema on operaatiomäärillä mitattuna aina ollut vilkas. Esimerkiksi vuonna 1989 laskeutumisia oli yhteensä noin 18.000, joista sotilasilmailun osuus 8.000, yleisilmailun 7.000 ja liikenneilmailun 3.000.[15] . Vuonna 2021 tilastoitiin 8.749 laskeutumista, joista sotilasilmailun osuus oli 5.677.[18]

 
Kuopion lentoaseman juuri valmistunut terminaali ja Finnairin Super Caravelle (1971). Taustalla Juurusvesi.

Lentoasemien viestiyhteyksiä hoidettiin aluksi sähköttämällä.Rissalan tunnus oli OJC. Ilmailun kaukokirjoitinverkkoon (AFTN) Rissalan lentoasema liittyi 1957. Ensimmäinen radiomajakka "K" otetiin käyttöön 1952.[15]

Kuopion lentoaseman päälikkönä ovat toimineet: Auvo Tuppurainen, Kalervo Heiskanen, Mikko Lallukka (1968-1993), Matti Koskivaara (1993-1999), Heikki Jouppila (1999-2005) [19], Markku Linna (2005-2008) ja Raija Niskanen (2008-)

Uusi lennonjohtotorni ja järviterminaaliMuokkaa

Lentokenttä oli suljettuna koko heinäkuun 2007, jolloin sen kiitotiet päällystettiin uudelleen ja samalla suoritettiin muita aseman kunnostukseen liittyviä huolto- ja rakennustöitä. Uuden lennonjohtotornin rakentaminen alkoi vuodenvaihteessa 2007, ja se oli käyttövalmiina vuoden lopulla. Vanha torni on purettu osittain ja muutettu toimistoksi.

Uuden tornin lähestymislennonjohto uusittiin kokonaan kesäkuussa 2009. Käyttöön otettiin muun muassa uusi tutka.[8]

Lentoasemalle valmistui myös keväällä 2008 järviterminaali, joka mahdollistaa syöttöliikenteen vesitse.

Karjalan lennosto RissalassaMuokkaa

Lentokentän rakentaminen alkoi marraskuussa 1939 ja lentotoiminta toukokuussa 1940. Lentokenttä palveli toisen maailmansodan aikana myös saksalaisten tukikohtana vuosina 1942–1943. Säännöllinen matkustajalentoliikenne lentoasemalle alkoi vuonna 1946.

Jatkosodan jälkeen Ilmavoimien Lentorykmentti 2 sijoitettiin Rissalaan, missä se toimi lakkauttamiseensa vuoteen 1952 saakka. Tämän jälkeen siitä syntynyt Kolmas lennosto siirtyi Uttiin. Lennosto muuttui Karjalan Lennostoksi vuonna 1961, jolloin se siirtyi takaisin Rissalaan. Toiminta alkoi Fouga Magister -harjoitushävittäjillä. MiG-21F tuli pian Karjalan lennoston torjuntahävittäjäksi ja MiG-21 -koneet olivat käytössä vuoteen 1998. Sen jälkeen kalustoksi tuli Boeing F/A-18 Hornet -hävittäjä.

HätälaskupaikkaMuokkaa

Kuopion lentoasema toimii hätälaskupaikkana sen yli kulkevan Kaukoidän lentoreitin lennoille, koska se on harvoja sisämaan kenttiä, joka kestää tarvittaessa jopa Boeing 747:n painon (tilanne, jossa Boeing 747 haluaisi laskeutua aiheuttaisi kuitenkin erikoisjärjestelyjä sen pitkän siipien kärkivälin takia) ja koska Kuopion yliopistollinen sairaala on maailman huipputasoa akuuttipotilaiden hoitokyvyssä.lähde? Vuonna 2006 Japaniin matkalla ollut lento laskeutui matkustajan sydänkohtauksen vuoksi. Savon Sanomat kertoi kyseisen kaltaisia tapahtumia olevan Euroopassa vuosittain vain yksittäisiä.lähde tarkemmin? Muita kentän puolesta Boeing 747:n kestäviä varalaskeutumispaikkoja ovat etelästä ja lännestä saapuessa ainakin Turku, Tampere-Pirkkala ja Oulu, sekä pohjoisessa Rovaniemi.

Rissalan lentoturmaMuokkaa

Pääartikkeli: Rissalan lentoturma

Rissalan lentoturmassa 3. lokakuuta 1978 Suomen ilmavoimien Douglas DC-3 putosi lentoonlähdön jälkeen Juurusveteen. Turmassa kuolivat kaikki koneessa olleet 15 henkilöä. Uhrien joukossa oli merkittäviä politiikan ja talouselämän vaikuttajia.

MatkustajatilastotMuokkaa

Vuosittaiset matkustajatilastot Kuopion lentoasemalle[3][20]
Vuosi Kotimaa Kansainvälinen Yhteensä Muutos Lähde
2005 274 954 32 785 307 739 +6,5 %   [20]
2006 289 231 42 971 332 202 +7,9 %   [20]
2007 270 430 33 774 304 204 −8,4 %   [20]
2008 252 616 37 601 290 247 −4,6 %   [20]
2009 220 018 30 546 250 564 −13,7 %   [20]
2010 207 067 46 545 253 612 +1,2 %   [20]
2011 244 472 39 933 284 405 +1,2 %   [20]
2012 255 988 26 912 282 900 –0,6 %   [20]
2013 227 116 34 035 261 151 –7,7 %   [20]
2014 221 722 38 642 260 364 –0,3 %   [3]
2015 202 041 30 226 232 267 −10,8 %   [3]
2016 200 569 26 625 227 194 –2,2 %   [3]
2017 207 276 28 135 235 411 +3,6 %   [3]
2018 213 856 31 286 245 682 +4,4 %   [3]
2019 204 597 38 932 243 529 –0,9 %   [3]
2020 52 734 4 865 57 599 –76,3 %   [3]
2021 31 611 4 796 36 407 –36,8 %   [3]

KuviaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b EFKU Kuopio (PDF) (osa EFKU AD 2.1) AIP Suomi / Finland. 30.6.2011. Vantaa: Finavia. Arkistoitu 20.7.2011. Viitattu 17.7.2011.
  2. Finavian lentoliikennetilasto 2010, s. 7. Vantaa: Finavia. Tilaston verkkoversio (arkistoitu) (viitattu 17.7.2011).
  3. a b c d e f g h i j Finavian liikennetilastot Vantaa: Finavia Oyj. Viitattu 22.4.2018.
  4. a b Ilmasilta Kuopiosta Latviaan aukeaa. Savon Sanomat, 25.1.2008, 101. vsk, nro 24, s. A14. Kuopio: Savon Sanomat Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 17.7.2011.
  5. a b c d e Tiihonen, Marita: Kenttä on iskussa. Savon Sanomat, 1.2.2010, s. 5. Kuopio: Savon Sanomat Oy.
  6. Lentoasemista vain neljännes kannattavia YLE Uutiset. 23.9.2007. Yleisradio Oy. Viitattu 23.9.2007.
  7. Kervinen, Kaija: Karjalan Lennosto vahvistuu enemmän kuin vuosikymmeniin Yle Savo. 27.3.2014. Viitattu 3.6.2014.
  8. a b Korhonen, Niina: Tarkkaa tietoa uudella tutkalla. Savon Sanomat, 6.6.2009, s. 28. Kuopio: Savon Sanomat Oy.
  9. Kuopiosta vuoden lentoasema 2004 8.12.2004. Ilmailulaitos. Arkistoitu 30.6.2011. Viitattu 17.7.2011.
  10. Kuopion seudun joukkoliikenneKuopion kaupunki (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. Lentobussi IisalmiMatkaSavo (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. Aerodrome Chart – ICAO. Kuopio (pdf) (s. EFKU AD 2.4-1 (ADC)) AIP Suomi / Finland. 20.11.2008. Vantaa: Finavia. Viitattu 13.10.2008. [vanhentunut linkki]
  13. Paaskoski, Jyrki: Vastuu ja velvoitus: Kolme sukupolvea Saastamoisen perheyrityksessä. Helsinki: Saastamoisen säätiö, 2005.
  14. Nykänen, Jukka ja Rytsy, Harri: Viljapellosta lentokentäksi, Kuopion lentoaseman historia, 1. osa (1939-1960). Siilinjärven kunta, 1985.
  15. a b c Lallukka, Mikko: Rissalan lentokenttä - Kuopion Lentoasema 1940-1990. Kuopion lentoasema, 1990.
  16. Paavola, Irmeli: Ilmailuasiain esittelijästä Ilmailulaitokseksi. Ilmailulaitos, 1997.
  17. Kuopion lentoasema juhlii 80-vuotista taivaltaan keskellä ilmailun suurinta kriisiä – kentän paikaksi oli vaihtoehtoja, mutta Siilinjärvi vei voiton Yle Uutiset. 26.9.2020. Viitattu 25.4.2022.
  18. Finavia vuosi- ja vastuullisuusraportti 2021 2022. Finavia.
  19. Ari Jussila: Karjalan Lennosto 1980-2018 Kylmästä sodasta kansainvälistymiseen. Karjalan Lennoston kilta ry, 2018.
  20. a b c d e f g h i j Liikennetilastot – Matkustajat Vantaa: Finavia. Viitattu 2.5.2017.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuopion lentoasema.