Scandinavian Airlines

tanskalais-norjalais-ruotsalainen lentoyhtiö

Scandinavian Airlines, usein lyhennetty muotoon SAS[1], aiemmin Scandinavian Airlines System[1], on Ruotsin ja Tanskan[2] kansallinen lentoyhtiö, sekä Skandinavian suurin lentoyhtiö.

Scandinavian Airlines
Scandinavian Airlines logo.svg
IATA: SK – ICAO: SAS
Kutsukoodi SCANDINAVIAN
Perustettu 1. syyskuuta 1946
Laivaston koko 133
Kohteiden määrä 121
Tunnuslause We are travelers
Solmukohdat
Emoyhtiö SAS Group
Tytäryhtiö(t) SAS Connect
Kotipaikka Solna, Tukholma, Ruotsi
Kanta-asiakasohjelma EuroBonus
Allianssi Star Alliance
Avainhenkilö(t)
Yhtiön sivut www.flysas.com

SAS Groupin osana toimiva Star Alliancen perustajajäsenlentoyhtiö operoi lentoja 119 kohteeseen. SAS:n pääsolmukohta on Kööpenhaminan lentoasema, josta yhtiö lentää yli viiteenkymmeneen kaupunkiin Europassa. Oslo-Gardermoenin lentoasema sekä Tukholma-Arlandan lentoasema kolmellakymmenellä eurooppalaisella kohteellaan ovat muita pääsolmukohtia. Näiden lisäksi SAS:lla on pienempiä solmukohtia Bergenin lentoasemalla, Göteborg-Landvetterin lentoasemalla, Stavangerin lentoasemalla sekä Trondheimin lentoasemalla.

Marraskuussa 2015 alkaneen ja lokakuussa 2016 päättyneen tilikauden aikana yhtiön lennoilla kulki noin 29 miljoonaa matkustajaa, joista noin 1,3 miljoonaa tilauslennoilla. Yhtiön liikevaihto oli noin 39,5 miljardia Ruotsin kruunua ja nettotulos 1,3 miljardia Ruotsin kruunua.[3][4]

Maaliskuussa 2022 yhtiön laivasto koostuu 133 lentokoneesta. SAS:n laivasto koostuu Airbus A319, A320, A321, A330, A350 XWB, 737-700, 737-800 ja Bombardier CRJ 900 -konetyypeistä.

Täysipäiväisiä työntekijöitä SAS:lla on 10 710.[5]

Helmikuussa 2020 yhtiön julkaisemassa mainoksessa väitettiin, että skandinaaviset perinteet ja kulttuuri ovat vain tuontitavaraa, ja niitä ei oikeasti ole olemassa. Mainos sai runsaasti vihaista palautetta ja boikottikehoituksia. Palautteesta huolimatta yhtiö kertoi seisovansa mainoksen takana.[6]

Helmikuussa 2022 yhtiön ilmoitettiin olevan suurissa taloudellisissa vaikeuksissa.[7]

Scandinavian Airlinesin pääkonttori Solnassa, Ruotsissa

HistoriaMuokkaa

PerustaminenMuokkaa

Lentoyhtiö syntyi elokuussa vuonna 1946, kun Tanskan, Ruotsin ja Norjan valtioiden lentoyhtiöt Det Danske Luftfartselskab A/S, Det Norske Luftfartsrederi ja Svensk Interkontinental Lufttrafik AB perustivat yhteisyrityksen lentämään maanosien välistä liikennettä Skandinaviasta. Yhtiöt aloittivat tämän jälkeen yhteistoiminnan Euroopan reiteillä 1948 ja lopulta yhdistyivät nykyiseksi SAS-konsortioksi 1951.[8]

Paikallisten lentoyhtiöiden ostaminenMuokkaa

SAS hankki itselleen asteittain enemmän hallintaa Skandinavian lentomarkkinoista ostamalla osittain tai kokonaan paikallisia lentoyhtiöitä, kuten Braathens ja Widerøe Norjassa, Linjeflyg ja Skyways Ruotsissa, sekä Cimber Tanskassa. Vuonna 1989 SAS osti 18,4 % osuuden Continental Airlinesin emoyhtiöstä Texas Air Corporationista pyrkimyksenä luoda maailmanlaajuinen allianssi. Myöhemmin tämä osuus myytiin eteenpäin. 1990-luvulla SAS osti 20 % osuuden British Midlandsista. SAS osti 95 % Spanairista, Espanjan toiseksi suurimmasta lentoyhtiöstä. SAS osti myös Air Greenlandista 95 % osuuden.

Star Alliancen perustaminenMuokkaa

Toukokuussa 1997 SAS perusti maailmanlaajuisen lentoyhtiöallianssi Star Alliancen Air Canadan, Lufthansan, Thai Airways Internationalin ja United Airlinesin kanssa. Neljää vuotta aiemmin SAS yritti epäonnistuneesti yhdistyä KLM:n, Austrian Airlinesin ja jo-lakkautetun Swissairin kanssa. Tämän suunnitelman nimi oli Alcazar, ja sen tavoitteena oli luoda Euroopan suurin lentoyhtiö, Symphony.

LähihistoriaMuokkaa

Scandinavian Airlines osti Braathensin vuonna 2001. Nimeä SAS Braathens käytettiin vuodesta 2005 vuoden 2007 kesäkuun ensimmäiseen päivään saakka, jolloin Norjan-toiminnoista muodostettiin SAS Norge.[9] Vuonna 2003 yhtiö perusti halpalentoyhtiön SAS Snowflake. Snowflake lopetti toimintansa 21. lokakuuta 2004.

Vuonna 2004 SAS jaettiin neljään yhtiöön: SAS Scandinavian Airlines Sverige AB, SAS Scandinavian Airlines Danmark A/S, SAS Braathens AS ja SAS Scandinavian International AS. SAS Braathens uudelleenbrändättiin SAS Scandinavian Airlines Norge AS:ksi vuonna 2007.[10] Vuonna 2009 neljä yhtiötä yhdistettiin jälleen yhdeksi, ja SAS Scandinavian System AB syntyi.

Lokakuussa 2006 SAS:n konsernijohtajana aloitti Mats Jansson. Janssonin aikana SAS oli rankasti tappiollinen yhtiö, minkä takia se on joutunut tekemään rajuja leikkauksia. Elokuussa 2010 Janssonin kerrottiin lähtevän SAS:sta syksyn aikana.[11]

27. kesäkuuta 2018 Norjan valtio ilmoitti, että se oli myynyt kaikki sen omistamat osakkeet institutionaalisille sijoittajille hintaan 63 miljoonaa euroa.[2] SAS ei siis enää ole norjalainen yhtiö.

Ruotsi omistaa edelleen 14,8 % ja Tanska 14,2 % SAS:sta, mikä tekee edelleen niistä yhtiön suurimpia omistajia.[2]

KohteetMuokkaa

Joulukuussa 2021 Scandinavian Airlines lentää 121 kohteeseen 34 maassa.[12][13]

Scandiavian Airlinesin kohteet
Maa Kaupunki Lentoasema Huomautuksia
  Alankomaat Amsterdam Schipholin kansainvälinen lentoasema (AMS)
  Belgia Bryssel Brysselin lentoasema (BRU)
  Espanja Alicante Alicante-Elchen lentoasema (ALC)
Barcelona Barcelonan lentoasema (BCN)
Las Palmas Gran Canarian lentoasema (LPA)
Málaga Málagan lentoasema (AGP)
Palma de Mallorca Palma de Mallorcan lentoasema (PMI)
Sevilla Sevillan lentoasema (SVQ)
Valencia Valencian lentoasema (VLC)
  Färsaaret Sørvágur Vágarin lentoasema (FAE)
  Irlanti Dublin Dublinin lentoasema (DUB)
  Islanti Reykjavík Keflavíkin kansainvälinen lentoasema (KEF)
  Italia Bari Barin Karol Wojtyła -lentoasema (BRI)
Bologna Bolognan Guglielmo Marconi -lentoasema (BLQ)
Catania Catania-Fontanarossan lentoasema (CTA)
Firenze Peretolan lentoasema (FLR)
Milano Linaten lentoasema (LIN)
Malpensan kansainvälinen lentoasema (MXP)
Napoli Napolin kansainvälinen lentoasema (NAP)
Olbia Olbian Costa Smeralda -lentoasema (OLB)
Palermo Falcone Borsellinon lentoasema (PMO)
Pisa Pisan kansainvälinen lentoasema (PSA)
Rooma Leonardo da Vincin kansainvälinen lentoasema (FCO)
Venetsia Marco Polon kansainvälinen lentoasema (VCE)
  Itävalta Innsbruck Innsbruckin lentoasema (INN)
Salzburg Salzburgin lentoasema (SZG)
  Japani Tokio Tokion kansainvälinen lentoasema (HND)
  Kiina Peking Pekingin kansainvälinen lentoasema (PEK)
Shanghai Shanghai Pudongin kansainvälinen lentoasema (PVG)
  Kosovo Pristina Pristinan kansainvälinen lentoasema (PRN)
  Kreikka Ateena Ateenan kansainvälinen lentoasema (ATH)
Chaniá Chanián kansainvälinen lentoasema (CHQ)
Iraklion Iraklionin kansainvälinen lentoasema (HER)
Ródos Ródoksen kansainvälinen lentoasema (RHO)
Thessaloniki Thessalonikin kansainvälinen lentoasema (SKG)
  Kroatia Dubrovnik Dubrovnikin lentoasema (DBV)
Pula Pulan lentoasema (PUY)
Split Splitin lentoasema (SPU)
  Latvia Riika Riian kansainvälinen lentoasema (RIX)
  Libanon Beirut Rafik Haririn kansainvälinen lentoasema (BEY)
  Liettua Palanga Palangan kansainvälinen lentoasema (PLQ)
Vilna Vilnan lentoasema (VNO)
  Luxemburg Luxemburg Findelin kansainvälinen lentoasema (LUX)
  Malta Valletta Maltan kansainvälinen lentoasema (MLA)
  Montenegro Tivat Tivatin lentoasema (TIV)
  Norja Alattio Alattion lentoasema (ALF)
Bardufoss Bardufossin lentoasema (BDU)
Bergen Bergenin lentoasema (BGO) Toissijainen solmukohta.
Bodø Bodøn lentoasema (BOO)
Harstad / Narvik Harstadin/Narvikin lentoasema (EVE)
Haugesund Haugesundin lentoasema (HAU)
Kirkkoniemi Kirkkoniemen lentoasema (KKN)
Kristiansand Kristiansandin lentoasema (KRS)
Kristiansund Kristiansundin lentoasema (KSU)
Lemmijoki Lemmijoen lentoasema (LKL)
Longyearbyen Huippuvuorten lentoasema (LYR)
Molde Molden lentoasema (MOL)
Oslo Gardermoenin lentoasema (OSL) Solmukohta.
Stavanger Stavangerin lentoasema (SVG) Toissijainen solmukohta.
Tromssa Tromssan lentoasema (TOS) Toissijainen solmukohta.
Trondheim Trondheimin lentoasema (TRD) Toissijainen solmukohta.
Ålesund Ålesundin lentoasema (AES)
  Portugali Faro Faron lentoasema (FAO)
Funchal Madeiran lentoasema (FNC)
Lissabon Portelan lentoasema (LIS)
  Puola Gdańsk Gdańsk Lech Wałęsan lentoasema (GDN)
Krakova Krakova Johannes Paavali II:n kansainvälinen lentoasema (KRK)
Poznań Poznań-Ławican lentoasema (POZ)
Szczecin Szczecin-Goleniówin lentoasema (SZZ)
Varsova Frédéric Chopinin kansainvälinen lentoasema (WAW)
Wrocław Wrocławin lentoasema (WRO)
  Ranska Biarritz Biarritz-Parmen lentoasema (PIQ)
Montpellier Montpellier-Méditerranéen lentoasema (MLP)
Pariisi Charles de Gaullen kansainvälinen lentoasema (CDG)
Nizza Côte d’Azurin kansainvälinen lentoasema (NCE)
  Romania Bukarest Henri Coandăn lentoasema (OTP)
  Ruotsi Göteborg Landvetterin lentoasema (GOT) Toissijainen solmukohta.
Kalmar Kalmarin lentoasema (KLR)
Kiiruna Kiirunan lentoasema (KRN)
Luulaja Luulajan lentoasema (LLA)
Malmö Malmön lentoasema (MMX)
Ronneby Ronnebyn lentoasema (RNB)
Skellefteå Skellefteån lentoasema (SFT)
Sundsvall Sundsvall-Timrån lentoasema (SDL)
Sälen Sälen-Trysilin lentoasema (SCR)
Tukholma Arlandan lentoasema (ARN) Solmukohta.
Uumaja Uumajan lentoasema (UME)
Visby Visbyn lentoasema (VBY)
Ängelholm Ängelholm-Helsingborgin lentoasema (AGH)
Östersund Åre Östersundin lentoasema (OSD)
  Saksa Berliini Berliinin–Brandenburgin lentoasema (BER)
Düsseldorf Düsseldorfin lentoasema (DUS)
Frankfurt am Main Frankfurt am Mainin lentoasema (FRA)
Hampuri Hampurin lentoasema (HAM)
Hannover Hannoverin lentoasema (HAJ)
München Münchenin lentoasema (MUC)
Stuttgart Stuttgartin lentoasema (STR)
  Suomi Helsinki Helsinki-Vantaan lentoasema (HEL)
Tampere Tampere-Pirkkalan lentoasema (TMP)
Turku Turun lentoasema (TKU)
Vaasa Vaasan lentoasema (VAA)
  Sveitsi Geneve Geneven kansainvälinen lentoasema (GVA)
Zürich Zürichin lentoasema (ZRH)
  Tanska Aalborg Aalborgin lentoasema (AAL)
Aarhus Aarhusin lentoasema (AAR)
Billund Billundin lentoasema (BLL)
Kööpenhamina Kööpenhaminan lentoasema (CPH) Solmukohta.
  Turkki Alanya Gazipaşan lentoasema (GZP)
  Venäjä Pietari Pulkovon kansainvälinen lentoasema (LED)
  Viro Tallinna Tallinnan Lennart Meri -lentoasema (TLL)
  Yhdistynyt kuningaskunta Aberdeen Aberdeenin lentoasema (ABZ)
Birmingham Birminghamin lentoasema (BHX)
Edinburgh Edinburghin lentoasema (EDI)
Lontoo Heathrow’n lentoasema (LHR)
Manchester Manchesterin lentoasema (MAN)
  Yhdysvallat Boston Loganin kansainvälinen lentoasema (BOS)
Chicago O’Haren kansainvälinen lentoasema (ORD)
Los Angeles Los Angelesin kansainvälinen lentoasema (LAX) Kööpenhamina – Los Angeles -reitti Scandinavian Airlinesin pisin suora lento (9 050 km).
Newark Newarkin kansainvälinen lentoasema (EWR)
San Francisco San Franciscon kansainvälinen lentoasema (SFO)
Washington D.C. Dullesin kansainvälinen lentoasema (IAD)

KaupunkitilastotMuokkaa

Tässä tilastossa on SAS:n kiireisimmät lentokentät, tilanne maaliskuulta 2014.

SAS:n vilkkaimmat lentokohteet
Sija Lentoasema Lähtöjä päivässä Kohteita
1 Kööpenhamina (CPH) 435 86
2 Tukholma (ARN) 410 73
3 Oslo (OSL) 287 64
4 Bergen (BGO) 129 49
5 Stavanger (SVG) 118 35
6 Trondheim (TRD) 116 44
7 Göteborg (GOT) 57 17
8 Bodø (BOD) 55 19
9 Tromssa (TOS) 49 31
10 Lontoo (LHR) 31 5

LaivastoMuokkaa

Nykyinen laivastoMuokkaa

Maaliskuussa 2022 Scandanavian Airlinesin laivasto koostuu seuraavista konetyypeistä. Laivaston keski-ikä on 8,4 vuotta.[14][15]

Konetyyppi Lukumäärä Tilauksia Matkustajapaikkoja Huomautuksia
Airbus A319-100 4 150
Airbus A320-200 11 168 Korvataan Airbus A320neo -koneilla.[16]
Airbus A320neo 46 24[16] 180 Toimitukset vuoteen 2023 asti. Korvaa Boeing 737 -sarjan koneet ja Airbus A320-200 -koneet.
Airbus A321-200 8 200
Airbus A321LR 3 157
Airbus A330-300 9 262
266
Airbus A350-900 6 2[17] 300 Toimitukset vuoteen 2024 asti.
ATR 72-600 6 70 liikennöijänä Xfly
Boeing 737-700 10 141 Korvataan Airbus A320neo -koneilla.[16]
Boeing 737-800 4 183
Bombardier CRJ-900LR 11 90 liikennöijänä CityJet
5 88 liikennöijänä Xfly
Embraer E195 6[18] vahv. myöh. Siirretään SAS Linkin omistukseen.
Yhteensä 123 32
SAS Connectin laivasto
Konetyyppi Lukumäärä Tilauksia Matkustajapaikkoja Huomautuksia
Airbus A320neo 10 180
Yhteensä 10 0

Dash Q400-koneiden poisto laivastostaMuokkaa

Loppuvuonna 2007 SAS:n kanadalaisvalmisteiset Bombardier Dash-8-400 -potkuriturbiinikoneet joutuivat vakaviin vaaratilanteisiin kahdeksan kertaa. Syyn todettiin olevan laskutelineissä.

  • 9.9.2007 Dash-8-400 teki hätälaskun Aalborgin lentokentälle laskeutumisen aikana havaitun laskutelinevian vuoksi. Oikea laskuteline petti laskussa, kone kaatui oikean siiven varaan, kääntyi tulosuuntaansa ja päätyi pellolle. Oikea moottori syttyi tuleen, mutta vakavilta loukkaantumisilta vältyttiin.
  • 12.9.2007 Dash-8-400 teki hätälaskun Vilnan lentoasemalle samoin lennon aikana havaitun laskutelinevian vuoksi. Oikea laskuteline petti tälläkin kertaa, mutta jälleen vältyttiin vakavilta loukkaantumisilta. Kaikki SAS:n Dash-8-400 koneet poistettiin tilapäisesti käytöstä tarkastuksia varten.
  • Viimeisin vaaratilanne tapahtui 27.10.2007 Kööpenhaminan lentoasemalla. Dash-8-400 koneen laskutelinettä ei saatu lukittumaan kunnolla tunteja kestäneistä yrityksistä huolimatta, ja lopulta kone joutui laskeutumaan siitä huolimatta. Laskuteline petti jälleen kesken laskun, ja kone jäi nojaamaan siipensä varaan. Henkilövahinkoja ei tullut, mutta monet matkustajat olivat šokissa.[2] Koneen laskutelineet oli kuitenkin tarkastettu kuukautta aikaisemmin edellisten onnettomuuksien takia.

SAS ilmoitti 28.10.2007 lopettavansa Dash-8-400 konetyypillä operoinnin kokonaan. [3]

PalvelutMuokkaa

LoungetMuokkaa

Seuraavilla lentoasemilla on SAS:n lounge-tilat:

EuroBonusMuokkaa

SAS:n kanta-asiakasohjelman nimi on EuroBonus. Jäsenet ansaitsevat pisteitä kaikilla SAS:n ja Widerøen lennoilla, kuten myös kaikilla Star Alliance-lennoilla. EuroBonuksella on yli 4,7 miljoonaa jäsentä.[4][19]

IlmatyynyaluksetMuokkaa

Vuosina 1984–1994 SAS liikennöi ilmatyynyalusreittiä Malmön ja Kööpenhaminan lentoaseman välillä. Matkustajat pystyivät ilmoittumaan lennoilleen Malmössä ja ilmatyynyalukset toimivat ns. jatkolentoina Kööpenhaminaan. Vuonna 1994 ilmatyynyaluspalvelu korvattiin lautalla, joka jatkoi toimintaansa kunnes Juutinrauman silta avattiin vuonna 2000 ja Malmöstä pääsi Kööpenhaminaan junalla.

Wi-FiMuokkaa

SAS tarjoaa langattoman Internet-yhteyden kymmenessä 737-800-lentokoneessa sekä useissa pitkänmatkankoneissa. Wi-Fi on ilmainen EuroBonus Gold ja -Diamond-kortinhaltijoille, sekä Business- tai SAS Plus -lipun ostaneille matkustajille. Loput matkustajat pystyvät ostamaan Internet-yhteyden kuudella eurolla tai tuhannella EuroBonus-pisteellä Skandinaviassa ja muualla Euroopassa lentäessä. Pidemmillä lennoilla Wi-Fi maksaa 15 euroa tai 3 000 EuroBonus-pistettä.

PalkinnotMuokkaa

2010Muokkaa

  • Flightstats: Maailman täsmällisin lentoyhtiö
  • Simpliflying: Paras sosiaalisen median käyttö kriisitilanteessa

2011Muokkaa

  • Edge Awards: Lempilentoyhtiö
  • Grand Travel Award: Euroopan paras lentoyhtiö
  • Webbie: Vuoden internetkampanja

2012Muokkaa

  • Webbie Award: Vuoden internetkampanja

2013Muokkaa

  • Freddie Awards: Paras asiakaspalvelu Euroopassa/Aasiassa
  • Sustainable Brand Index/Ympäristöä eniten säästävä lentoyhtiö

2014Muokkaa

  • Grand Travel Award: Euroopan paras lentoyhtiö
  • ServiceScore: Korkeimman palvelun lentoyhtiö

OnnettomuudetMuokkaa

  • 4.7.1948 SAS:n DC-6B SE-DBA törmäsi ilmassa brittiläiseen sotilaskoneeseen Northwoodissa, Lontoon pohjoispuolella. Kaikki 32 koneessa ollutta kuolivat.
  • 19.1.1960 Caravelle III OY-KRB syöksyi maahan lähellä Ankaraa Turkissa. Kaikki 42 koneessa ollutta kuolivat.
  • 13.1.1969 SAS:n lennolla 933 ollut DC-8-62 LN-MOO osui mereen ollessaan laskeutumassa pimeällä Los Angelesiin. 15 ihmistä kuoli, 30 selvisi hengissä.
  • 19.4.1970 DC-8-62 SE-DBE paloi kokonaan Rooman lentokentällä lähtökiidon aikana moottorista alkaneessa tulipalossa. Kaikki matkustajat ja henkilökunta ehtivät poistumaan koneesta.
  • 13.1.1973 DC-9-21 LN-RLM:n lentäjä keskeytti lähtökiidon Oslon lentokentällä, mutta ei saanut konetta pysäytetyksi kiitotielle. Kone jatkoi jään peittämälle Oslonvuonolle, jonne se pysähtyi. Kaikki ehtivät poistumaan koneesta ennen kuin se vajosi jään läpi.
  • 28.2.1984 SAS:n lennolla 901 Tukholmasta Oslon kautta New Yorkiin matkalla ollut DC-10 LN-RKB laskeutui 1 440 metriä JFK:n kiitotien 4R kynnyksen jälkeen eikä konetta saatu pysähtymään kiitotielle. Miehistö ohjasi koneen kiitotien oikealle puolelle välttääkseen törmäyksen lähestymisvaloihin. Kone päätyi lopuksi matalaan veteen. Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa.
  • 27.12.1991 SAS:n lento 751, MD-81 ”Dana Viking” teki pakkolaskun pienelle pellolle Gottröraan Tukholman pohjoispuolelle molempien moottorien rikkoonnuttua puutteellisen jäänpoiston takia 78 sekunnin kuluttua lentoonlähdöstä. Kone katkesi kolmeen osaan, mutta kukaan ei kuollut. 25 ihmistä loukkaantui, heistä kaksi vakavasti.
  • 8.10.2001 MD-87 SE-DMA törmäsi sumussa Milanon lentokentällä lähtökiidossa pieneen Cessna-yksityiskoneeseen, joka oli harhautunut väärään paikkaan. Kone jatkoi lentäjän taitavasta hätäjarrutuksesta huolimatta matkatavararakennuksen seinään, ja kaikki molemmissa koneissa olleet 114 henkeä saivat surmansa. Lisäksi kuoli neljä matkatavararakennuksessa työskennellyttä. Lennonjohdon ohjeet Cessnalle todettiin puutteellisiksi, ja maatutka oli ollut jo pitkään epäkunnossa.
  • 1.5.2013 SAS:n lennolla 908 Newarkista Osloon ollut Airbus A330 törmäsi rullaustiellä ExpressJetin Embraer E145 -koneeseen.[20]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Lyhenneluettelo: S Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 7.8.2015.
  2. a b c Norjan valtio myi koko omistuksensa lentoyhtiö SAS:sta – ainakin saksalainen kilpailija Lufthansa on ollut kiinnostunut ostamaan yhtiön HS Talous. Helsingin Sanomat. Viitattu 27.6.2018.
  3. SAS Annual Report 2015-2016 1.2.2017. SAS Group. Viitattu 18.2.2017.
  4. a b SAS ANNUAL REPORT 2015/2016 www.sasgroup.net. Viitattu 18.2.2017.
  5. SAS IN FIGURES 2015/2016 SAS Group. Viitattu 18.2.2017.
  6. SAS-lentoyhtiön video raivostutti somen – väitti skandinaavisten perinteiden olevan tuontitavaraa iltalehti.fi. Viitattu 12.2.2020.
  7. Konkurssin partaalla räpyttelevä SAS saattaa päätyä yritys­saneeraukseen Helsingin Sanomat. 21.2.2022. Viitattu 2.3.2022.
  8. The SAS story – The beginning SAS.com. Viitattu 7. kesäkuuta 2007.
  9. SAS Braathens to be renamed SAS Norge
  10. SAS Group – Press web.archive.org. 6.2.2012. Viitattu 18.2.2017.
  11. SAS:n toimitusjohtaja jättää yhtiön 10.8.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 10. elokuuta 2010.
  12. Fly to Scandinavia with Scandinavian Airlines www.flysas.com. Viitattu 24.12.2021. (englanniksi)
  13. SAS Route Map and Destinations - FlightConnections www.flightconnections.com. Viitattu 24.12.2021. (englanniksi)
  14. SAS Scandinavian Airlines Fleet Details and History Planespotters.net. Viitattu 6.3.2022. (englanniksi)
  15. Fleet - SAS SAS. Viitattu 6.3.2022. (englanniksi)
  16. a b c SAS places order for an additional 50 Airbus A320neo aircraft to create a single-type fleet - SAS www.sasgroup.net. Viitattu 27.9.2021. (englanniksi)
  17. SAS To Delay Final Airbus A350 Deliveries Simple Flying. 8.9.2021. Viitattu 27.9.2021. (englanniksi)
  18. Sweden's SAS Link adds first E195 ch-aviation. Viitattu 6.3.2022. (englanniksi)
  19. SAS:n EuroBonus-ohjelmalla jo yli 4 miljoonaa jäsentä | lentoposti.fi www.lentoposti.fi. 21.8.2015. Viitattu 18.2.2017.
  20. United Express, SAS planes clip each other at Newark [1] viitattu 31.7.2013

Aiheesta muuallaMuokkaa