Avaa päävalikko

Chaniá (kreik. Χανιά; kath.kreik. Χανία, Chanía; myös translitteroituna muotoihin Khania ja Hania)[2] on Kreikan kaupunki ja samanniminen kunta (Δήμος Χανίων, Dímos Chaníon), joka sijaitsee Chanián alueyksikössä Kreetan alueella. Kaupunki on alueyksikkönsä hallinnollinen keskus. Koko kunnan pinta-ala on 356,12 neliökilometriä ja väkiluku 108 642. Varsinaisen Chanián kaupungin väkiluku on 53 910 (vuonna 2011).[1][3]

Chaniá
Chanián kunta

Χανιά
Δήμος Χανίων
Chanián venetsialaista satamaa.
Chanián venetsialaista satamaa.
lippu
lippu
Kunnan sijainti
Kunnan sijainti

Chaniá

Koordinaatit: 35°31′N, 24°1′E

Valtio Kreikka Kreikka
Hajautetun hallinnon alue Kreeta
Alue Kreeta
Alueyksikkö Chaniá
Hallinto
 – Asutustyyppi kunta, kaupunki
 – Kallikrates-koodi 7401
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 356,12 km²
Väkiluku (2011) 108 642[1]
 – Kunnallis­yksikkö 53 910
 – Kaupunki­yhdys­kunta 53 910
 – Kaupunki 53 910
 – Tiheys 305,07 as./km²
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3
Postinumero 73100
Suuntanumero(t) 28210
Rekisterikilpi ΧΝ









Chaniá on Kreetan saaren toiseksi suurin kaupunki Iraklionin jälkeen. Se on saaren vanhimpia kaupunkeja, ja ollut olemassa jo esihistoriallisella ajalla. Nykyisessä Chaniássa näkyy erityisesti sen venetsialainen perintö. Chaniá toimi Kreetan pääkaupunkina vuosina 1898–1971. Kaupungin seutu on nykyisin suosittua turistialuetta.

MaantiedeMuokkaa

Chaniá sijaitsee Kreetan saaren pohjoisrannikon länsiosassa, Kreetanmereen kuuluvan Chaniánlahden kaakkoiskulmassa Akrotírin niemimaan juuressa. Rannikolla sen itäpuolella sijaitsevat muun muassa Réthymno ja Iraklion ja länsipuolella Kíssamos. Etäisyys Réthymnoon on 60 kilometriä, Iraklioniin 138 kilometriä ja Kíssamokseen 42 kilometriä.[4]

Chanián vanhakaupunki käsittää Kastéllin kukkulan ympäristöineen. Chanián kunta käsittää kaupungin ympäristön, koko Akrotírin niemimaan sekä alueita etelässä Lefká Óri -vuorille saakka. Kuntaan kuuluvat myös saaret Ágioi Theódoroi ja Soúda.

Kaupunginosia ja esikaupunkejaMuokkaa

Chanián kaupuginosia ja esikaupunkeja ovat muun muassa:

HistoriaMuokkaa

Esihistoria ja antiikkiMuokkaa

Pääartikkeli: Kydonia

Chanián paikalla on ollut asutusta jo neoliittisella kaudella. Se keskittyi nykyiselle Kastéllin kukkulalle. Samalla paikalla oli kaupunki ja palatsikeskus minolaisella kaudella eli Kreetan pronssikaudella 1000-luvulla eaa. Viimeistään mykeneläiseltä ajalta lähtien se tunnettiin nimellä Kydonia.[5][6][7]

 
Minolaisen Kydonian raunioita Kastéllin arkeologisella alueella.

Antiikin aikana Kydonia oli yksi Kreetan merkittävimmistä poliksista eli kaupunkivaltioista.[6][7] Roomalaisten vallattua Kreetan vuonna 67 eaa. Kydonia joutui ensimmäisten joukossa lännestä päin saarelle tulleen hyökkäyksen kohteeksi. Seuranneella roomalaisella kaudella kaupungilla oli edelleen merkittävä asema, ja se sai säilyttää joitain erioikeuksia 300-luvulle asti. Antiikin ajan kaupungista on tehty vain vähäisiä löytöjä, sillä monien rakennusten osat on käytetty uudestaan, ja myöhempi kaupunki on loppujen jäänteiden päällä.

Bysanttilainen ja arabiaikaMuokkaa

Kaupungin vaiheista Kreetan ensimmäisellä bysanttilaisella kaudella 300–800-luvuilla tiedetään vain vähän. Saraseeniarabit valtasivat ja tuhosivat kaupungin vuonna 823. Arabikaudella kaupunki sai nykyisen nimensä. Erään teorian mukaan se perustuisi antiikin ajalta periytyneeseen lähiseudun kylännimeen Alkhania Kōmē. Kyseinen kylä oli omistettu Velkhanokselle eli Vulkanukselle. Arabit kutsuivat kaupunkia tämän perusteella nimellä Al Chanea. Tästä kehittyi bysantinkreikkalainen muoto Khania, latinan Canea ja lopulta nykykreikkalaisittain Chaniá.[5][8][9]

Bysanttilaiset valtasivat Khanian takaisin muun Kreetan ohella vuonna 961. Tämän jälkeen kaupunki rakennettiin uudelleen, ja Kastéllin kukkula linnoitettiin.[5] Tästä alkoi saaren niin kutsuttu toinen bysanttilainen kausi.

 
Chanián eli Canean satamaa venetsialaisella kaudella.

Venetsialainen ja osmaniaikaMuokkaa

Vuonna 1204, neljännen ristiretken seurauksena, kaupunki päätyi muun Kreetan mukana venetsialaisille. Venetsialaiset rakennuttivat ja linnoittivat kaupunkia uudelleen. Sen ympärille rakennettiin kaupunginmuurit, jotka varustettiin lopulta bastioneilla ja suurella vallihaudalla. Satamaa parannettiin ja sinne rakennettiin suuret arsenaalit eli laivatelakat.[5]

Venetsialaisella kaudella kaupunki kehittyi saaren toiseksi merkittävämmäksi keskukseksi Candian eli nykyisen Iraklionin jälkeen. Sitä rakennettiin venetsialaiseen tyyliin. Kaupungin väkiluvun arvellaan olleen tuolloin noin 8 000 henkeä.[5]

 
Chanián vanhaakaupunkia Kastéllissa.

Osmaniturkkilaiset valtasivat Chanián vuonna 1645 kaksi kuukautta kestäneen piirityksen jälkeen. Kaupunki kärsi suuria tuhoja. Osmanit rakennuttivat kaupunkia uudelleen turkkilaiseen tyyliin. Sen kirkot muutettiin moskeijoiksi minareetteineen, ja sinne rakennettiin muun muassa turkkilaisia kylpylöitä. Chaniálaiset kapinoivat usein osmanivaltaa vastaan muiden kreetalaisten ja kreikkalaisten tavoin.[5]

Myöhempi historiaMuokkaa

Chaniá toimi itsenäisen Kreetan valtion pääkaupunkina sen perustamisesta vuodesta 1898 lähtien. Vuonna 1913 Kreetan valtio liitettiin Kreikkaan, jonka jälkeen Chaniá jatkoi Kreetan alueen pääkaupunkina vuoteen 1971, jolloin Iraklionista tuli alueen pääkaupunki.

Nykyinen Chanián kunta muodostui, kun Chaniá, Akrotíri, Elefthérios Venizélos, Keramiá, Néa Kydonía, Soúda ja Thériso yhdistyivät vuoden 2011 alussa Kallikrates-suunnitelman mukaisesti.[10]

Nähtävyydet ja turismiMuokkaa

Chanián tärkein nähtävyys on sen vanhakaupunki ja venetsialaisaikainen satama, jossa yhdistyvät kaupungin venetsialainen ja turkkilainen historia. Satamassa sijaitsevat venetsialaiset arsenaalit. Kaupunginmuurit ovat 1590-luvulta. Turkkilaisaikaa edustaa muun muassa sataman Janitsaarien moskeija eli Hassan Paššan moskeija tai Gialín moskeija, joka rakennettiin juhlistamaan kaupungin osmanivalloitusta vuonna 1645. Tärkeimmät museot ovat Chanián arkeologinen museo ja Kreetan merenkulkumuseo. Kaupungin merkittävin kirkko on Chanián katedraali, joka on Kreetan kirkon Kydonían (Chanián) ja Apokóronaksen hiippakunnan katedraali eli piispanistuin.[11]

Talous, liikenne ja koulutusMuokkaa

Chanián koillispuolella Aktotírin niemimaalla sijaitsee Chanián kansainvälinen lentoasema, joka on tärkeä lomalentojen lähtö- ja saapumispaikka. Chanián lauttasatama sijaitsee Soúdassa noin kuusi kilometriä itään. Sieltä on yhteydet Pireukseen Ateenan metropolialueelle.[11] Chanián kautta kulkee saaren päätie eli EO90-kansallistie, joka on Kíssamoksesta Soúdaan osa Eurooppatietä 65 ja Soúdasta itään osa Eurooppatietä 75. Pitkänmatkan linja-autoliikennettä hoitaa KTEL. Linja-autoja kulkee niin Palaióchoraan, Lefká Óri -vuorten kyliin kuin saaren etelärannikollekin.[11]

Chanián ympäristössä on paljon sotilasalueita. Chanián lentoasema toimii Kreikan ilmavoimien tukikohtana, ja Soúdassa on puolestaan Kreikan merivoimien laivastotukikohta, joka on myös Naton käytössä.[11]

Chaniássa toimii Kreetan teknillinen yliopisto.

Kunnan osatMuokkaa

Vuoden 2011 kuntauudistuksesta lähtien Chanián kunta muodostuu seitsemästä kunnallisyksiköstä, jotka vastaavat uudistusta edeltäneitä kuntia. Kunnallisyksiköt sekä niihin kuuluvat kylä- ja kaupunkiyhdyskunnat ja asutukset ovat:[1][10]

Kunnallis­yksikkö Kylä- tai kaupunki­yhdys­kunta Kylä, kaupunki tai muu asutus Väkiluku (2011)
Akrotíri Aróni Ágios Nikólaos 0
Anemómyloi 237
Kathianá 413
Pazinós 629
Pithári 1 724
Zornádis 0
Chordáki Akrópoli 1
Chordáki 259
Gouvernéton luostari (Moní Kyrías ton Angélon Gouvernétou) 6
Kounoupidianá Chorafákia 716
Kalathás 634
Kampáni 476
Kounoupidianá 6 334
Stavrós 460
Mouzourás Agía Zóni 27
Galíni 48
Kalórrouma 53
Koumarés 0
Pyhän Kolminaisuuden luostari (Moní Agías Triádos ton Tzagkarólon) 6
Mouzourás 134
Stérnes Aerodrómiο 74
Káto Maráthi 29
Maráthi 7
Stérnes 833
Yhteensä: 13 100
Chaniá Chaniá Chaniá 53 910
Yhteensä: 53 910
Elefthérios Venizélos Mourniés Krýo Neró 61
Mourniés 7 553
Nerokoúros Nerokoúros 5 531
Yhteensä: 13 145
Keramiá Drakóna Drakóna 60
Kámpoi Kámpoi 57
Madaró 15
Tsakístra 20
Kontópoula Katochóri 141
Kontópoula 63
Maláxa Maláxa 115
Papadianá Achládes 13
Gerolákkos 58
Loúlos 85
Panagiá 30
Platyvóla Platyvóla 3
Spiliária 11
Thymiá 7
Yhteensä: 678
Néa Kydonía Agía Marína Agía Marína 2 005
Ágioi Theódoroi (saari) 0
Darátsos Darátsos 4 732
Galatás Galatás 3 166
Stalós Stalós 868
Yhteensä: 10 771
Soúda Áptera Áptera 403
Kalámi 76
Soúda Platáni 60
Soúda 6 358
Soúda (saari) 0
Tsikalariá Tsikalariá 1 545
Yhteensä: 8 442
Thériso Agiá Agiá 426
Episkopí 44
Kyrtomádos 120
Perivólia Perivólia 3 986
Thériso Thériso 113
Vamvakópoulo Vamvakópoulo 2 300
Varýpetro Lygidés 339
Marmarás 50
Mylonianá 271
Óasis 208
Potistíria 191
Varýpetro 548
Yhteensä: 8 596
Yhteensä: 108 642

LähteetMuokkaa

  1. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. Kerkko Hakulinen ja Sirkka Paikkala: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 36. Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. ISBN 978-952-5446-80-7. suomi
  3. Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 11.8.2010, nro Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio (PDF). (kreikaksi)
  4. Road distances between towns in Crete Explore Crete. Viitattu 20.5.2019.
  5. a b c d e f Chania History from Neolithic times to Second World War Explore Crete. Viitattu 20.5.2019.
  6. a b Chania/Kydonia Minoan Crete. Viitattu 23.11.2015.
  7. a b Ancient Kydonia Destination Crete. Viitattu 23.11.2015.
  8. Chania History Greeka. Viitattu 20.5.2019.
  9. History of Chania Visit Greece. Viitattu 20.5.2019.
  10. a b Άρθρο 1: Σύσταση δήµων. NOMOΣ ΥΠ’ΑΡΙΘ. 3852: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 7.6.2010, nro Τεύχος Πρώτο, Αρ. Φύλλου 87. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio (PDF). (kreikaksi)
  11. a b c d ”Chania”, Greek Island Hopping 2008, s. 334–335. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.

Aiheesta muuallaMuokkaa