AirBaltic

latvialainen lentoyhtiö

A/S Air Baltic Corporation, lyhennettynä AirBaltic tai airBaltic (IATA: BTICAO: BTI), on Latvian kansallinen lentoyhtiö, joka on perustettu vuonna 1995. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Riiassa, ja suurin osa lennoista operoidaan Riian kansainväliseltä lentoasemalta.[1]

airBaltic
AirBaltic logo.svg
IATA: BT – ICAO: BTI
Kutsukoodi AIRBALTIC
Perustettu 1995
Laivaston koko 34
Kohteiden määrä 71
Solmukohdat
Emoyhtiö A/S Air Baltic Corporation
Kotipaikka Riika, Latvia
Avainhenkilö(t) Martin Gauss (toimitusjohtaja)
Yhtiön sivut www.airbaltic.com

AirBalticin muita solmukohtia ovat Vilnan kansainvälinen lentoasema ja Tallinnan Lennart Meri -lentoasema. Lisäksi yhtiö ilmoitti 14. joulukuuta 2021 perustavansa uuden solmukohdan Tampere-Pirkkalan lentoasemalle.[2] Yhtiöllä oli aiemmin tiivistä yhteistyötä Scandinavian Airlines -lentoyhtiön kanssa, muun muassa kanta-asiakasohjelman muodossa. AirBaltic työllistää noin 790 ihmistä.

HistoriaMuokkaa

Vuonna 1996 airBaltic sai ensimmäisen Avro RJ70 -koneensa. Samana vuonna airBaltic liittyi SAS:n EuroBonus-yhteistyöhön. Vuonna 1997 aloitettiin rahtitoiminnot, ja vuonna 1998 yhtiön laivastoon liittyi Fokker 50 -konetyyppi. Vuonna 1999 tällä konetyypillä korvattiin Saab 340 -koneet.lähde?

Ensimmäiset Boeing 737-500 -koneet liittyivät airBalticin laivastoon vuonna 2003. 1. kesäkuuta 2004 airBaltic aloitti toiminnot Liettuan pääkaupungin Vilnan lentoasemalla, josta se alkoi lentää viiteen kohteeseen. Lokakuussa 2004 lentoyhtiö alkoi käyttää nimestään muotoa airBaltic.lähde?

Tammikuussa 2007 airBalticin reittiverkko kattoi 34 kohdetta Riiasta, 12 Vilnasta ja kaksi Kaliningradista. Vuoteen 2009 tultaessa on liikenne Vilnassa huomattavasti vähentynyt, sillä yhtiö lentää Vilnasta enää kolmeen kohteeseen. Yhtiö on vuonna 2009 aloittanut useita välilaskullisia reittejä, joiden avulla se on luonut uudet reitit Linköping–Bergen, Linköping–Stavanger, Tampere–Kuopio, Turku–Oulu sekä Turku–Tallinna. Kyseisiä reittejä ei kuitenkaan enää lennetä.lähde?

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja on Martin Gauss. Muun johtoryhmän muodostavat Martin Sedlacky (COO) ja Vitolds Jakovlevs (CFO).[3]

Yhtiön tilanne kesäkuussa 2011 oli, että airBaltic oli joutumassa konkurssiin, sillä viiden ensimmäisen kuukauden aikana sen tappiot olivat lähes 26 miljoonaa euroa. Väitteitä vararikkouhasta oli liikkunut jo pitkään. Tilanteen syynä talousministeri Artis Kampars piti sitä, että yrityksestä siirrettiin rahaa sen oheistoimintoja hoitaviin yrityksiin, joiden omistajia ei tiedetty. Yhtiö oli yhtenä epäiltynä rikostutkinassa, jossa tutkinnan kohteina oli myös korkeiden virkamiesten ja poliitikkojen toimia. Epäiltiin muun muassa, että yhtiön johtaja Bertolt Flick olisi solminut poliitikko Ainas Slesersin kanssa ”fiktiivisiä sopimuksia”, joiden piti koskea mainostilan ostoa, mutta todellisuudessa rahoitettiinkin Sleserin vaalikampanjointia.[1]

Vuonna 2016 airBalticille saapuivat ensimmäiset Airbus A220 -koneet. Yhtiö ilmoitti luopuvansa potkurikoneista vuoteen 2021 mennessä tai aiemmin, jos se saa leasing-koneilleen uudet käyttäjät.lähde?

KohteetMuokkaa

Toukokuussa 2022 airBaltic lentää 71 kohteeseen 29 maassa.[4][5]

airBalticin kohteet
Maa Kaupunki Lentoasema Huomautuksia
  Alankomaat Amsterdam Schipholin kansainvälinen lentoasema (AMS)
  Belgia Bryssel Brysselin lentoasema (BRU)
  Espanja Barcelona Barcelonan lentoasema (BCN)
Madrid Adolfo Suárezin Barajasin Madridin kansainvälinen lentoasema (MAD)
Málaga Málagan lentoasema (AGP)
Palma de Mallorca Palma de Mallorcan lentoasema (PMI)
Teneriffa Teneriffan eteläinen lentoasema (TFS) Riika–Teneriffa-reitti airBalticin pisin suora lento (4 511 km).
Valencia Valencian lentoasema (VLC)
  Georgia Batumi Batumin kansainvälinen lentoasema (BUS)
Tbilisi Tbilisin kansainvälinen lentoasema (TBS)
  Irlanti Dublin Dublinin lentoasema (DUB)
  Islanti Reykjavík Keflavíkin kansainvälinen lentoasema (KEF)
  Israel Tel Aviv Ben Gurionin kansainvälinen lentoasema (TLV)
  Italia Catania Catania-Fontanarossan lentoasema (CTA)
Milano Malpensan kansainvälinen lentoasema (MXP)
Napoli Napolin kansainvälinen lentoasema (NAP)
Olbia Olbia-Costa Smeraldan lentoasema (OLB)
Pisa Pisan kansainvälinen lentoasema (PSA)
Rooma Leonardo da Vincin kansainvälinen lentoasema (FCO)
Venetsia Marco Polon kansainvälinen lentoasema (VCE)
Verona Verona-Villafrancan lentoasema (VRN)
  Itävalta Salzburg Salzburgin lentoasema (SZG)
Wien Wienin kansainvälinen lentoasema (VIE)
  Kreikka Ateena Ateenan kansainvälinen lentoasema (ATH)
Iraklion Iraklionin kansainvälinen lentoasema (HER)
Korfu Korfun kansainvälinen lentoasema (CFU)
Ródos Ródoksen kansainvälinen lentoasema (RHO)
Santoríni Santorínin lentoasema (JTR)
Thessaloniki Thessalonikin kansainvälinen lentoasema (SKG)
  Kroatia Dubrovnik Dubrovnikin lentoasema (DBV)
Rijeka Rijekan lentoasema (RJK)
Split Splitin lentoasema (SPU)
  Kypros Lárnaka Lárnakan kansainvälinen lentoasema (LCA)
  Latvia Riika Riian kansainvälinen lentoasema (RIX) Solmukohta.
  Liettua Palanga Palangan kansainvälinen lentoasema (PLQ)
Vilna Vilnan lentoasema (VNO) Toissijainen solmukohta.
  Malta Valletta Maltan kansainvälinen lentoasema (MLA)
  Norja Bergen Bergenin lentoasema (BGO)
Oslo Gardermoenin lentoasema (OSL)
Stavanger Stavangerin lentoasema (SVG)
Trondheim Trondheimin lentoasema (TRD)
  Portugali Lissabon Portelan lentoasema (LIS)
  Ranska Nizza Côte d’Azurin kansainvälinen lentoasema (NCE)
Pariisi Charles de Gaullen kansainvälinen lentoasema (CDG)
  Ruotsi Göteborg Landvetterin lentoasema (GOT)
Tukholma Arlandan lentoasema (ARN)
  Saksa Berliini Berliinin–Brandenburgin lentoasema (BER)
Düsseldorf Düsseldorfin lentoasema (DUS)
Frankfurt am Main Frankfurt am Mainin lentoasema (FRA)
Hampuri Hampurin lentoasema (HAM)
München Münchenin lentoasema (MUC)
Stuttgart Stuttgartin lentoasema (STR)
  Suomi Helsinki Helsinki-Vantaan lentoasema (HEL)
Kittilä Kittilän lentoasema (KTT)
Tampere Tampere-Pirkkalan lentoasema (TMP) Toissijainen solmukohta.
Turku Turun lentoasema (TKU)
  Sveitsi Geneve Geneven lentoasema (GVA)
Zürich Zürichin lentoasema (ZRH)
  Tanska Billund Billundin lentoasema (BLL)
Kööpenhamina Kööpenhaminan lentoasema (CPH)
  Tšekki Praha Václav Havelin kansainvälinen lentoasema (PRG)
  Ukraina Kiova Boryspilin kansainvälinen lentoasema (KBP) Reitti keskeytetty.
Lviv Lvivin kansainvälinen lentoasema (LWO) Reitti keskeytetty.
Odessa Odessan kansainvälinen lentoasema (ODS) Reitti keskeytetty.
  Unkari Budapest Budapestin Ferenc Lisztin kansainvälinen lentoasema (BUD)
  Viro Tallinna Tallinnan Lennart Meri -lentoasema (TLL) Toissijainen solmukohta.
  Yhdistyneet arabiemiirikunnat Dubai Dubain kansainvälinen lentoasema (DXB)
  Yhdistynyt kuningaskunta Aberdeen Aberdeenin lentoasema (ABZ)
Edinburgh Edinburghin lentoasema (EDI)
Lontoo Gatwickin lentoasema (LGW)
Manchester Manchesterin lentoasema (MAN)

LaivastoMuokkaa

 
airBalticin entinen Boeing 737-500 lähdössä Zürichin lentoasemalta.

Nykyinen laivastoMuokkaa

Toukokuussa 2022 airBalticin laivasto koostuu seuraavista konetyypeistä. Laivaston keski-ikä on 2,8 vuotta.[6][7]

airBalticin laivasto
Konetyyppi Lukumäärä Tilauksia Matkustajapaikkoja Huomautuksia
Airbus A220-300 36 14[8] 145 Konetyypin ensimmäinen käyttäjä.[9]
Yhteensä 36 14

LähteetMuokkaa

  1. a b Kunnas, Kaja: Latvian talousministeri: AirBaltic konkurssin partaalla, Helsingin Sanomat 11.6.2011, s. B 5
  2. airBaltic opens a new base in Tampere airBaltic.com. 14.12.2021. airBaltic. Viitattu 14.12.2021.
  3. airBaltic Management airBaltic. Arkistoitu 14.11.2020. Viitattu 12.8.2015.
  4. Monipuoliset lentoreitit | airBaltic www.airbaltic.com. Viitattu 22.5.2022.
  5. Air Baltic Flights and Destinations - FlightConnections www.flightconnections.com. Viitattu 22.5.2022. (englanniksi)
  6. Air Baltic Fleet Details and History Planespotters.net. Viitattu 2.5.2022. (englanniksi)
  7. Fleet | About us airBaltic. Viitattu 2.5.2022. (englanniksi)
  8. Finlay, Mark: airBaltic Takes Its 26th Airbus A220-300 And First In 2021 Simple Flying. 2.5.2021. Viitattu 5.1.2022. (englanniksi)
  9. Boon, Tom: airBaltic Has Now Been Flying The A220 For 5 Years Simple Flying. 16.12.2021. Viitattu 5.1.2022. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa