Jyväskylän lentoasema

Jyväskylän lentoasema
IATA-koodi	JYV
ICAO-koodi	EFJY
Sijainti	Jyväskylä
Koordinaatit	62°24′03″N, 025°40′22″E
Tyyppi	julkinen, sotilas
Ylläpitäjä	Finavia
Valmistumisvuosi	1939
Korkeus	140 m
Liikenneyhteydet
Tärkein keskus ja etäisyys	Jyväskylä – 18 km
Kiitotie
Matkustajamäärä (2019)	66 572
Huomioita
Lähteet	AIP; Tilastot
	www.finavia.fi/fi/jyvaskyla
	Infobox OK

Jyväskylän lentoasema (IATA: JYV, ICAO: EFJY) sijaitsee Jyväskylässä Tikkakosken taajamassa valtatien 4 varrella noin 18 kilometriä Jyväskylän keskustasta pohjoiseen. Vuoden 2009 alkuun asti lentoasema sijaitsi sittemmin Jyväskylään liitetyn Jyväskylän maalaiskunnan alueella.

Lennonjohtotorni.

Kiitotien 30 lähestymisvaloja.

Vuonna 2016 lentoaseman kautta kulki noin 62 450 matkustajaa ^[2]. Matkustajamäärä putosi 2000-luvun puolivälin jälkeen voimakkaasti, mutta on ollut jälleen kasvussa vuodesta 2014 alkaen. Lentoasemaa ylläpitää Finavia, ja sen päällikkönä toimii Mika Järvinen ^[3].

Muita nimityksiäMuokkaa

Toisinaan lentoasemasta käytetään myös epävirallisia nimiä Tikkakosken lentokenttä ja etenkin vanhemmissa lähteissä läheisen järven mukaan Luonetjärven lentokenttä.

HistoriaMuokkaa

Kentän rakentamista suunniteltiin jo 1920-luvulla. Paikaksi ehdotettiin Seppälänkangasta ja Kuokkalaa, mutta puolustusministeriön maastotutkimuksissa Tikkakoskelta löydettiin sopiva paikka kentälle ja varuskunnalle. Kenttä oli sotilasliikenteen käytössä sodan aikana. Aero aloitti lennot Jyväskylä–Helsinki-välillä vuonna 1946, ja ympärivuotinen liikenne alkoi vuonna 1952 ^[4]. Uusi kenttä vihittiin käyttöön vuonna 1960 ^[5]. Lentoaseman matkustajaterminaalia laajennettiin syksyllä 2004.

Finnairin tytäryhtiö Aero Airlines lopetti lentonsa Jyväskylä–Helsinki-reitillä 26. lokakuuta 2007. Ruotsalaisen European Executive Expressin piti aloittaa lentoliikenne Tukholmaan 5. joulukuuta 2005 kahdella päivittäisellä arkivuorolla. Kaikki lentovuorot peruutettiin kuitenkin jo 2. joulukuuta 2005. Samainen lentoyhtiö hakeutui konkurssiin 23. joulukuuta samana vuonna. Aiemmin Tukholman-reittiä lensi 2000-luvun alkupuolelle asti SAS^lähde?.

Yhteydet Suomen ilmavoimiinMuokkaa

Suomen ilmavoimien Luonetjärven varuskunnan Itäranta sijaitsee lentoaseman välittömässä läheisyydessä. Patria Aviation järjestää Ilmasotakoulun peruslentokoulutusta Jyväskylän lentoasemalla. Ilmavoimat on lentoaseman suurin asiakas. Vuonna 2010 lentoaseman noin 15 000:sta laskeutumisesta vain alle 2 000 oli kaupallisia lentoja ^[6]. Finavia työllistää kentällä 40 henkilöä ja maahuolintayhtiö RTG toistakymmentä ^[7].

Jyväskylän laskuvarjokerho ry järjestää lentoasemalla laskuvarjohyppytoimintaa. Suomen Ilmavoimamuseo sijaitsee lentoaseman läheisyydessä.

Yhteydet lentoasemalleMuokkaa

Kaukoliikenteen linja-autoja terminaalin edessä olevalle pysäkille kulkee harvoin ja suurin osa linja-autoliikenteestä kulkee valtatietä 4 pitkin. Lähimmät linja-autopysäkit sijaitsevat noin kilometrin päässä valtatie 4:n ja Lentoasemantien risteyksessä sekä noin neljän kilometrin päässä valtatie 4:n ja Tikkakoskentien risteyksessä. Jyväskylän paikallisliikenteen linjat tulevat Tikkakoskelle mutta eivät jatka lentoasemalle saakka. Tikkakosken keskustasta tai linja-autopysäkeiltä ei ole lentoasemalle kevyenliikenteenväylää ja reitti lentoasemalle kulkisi pitkin valtatie 4:n reunaa, joten käytännössä lähes kaikki lentoaseman henkilöliikenne hoidetaan yksityisautoilla, takseilla tai tilausajolinja-autoilla.

Lentoyhtiöt ja reititMuokkaa

ReittilennotMuokkaa


Lentoyhtiö	Kohteet
Nyxair	Helsinki
Avoin Express	Chanià (alkaa 5.4.2022), Rodos (alkaa 13.9.2022)
Pegasus Airlines	Charter: Antalya

TilauslennotMuokkaa

Jyväskylän lentoasemalta pääsee moniin suosittuihin lomakohteisiin. Tilauslentoja Jyväskylästä lennetään muun muassa Gran Canarialle, Turkkiin, Israeliin, Kyprokseen, Bulgariaan, Kreikkaan, Bangkokiin ja Phuketiin.

RahtilennotMuokkaa

Lentorahtipalveluja tarjoavat Finnair, Danzas ASG Eurocargo, TNT Suomi ja DHL International^lähde?.

MatkustajamäärätMuokkaa

MatkustajatilastotMuokkaa

**Matkustajamäärät Jyväskylän lentoasemalla vuosittain**
Vuosi	Kotimaa	Ulkomaat	Yhteensä	Muutos
2005	140 187	9 811	149 998	−1,8 %
2006	135 223	14 099	149 322	−0,5 %
2007	125 476	13 465	138 941	−7,0 %
2008	112 831	15 787	128 618	−7,4 %
2009	92 144	12 045	104 189	−19,0 %
2010	74 982	13 626	88 608	−15,0 %
2011	75 131	13 719	88 850	+0,3 %
2012	46 139	19 081	65 220	−26,6 %
2013	37 237	13 333	50 570	−22,5 %
2014	39 387	16 319	55 706	+10,2 %
2015	51 761	10 083	61 844	+11,0 %
2016	51 603	10 845	62 448	+1,0 %
2017	56 814	11 152	67 966	+8,8 %
2018	59 516	12 567	72 083	+6,1 %
2019	57 027	9 545	66 572	−7,6 %
2020	10 502	88	10 590	−84,1 %
2021	2 220	2 372	4 592	−56,6 %
2022	3 407	7 573	10 980	+139,1 %

Lähde: Finavia^[2]

LähteetMuokkaa

↑ EFJY Jyväskylä (PDF) (osa EFJY AD 2.1) AIP Suomi / Finland. 31.1.2019. Vantaa: ANS Finland. Viitattu 18.3.2019.
↑ ^a ^b ^c Matkustajamäärät lentoasemittain 1998-2021 (xlsx) Finavia. Viitattu 15.10.2022.
↑ Mika Järvinen Jyväskylän lentoaseman päälliköksi Finavia.fi. 16.7.2019. Finavia Oyj. Viitattu 22.8.2019.
↑ Ilmailu 5/6 Finnica.fi. Viitattu 31.1.2010.
↑ Ilmailu 6/6 Finnica.fi. Viitattu 3.8.2010.
↑ Finavian lentoliikennetilasto 2010, s. 7, 9. Vantaa: Finavia. Tilaston verkkoversio (PDF) (viitattu 19.7.2011). (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ Rahkonen, Jorma: Jyväskylässä uskotaan, että Finncommille löytyy korvaaja. Keskisuomalainen, 3.8.2010, s. 11.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jyväskylän lentoasema Wikimedia Commonsissa

Suomen ilmailukäsikirja – Jyväskylän lentoasema (Arkistoitu – Internet Archive)

Suomen lentoasemat

Enontekiö • Helsinki-Vantaa • Ivalo • Joensuu • Jyväskylä • Kajaani • Kemi-Tornio • Kittilä • Kokkola-Pietarsaari • Kuopio
Kuusamo • Lappeenranta • Maarianhamina • Oulu • Pori • Rovaniemi • Savonlinna • Tampere-Pirkkala • Turku • Vaasa

Ei säännöllistä matkustajaliikennettä: Halli • Mikkeli • Seinäjoki • Utti

Pysyvästi suljetut: Helsinki-Malmi • Varkaus

Suomen raja-asemat

Maaraja-asemat	Haapovaara \| Imatran Pelkola \| Inari \| Karesuvanto \| Karikangas \| Karigasniemi \| Karttimo \| Kilpisjärvi \| Kivilompolo \| Kivipuro \| Kokkojärvi \| Kolmikanta (Imatra) \| Kurvinen \| Kuusamo \| Leminaho \| Muonio \| Niirala (Tohmajärvi) \| Nuijamaa-Brusnitšnoje (Lappeenranta) \| Nuorgam \| Näätämö \| Onkamo \| Parikkala \| Pello \| Puitsi \| Rajakangas \| Raja-Jooseppi-Lotta (Sodankylä) \| Ruhovaara \| Salla \| Santio (Virolahti) \| Tornio-Haaparanta \| Uukuniemi \| Vaalimaa-Torfjanovka (Virolahti) \| Vainikkala-Lužaika (Lappeenranta) \| Valkeavaara \| Vartius-Lyttä (Kuhmo) \| Virtaniemi
Lentoasemat	Enontekiö \| Helsinki-Vantaa \| Ivalo \| Joensuu \| Jyväskylä \| Kajaani \| Kemi-Tornio \| Kittilä \| Kokkola-Pietarsaari \| Kuopio \| Kuusamo \| Lappeenranta \| Maarianhamina \| Mikkeli \| Oulu \| Pori \| Rovaniemi \| Savonlinna \| Tampere-Pirkkala \| Turku \| Vaasa
Satamat	Eckerö \| Färjsundet \| Hamina \| Hanko \| Haukipudas \| Helsinki \| Inkoo \| Kalajoki \| Kaskinen \| Kemi \| Kemiö \| Kirkkonummi \| Kokkola \| Kotka \| Kristiinankaupunki \| Lappeenranta \| Loviisa \| Långnäs \| Maarianhamina \| Merikarvia \| Naantali \| Nuijamaa \| Olkiluoto \| Oulu \| Parainen \| Pernaja \| Pietarsaari \| Pohja \| Pori \| Porvoo \| Raahe \| Rauma \| Salo \| Sipoo \| Taalintehdas \| Tammisaari \| Tornio \| Turku \| Uusikaupunki
Rautatieasemat	Helsingin rautatieasema \| Kouvolan rautatieasema \| Vainikkalan rautatieasema

[aip_efjy_2.1-1] EFJY Jyväskylä (PDF) (osa EFJY AD 2.1) AIP Suomi / Finland. 31.1.2019. Vantaa: ANS Finland. Viitattu 18.3.2019.

[finavia_liikennetilastot-2] Matkustajamäärät lentoasemittain 1998-2021 (xlsx) Finavia. Viitattu 15.10.2022.

[finavia_20190822-3] Mika Järvinen Jyväskylän lentoaseman päälliköksi Finavia.fi. 16.7.2019. Finavia Oyj. Viitattu 22.8.2019.

[finnica_ilmailu_5-4] Ilmailu 5/6 Finnica.fi. Viitattu 31.1.2010.

[finnica_ilmailu_6-5] Ilmailu 6/6 Finnica.fi. Viitattu 3.8.2010.

[lentoliikennetilasto_2010-6] Finavian lentoliikennetilasto 2010, s. 7, 9. Vantaa: Finavia. Tilaston verkkoversio (PDF) (viitattu 19.7.2011). (Arkistoitu – Internet Archive)

[ksml_20100803-7] Rahkonen, Jorma: Jyväskylässä uskotaan, että Finncommille löytyy korvaaja. Keskisuomalainen, 3.8.2010, s. 11.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]