Utin lentoasema

sotilaslentoasema Kouvolassa

Utin lentoasema (ICAO: EFUT) on Kouvolan Valkealassa, Utissa sijaitseva sotilaslentoasema. Se sijaitsee vanhan Karjalan radan läheisyydessä Kouvolan ja Kaipiaisen rautatieasemien välissä, Utin kylän itäpuolella. Lentoasema toimii Maavoimien kuljetushelikopterien tukikohtana. Lentoasemalle ei ole matkustajaliikennettä. Lentoaseman kiitotie on 2 000 metriä pitkä. Lentoasema kuului vuoteen 2008 asti Valkealan kuntaan.

Utin lentoasema
Uttis flygplats
Maavoimien Mi-8-helikopteri Utissa
Maavoimien Mi-8-helikopteri Utissa
IATA-koodi UTI
ICAO-koodi EFUT
Sijainti Kouvola
Koordinaatit 60°53′47″N, 026°56′17″E
Tyyppi Sotilaslentoasema
Ylläpitäjä Finavia
Valmistumisvuosi 1918
Korkeus 103 m
Liikenneyhteydet
Tärkein keskus ja etäisyys Kouvola – 13 km
Kiitotie
Suunta Pituus (m) Leveys (m) Pintamateriaali
07/25 2 000 45 asfaltti
Matkustajamäärä (2021[1]) 9
Huomioita
Lähteet AIP[2]
Tilastot[3]

Historia muokkaa

Katso myös: Utin linnoitus
 
1941

Utin lentotukikohdan suomalainen toiminta alkoi 2. huhtikuuta 1918, kun punaisten joukkojen muutama Nieuport-kone lennettiin kentälle, joka oli entinen kilpa-ajorata. Punaiset pakenivat 30. huhtikuuta 1918 ja polttivat lentokoneensa. Kentällä oli yksi venäläisiltä jäänyt kangashalli.

Utin sotilaslentoasema perustettiin valkoisten päämajan 23. huhtikuuta 1918 tekemällä päätöksellä.

Vakituinen lentotoiminta alkoi, kun kaksi venäläistä Nieuport 23 -hävittäjää ja kaksi saksalaista D.F.W. -tiedustelukonetta sekä yksi venäläinen Nieuport 10 -tiedustelukone siirrettiin 14.–15. kesäkuuta 1918 Uttiin Antreasta. Kentälle pystytettiin kaksi Saksasta hankittua telttahallia.

Vuonna 1923 Uttiin sijoitettiin hävittäjäeskaaderi. Utti oli pitkän aikaa Suomen ilmavoimien ainoa maalentokoneiden tukikohta. Tämä aloitti määrätietoisen hävittäjälentäjien koulutuksen. Ilmavoimien ollessa vielä vesitoimintakonepainotteinen, toiminta oli tulevaa ajatellen sitäkin merkittävämpää. 1920- ja 1930-luvuilla Utissa lennettiin muun muassa Martinsyde Buzzard, Caudron ja Gamecock -koneilla. Tällöinen hiekkakenttä toi oman lisähaasteensa moottorien luotettavuuteen.

Talvisodan alussa Utissa olleella Lentorykmentti 2:lla oli, sodanaikaiset täydennykset mukaan lukien, 142 konetta, joista sodan aikana tuhoutui 29 ja vaurioitui 41. Koneet osallistuivat 493 ilmataisteluun ja ampuivat alas 239 viholliskonetta. Lentorykmentti 2 menetti kaatuneina 15 ja haavoittuneina 16 ohjaajaa.

Toisen maailmansodan lopulla kentän toiminta perustui Messerschmitt Bf 109 -hävittäjiin.

1950-luvun puolivälissä lennosto sai kalustokseen Valmet Vihuri -koulukoneet ja luopui Messerschmitt Bf 109 -hävittäjäkalustostaan.

Kuljetus- ja tiedustelulentue/Karjalan Lennosto perustettiin 1. heinäkuuta 1958 Uttiin. Laskuvarjojääkärien koulutus Uttiin perustetussa Laskuvarjojääkärikoulussa alkoi vuonna 1962.

Lentoasema on toiminut myös ilmavoimien kuljetuskoneiden tukikohtana (Kuljetuslentolaivue).

Nykyään kentälle on sijoitettu maavoimien NH90 ja MD500 -helikopterit.

Lääkärihelikopteri muokkaa

Utin lentoasema valittiin Kaakkois-Suomen lääkärihelikopterin sijoituspaikaksi pitkän poliittisen väännön jälkeen maaliskuussa 2022. Toinen vaihtoehto olisi ollut sijoittaa tukikohta Lappeenrantaan. Utin Finnhems-tukikohdan on tarkoitus valmistua vuonna 2024.[4]

Muistomerkit muokkaa

Kentän lähellä on ollut esillä vuodesta 1955 alkaen Messerschmitt Bf 109 -hävittäjä, ensin MT-507 ja vuodesta 1970 lähtien MT-452.

Kentän reunalla on myös Rissalan lentoturman (1978) muistomerkki.

Kentän luona on kotkapatsas, joka pystytettiin vuonna 1997 kunnianosoitukseksi kaikille ilmailun parissa henkensä tai terveytensä menettäneille. Patsaan taakse paljastettiin 7. syyskuuta 2000 muistolaatat sotien 1939–44 lentoturmien uhreille.

Matkustajamäärät muokkaa

Vuosittaiset matkustajatilastot Utin lentoasemalle[1]
Vuosi Kotimaa Ulkomaat Yhteensä Muutos
2005 11 23 34 −46,9 %  
2006 0 50 50 +47,1 %  
2007 9 38 47 −6,0 %  
2008 0 10 10 −78,7 %  
2009 0 18 18 +80,0 %  
2010 12 2 14 −22,2 %  
2011 4 2 6 −57,1 %  
2012 8 26 34 +466,7 %  
2013 0 20 20 −41,2 %  
2014 0 0 0
2015 2 8 10 +100 %  
2016 7 7 14 +40 %  
2017 3 3 6 −57,1 %  
2018 7 0 7 +16,7 %  
2019 0 0 0 −100,0 %  
2020 0 0 0  
2021 9 0 9

Lähteet muokkaa

  • Saarinen, Ahti: Jääkäritukikohdan päiväkirja, s. 12. Lahti: Ahti Saarinen, 2005. ISBN 952-99412-3-4.

Viitteet muokkaa

  1. a b Matkustajamäärät lentoasemittain 1998-2021 (xlsx) Finavia. Viitattu 15.10.2022.
  2. EFUT Utti (PDF) (osa EFUT AD 2.1) AIP Suomi / Finland. 10.2.2011. Vantaa: Finavia. Arkistoitu 25.5.2012. Viitattu 1.8.2011.
  3. Finavian lentoliikennetilasto 2010, s. 7. Vantaa: Finavia. Tilaston verkkoversio (viitattu 1.8.2011). (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Kaakkois-Suomen lääkärihelikopterin sijoituspaikalle lopullinen niitti: rakentaminen Kouvolan Uttiin alkaa niin pian kuin mahdollista Yle Uutiset. 17.3.2022. Viitattu 14.10.2022.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Utin lentoasema.
Tämä lentoasemaan tai lentokenttään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.